Alueellinen jätehuoltolautakunta, kokous 5.6.2019

§ 33 Valtuustoaloite Tampereesta muovikierrätyksen kärkikaupunki - Tampereen Keskustan valtuustoryhmä

TRE:2242/11.00.01/2018

Valmistelija

  • Toppila Anu, Jätehuoltoinsinööri

Valmistelijan yhteystiedot

jätehuoltoinsinööri Anu Toppila, puh. 040 806 3362, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

hallintosihteeri Juho-Pekko Ryhänen, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Tampereen Keskustan valtuustoryhmä jätti 19.3.2018 valtuustoaloitteen, jonka aiheena on Tampereesta muovinkierrätyksen kärkikaupunki. Valtuustoaloitteessa esitetään muun muassa, että Tampereen tulee ottaa mallia Helsingin kustannusneutraalista kiinteistökohtaisesta muovipakkausten kierrätyksestä. Lisäksi aloitteen mukaan on aiheellista selvittää muovinkierrätyksen velvoiterajat kiinteistöille sekä muovinkeräyspisteiden lisääminen niin, että jokaisella kuntalaisella olisi vain kävelymatka lähimmälle muovinkeräysastialle.

Asian lainsäädännöllinen tausta

Muovipakkaukset ovat jätelain (646/2011) mukaan tuottajavastuun alaista jätettä ja keräyksen järjestäminen on ensisijaisesti tuottajien, eli tuotteiden pakkaajien sekä pakattujen tuotteiden maahantuojien, vastuulla. Kuluttajamuovipakkauksia otetaan vastaan Rinki Oy:n ylläpitämillä ekopisteillä. Keräysverkoston laajuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa pakkauksista ja pakkausjätteestä (518/2014). Asetus edellyttää tällä hetkellä, että tuottajien on järjestettävä vähintään 500 muovipakkausten vastaanottopaikkaa siten, että jokaisessa vähintään 10 000 asukkaan taajamassa on oltava vähintään yksi vastaanottopaikka. Tuottajavastuun alaisten jätteiden jätehuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset peritään kuluttajilta osana pakatun tuotteen hintaa.

Jätelain 47 §:n mukaan kunta voi osana järjestämäänsä jätehuoltoa täydentää tuottajien järjestämää jätehuoltoa. Tällöin kerätty pakkausjäte on toimitettava tuottajien järjestämään jätehuoltoon. Mikäli kunta täydentää tuottajavastuun alaisten jätteiden keräystä, jätteen keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat kustannukset peritään kuntalaisilta jätemaksuina. Täydentävän muovinkeräyksen jätemaksuista päättää alueellinen jätehuoltolautakunta.

Ympäristöministeriö on aloittanut helmikuussa 2019 jätelainsäädännön uudistuksen. Jätelainsäädännön uudistus liittyy EU:ssa kesällä 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpanoon Suomessa. Uudistetun jätedirektiivin myötä yhdyskuntajätteen sekä pakkausjätteen kierrätystavoitteet tulevat tiukentumaan merkittävästi vuodesta 2020 alkaen. Hallituksen esitys uudeksi jätelaiksi on tarkoitus antaa helmikuussa 2020 ja uuden lainsäädännön on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden heinäkuussa.

Uusi lainsäädäntö tulee asettamaan nykyistä tarkempia vaatimuksia mm. muovipakkausten erilliskeräysverkostolle. Lainsäädännön valmistelutyön yhteydessä tulee harkittavaksi myös mahdolliset lainsäädännössä asetettavat valtakunnalliset vähimmäisvelvoitteet jätteiden erilliskeräykselle kiinteistöiltä. Tällöin kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä olisi mahdollista asettaa valtakunnallista tasoa tiukempia erilliskeräysvelvoitteita. Myös tuottajien ja kuntien yhteistyöstä pakkausjätteen keräyksessä tullaan säätämään nykyistä tarkemmin.

Muovipakkausten tämän hetkinen keräys Tampereen seudulla

Muovin erilliskeräys on alkanut vasta vuonna 2016, mutta kiinnostus muovin erilliskeräykseen on kasvanut nopeasti. Tällä hetkellä muovia kerätään Tampereen alueella 19 Rinki-ekopisteellä. Ekopisteiden tämän hetkinen määrä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön. Tuottajat eivät ole tällä hetkellä järjestäneet muovipakkausten kiinteistöittäistä kuljetusta.

Keväällä 2018 toimialueella on käynnistetty kunnan järjestämä täydentävä muovipakkausten kiinteistöittäinen kuljetus jätelain 35 §:n mukaisesti. Toiminta käynnistyi aluksi kokeiluluonteisesti, mutta keräystä laajennettiin nopeasti Tampereen kaupunkiseudun suuriin kiinteistöihin. Tällä hetkellä muovinkeräyksen piirissä on noin 12 000 asukasta Tampereen kaupunkiseudulla. Keräys perustuu vielä toistaiseksi vapaaehtoisuuteen, koska yhteistoiminta-alueen jätehuoltomääräyksissä ei ole velvoiterajoja hyötyjätteiden erilliskeräykselle.

Kerätyt muovipakkaukset hyödynnetään tällä hetkellä Fortum Waste Solutions Oy:n Riihimäen muovinkierrätysprosessissa. Fortumin muovinkierrätysprosessi pystyy tällä hetkellä kierrättämään sinne tuodusta muovista noin 75 %. Loppuosuus menee polttoon. Fortum on perustamassa myös Tampereen Tarastenjärvelle materiaalien kierrätyskeskuksen.

Toimeenpiteet muovinkeräyksen tehostamiseksi

Vuonna 2020 uudistuva lainsäädäntö tuo muutoksia muovipakkausten erilliskeräykseen. Alueellinen jätehuoltolautakunta on varautunut muovipakkausten erilliskeräykselle asetettujen vaatimusten tiukentumiseen siten, että jätehuoltomääräysten päivitystyö on käynnistetty lautakunnassa vuonna 2019. Päivitystyön yhteydessä jätehuoltomääräyksiin lisätään hyötyjätteiden erilliskeräyksen velvoiterajat kiinteistöille valtuustoaloitteen mukaisesti. Päivitystyön aikana selvitetään mm., missä laajuudessa muovin kiinteistöittäin keräys on järkevää toteuttaa asuinkiinteistöiltä, jotta ympäristöhyödyt pystytään varmistamaan ja kuljetuskustannukset pitämään järkevässä suhteessa kerättyyn muovimäärään nähden. Jätehuoltomääräysten päivittämisen tueksi LCA Consulting Oy on toteuttanut Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimeksiannosta muovipakkausten jätehuollon ja kierrätyksen elinkaaritarkastelun (LCA). Tarkastelu on toteutettu, jotta erilliskeräyksen laajentumista koskeva päätös pystytään tekemään ympäristövaikutukset huomioiden. Tämä tukee myös piakkoin valmistuvan kuntien yhteisen jätestrategian päämääriä.

Kiinteistökohtaisen muovinkeräyksen jätemaksuista määrätään jätehuoltoviranomaisen hyväksymässä jätetaksassa. Vuoden 2019 jätetaksassa muovinkeräys- ja kuljetushinnat laskivat vuoteen 2018 verrattuna. Tämä osaltaan tukee muovin erilliskeräykseen kannustamista. Jätetaksassa asetettu muovinkeräyksen ja -kuljetuksen hinta on tällä hetkellä kustannusvastaava lainsäädännön ja jäteyhtiön osakassopimuksen velvoittamana.

Yleisesti ottaen muovin erilliskeräys lisää merkittävästi jätehuollon järjestämisen kustannuksia, ja lisäkustannukset kasvavat voimakkaasti mitä pienempiin kiinteistöihin keräys ulotetaan. Jätetaksalla on kuitenkin mahdollista kannustaa jätteiden erilliskeräykseen siten, että kierrätettävistä jätteistä peritään suhteessa pienempää maksua kuin energiana hyödynnettävistä jätteistä. Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöministeriö yhteistyössä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa ovat selvittäneet erilliskeräyksen tehostamista taloudellisin kannustimin. Jätehuoltolautakunta seuraa hanketta ja sisällyttää hyviksi havaittuja käytäntöjä jätetaksaan tarpeen mukaan.

Jätteiden erilliskeräyksellä tuetaan ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä ja kiertotaloutta. On kuitenkin tärkeä muistaa, että uusilla tuotteilla on pystyttävä vähentämään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä, ja että tuotteilla on markkinoilla aito kysyntä. Tehostunut erilliskeräys ei myöskään saa aiheuttaa enempää ympäristöhaittoja kuin materiaalista saadaan hyötyä. Tämän vuoksi muovin kierrätyksessä on tärkeää säilyttää kokonaisuuden hallinta.

Koska kyseessä on suhteellisen uusi erilliskerättävä jätejae, muovijätteiden erilliskeräyksen tehostaminen vaatii vielä runsaasti tutkimustyötä. Oriveden kaupungin taajama-alueella käynnistyy kesäkuussa 2019 valtakunnallisesti merkittävä pilottihanke, jonka tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia nostaa yhdyskuntajätteen kierrätysastetta muovien keräyksen osalta. Pilottihankkeessa kotitalouksilta kerätään pakkausmuovijätteet ja muut muovijätteet samaan keräysastiaan kiinteistökohtaisesti. Hanke toteutetaan yhteistyössä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja muovipakkausten tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi Oy:n kanssa.

Valtuustoaloitteessa esitetään muun ohella, että muovinkeräyspisteitä tulisi lisätä niin, että jokaisella kuntalaisella olisi vain kävelymatka lähimmälle muovinkeräysastialle. Uudistuva jätelainsäädäntö lisännee Rinki Oy:n ylläpitämien ekopisteiden määrää nykyisestä. Valtuustoaloitteessa esitetyn toiveen toteutuminen tarkoittaisi kuitenkin käytännössä, että muovipakkausten keräystä tulisi laajentaa merkittävästi tuottajien ylläpitämien ekopisteiden ohella myös Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ylläpitämiin ekopisteisiin. Ekopisteverkoston laajentamisella ei kuitenkaan pystytä keräämään kierrätystavoitteiden saavuttamista edellyttävää muovimäärää, vaan muovipakkausten tuottajayhteisö, Suomen Uusiomuovi Oy katsoo, että kiinteistökohtainen keräys palvelee parhaiten kierrätystavoitteiden saavuttamista. Muovinkeräys alueellisilla keräyspisteillä on myös tuonut mukanaan alueiden roskaantumista, joten keräyksen laajentamiseen tässä mittakaavassa on suhtauduttava varovaisesti.

Kiinteistökohtaisen muovinkeräyksen laajentamisen ohella tällä hetkellä kuitenkin selvitetään muovinkeräyksen vastaanoton laajentamista Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ylläpitämille jäteasemille. Lisäksi Nokian kaupungin alueella käynnistyy kesäkuussa 2019 pilottihanke, jossa testataan ns. korttelikeräyksen toimivuutta. Korttelikeräyksellä tarkoitetaan lähellä kotia sijaitsevaa asukkaiden yhteistä keräyspistettä, jossa lajitellaan eri jätelajeja. Hankkeen tavoitteena on kerätä kokemuksia uudenlaisesta jätteiden keräystavasta. Tavoitteena on erityisesti saada tietoa siitä, voidaanko jätteiden kierrätystä edistää keräystapaa muuttamalla ja samalla vähentää keräystyöhön liittyviä ilmastovaikutuksia.

Muovinkeräystä tehostetaan ensisijaisesti jätehuoltomääräyksiin asetettavilla kiinteistökohtaisen keräyksen velvoiterajoilla sekä jätetaksan kannustavuudella. Myös jätteiden lajittelua ja kierrätystä koskevaa tiedotusta ja neuvontaa on tärkeää lisätä. Alueellinen jätehuoltolautakunta seuraa lainsäädännön uudistustyötä, muovinkeräyksen pilottihankkeiden tuloksia sekä lainsäädännön muutoksesta johtuvan muovinkeräysverkoston laajenemista toimialueellaan. Mikäli muovipakkausten keräysverkosto koetaan jätehuoltomääräysten päivittämisen ja jätelainsäädännön vaatimusten muuttumisen jälkeen riittämättömäksi, asiaa tarkastellaan tarpeen mukaan uudelleen yhdessä muovipakkausten tuottajayhteisön ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Toppila Anu, Jätehuoltoinsinööri

Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi:

Tampereen kaupungin keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

kh

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)