Alueellinen jätehuoltolautakunta, kokous 19.2.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 5 Luonnos jätestrategiaksi vuoteen 2025

TRE:1191/00.01.02/2019

Valmistelija

  • Toppila Anu, Jätehuoltoinsinööri

Valmistelijan yhteystiedot

Jätehuoltoinsinööri Anu Toppila, puh. 040 806 3362, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Minna Kareinen, puh. 040 750 1876, etunimi.sukunimi2@tampere.fi

Perustelut

Yleistä jätestrategiasta

Kun jätehuollon palvelu- ja viranomaistehtäviä hoidetaan yhdessä laajalla toimialueella, tarvitaan kuntien yhteistä näkemystä siitä, millaisin periaattein jätehuoltoa kehitetään tulevina vuosina. Jätestrategia määrittelee yhteistoiminnan kannalta ne välttämättömät asiat, joiden perusteella kaikki kunnalliset osapuolet sitoutuvat jätehuoltoa kehittämään. Jätestrategiassa määritellään yhteisesti toteutettavan jätehuollon visio, päämäärät ja tavoitetila.  Näin jätehuoltoa voidaan kehittää suunnitellusti ja pitkäjänteisesti koko toimialueella. Jätestrategia on kunnille myös väline ohjata kuntien omistamaa jäteyhtiötä, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä. Myös kuntien asukkaat hyötyvät koko alueelle avoimesti linjatuista jätehuollon kehittämisperiaatteista ja siitä, että jätehuoltoa kehitetään koko alueella johdonmukaisesti.

Toimialueen kuntien edellinen yhteinen jätestrategia valmistui vuonna 2003. Edellisessä jätestrategiassa on määritelty kuntien yhteisiä päämääriä ja toimenpiteitä jätehuollon toteuttamiseksi ja kehittämiseksi enintään vuoteen 2020 saakka. Muuttunut toimintaympäristö kuten tiukentunut jätelainsäädäntö, kiristyvät materiaalikierrätystavoitteet ja muuttuneet jätteenkäsittelymenetelmät ovat luoneet ilmeisen tarpeen toimialueen jätestrategian uudistamiselle.

Jätestrategian valmistelu ja päätöksenteko

Jätestrategian uudistustyö käynnistettiin vuonna 2017 ja sitä on valmisteltu laajassa yhteistyössä. Työhön on osallistettu vuosien 2017-2018 aikana alan asiantuntijoita, kuntien edustajia, viranomaisia, päättäjiä ja kuntalaisia järjestämällä työpajoja, keskustelutilaisuuksia ja muita vuorovaikutteisia tilaisuuksia. Lisäksi työn tueksi on teetetty useita kyselytutkimuksia, joilla on selvitetty mm. kuntalaisten näkemyksiä jätehuoltopalveluista ja niiden järjestämisen periaatteista. Osallistamisen muotoja on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitteenä 2 olevassa jätestrategian nykytilakuvauksessa ja perustelumuistiossa. Lisäksi internetissä on ollut kuntalaisille avoinna palautekanava jätestrategiaa koskevien mielipiteiden jättämiseksi.

Jätestrategian valmistelutyötä ovat koordinoineet alueellinen jätehuoltolautakunta sekä jäteyhtiön asiantuntijat.  Ohjausryhmä, jossa on ollut jätehuoltoviranomaisen, jäteyhtiön ja Tampereen kaupungin edustajat, on ohjannut ja seurannut työn käytännön toteuttamista.

Päätöksenteko jätestrategiasta kuuluu kunnille. Kuntien näkemysten vahvistamiseksi kunnille varataan mahdollisuus lausua mielipiteensä jätestrategialuonnoksesta. Samoin valvontaviranomaisia, eli kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia ja Pirkanmaan ELY-keskusta on perusteltua konsultoida jätestrategialuonnoksesta.

Toimialueen kuntien ja valvontaviranomaisten kuulemisen jälkeen jätehuoltolautakunnalle tuodaan käsiteltäväksi ehdotus jätestrategiaksi vuoteen 2025 saakka. Lautakuntakäsittelyn jälkeen jätestrategia lähetetään kuntien toimielimille käsiteltäväksi, jotta kunnat vahvistaisivat sitoutumisensa yhteiseen jätestrategiaan.

Luonnos uudeksi jätestrategiaksi vuoteen 2025

Nyt käsittelyssä on luonnos uudeksi toimialueen jätestrategiaksi. Se perustuu yleisesti tunnistettuihin toimintaympäristön muutostekijöihin ja se koskee kunnan vastuulle kuuluvaa jätehuoltoa. Jätestrategian esitetään ulottuvan vuoteen 2025 saakka. Uudistettu jätestrategia korvaa vuonna 2003 laaditun toimialueen kuntien yhteisen jätestrategian.

Jätestrategia koostuu kahdesta dokumentista: varsinaisesta jätestrategiasta, joka on laadittu lyhyeen ja tiiviiseen muotoon. Jätestrategialuonnos on esitetty liitteessä 1. Tämän lisäksi jätestrategiaan liittyy jätehuollon nykytilakuvaus ja perustelumuistio (liite 2), jossa on kuvattu laajemmin mm. nykyistä toimintaympäristöä ja sen muutostekijöitä, jätestrategian laatimisprosessia sekä valittuja strategisia periaatteita ja tavoitteita.

Jätestrategialuonnos koskee Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan (Suodenniemen ja Mouhijärven osalta), Tampereen, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kuntia.

Lähtökohtana on, että jätestrategian periaatteet jätehuollon järjestämiseksi ja kehittämiseksi huomioitaisiin vastuutoimijoiden omissa strategioissa, ohjelmissa ja toiminnan suunnittelussa. Näissä määriteltäisiin strategiaa yksityiskohtaisemmat tavoitteet ja mittarit asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Jätestrategian toteutumista seurataan vuosittain ja seurantatiedot raportoidaan toimialueen kuntiin.

Visio, tavoitteet ja toimenpiteet

Jätestrategiassa on asetettu seuraava tulevaisuuden kuva eli visio: ”Tutkitusti parasta jätehuoltoa ympäristölle ja asukkaalle". Vuoteen 2025 mennessä alueella on laadukas jätehuoltojärjestelmä, joka palvelee joustavasti ja motivoi asukkaita. Jätehuolto järjestetään ja sitä kehitetään avoimessa yhteistyössä eri toimijoiden kesken etusijajärjestys huomioiden ja ympäristöhyödyt varmistaen.

Jätestrategiassa on määritelty kolme periaatetta, joita noudattamalla saavutetaan vision mukainen tavoitetila:

  • Ympäristöhyödyt varmistaen,
  • Asukasta osallistaen ja
  • Yhteistyöllä eteenpäin.

Ympäristöhyötyjen varmistamisella tavoitellaan sitä, että jätehuoltopalvelut järjestetään ja niitä kehitetään siten, että lainsäädännön tiukentuviin kierrätysvaatimuksiin pystytään vastaamaan. Vaatimuksiin vastataan mm. nostamalla hyötyjätteiden talteenottoastetta, parantamalla asukkaille tarjottavia palveluja ja lisäämällä niiden käyttöastetta. Jätehuollon järjestämistä ja kehittämistä koskevat päätökset tehdään aina ympäristövaikutukset huomioiden ja -hyödyt varmistaen.

Asukkaan osallistamisella tavoitellaan sitä, että kaikille asukkaille turvataan asianmukaiset jätehuoltopalvelut, jotka vastaavat saavutettavuudeltaan, laadultaan ja käytettävyydeltään asukkaiden odotuksia. Asukkaat ovat strategiajakson päätyttyä tietoisia jätteiden lajittelun merkityksestä sekä ympäristöhyödyistä ja toisaalta myös jätehuollon rasitteesta sekä taloudellisista vaikutuksista.

Yhteistyötä koskevalla strategisella periaatteella pyritään vaikuttamaan siihen, että jätehuoltoyhteistyö on sujuvaa ja avointa jätehuollon toimijoiden ja asukkaiden välillä. Tavoitteena on myös, että jätehuollon toimijat ymmärtävät kuntien, jäteyhtiön ja viranomaisten tehtävät ja vastuut, ja niistä osataan viestiä selkeästi. Lisäksi yhteistyöllä pyritään vaikuttamaan siihen, että päätöksiä tehdään toimialueella tietopohjaisesti ja yhteistä ymmärrystä lisäten.

Jätestrategian tärkein osuus on yksityiskohtaisempia tuloksia ja toimenpiteitä kuvaavat taulukot. Tuloksiin on nostettu esille esimerkiksi hyötyjätteiden lajittelun tehostuminen, jätehuollon ympäristövaikutusten väheneminen sekä asukkaiden lajittelumotivaation ja jätehuoltoa koskevan tietoisuuden lisääntyminen. Jätehuoltoyhteistyön osalta tuloksiin on nostettu esille mm. se, että alueellinen asiantuntemus jätehuollosta on vahvistunut.  Yksityiskohtaisemmat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi on vastuutettu pääsääntöisesti kunnallisille toimijoille. Jätestrategian perustelumuistiosta käy lyhyesti ilmi myös se, miten kunkin toimenpiteen toteutumista seurataan.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Toppila Anu, Jätehuoltoinsinööri

Luonnos toimialueen jätestrategiaksi vuoteen 2025 hyväksytään liitteen 1 mukaisena jatkotyöskentelyä varten.

Toimialueen kunnilta ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Pirkanmaan ELY-keskukselta pyydetään lausuntoa jätestrategialuonnoksesta 30.4.2019 mennessä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Toimialueen kunnat, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset, Pirkanmaan ELY-keskus

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)