Asunto- ja kiinteistölautakunta, kokous 20.11.2019

§ 165 Etelä-Hervannan koulun, päiväkodin ja suun terveydenhuollon tilojen uudisrakennuksen hankesuunnitelma 

TRE:8216/10.03.07/2018

Valmistelija

  • Viljakka Jarmo, Hankepäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Hankepäällikkö Jarmo Viljakka, puh. 040 806 4105, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Tea Grönberg, puh. 040 750 1876, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Rakentamishankkeiden käsittely toimielimissä lähtee liikkeelle yleensä palveluverkon kehittämiseen liittyvistä selvityksistä, kiinteistöjen perusparannustarpeesta tai muista tilajärjestelytarpeista. Ensimmäisessä vaiheessa hankkeesta laaditaan tarveselvitys, jonka hyväksyy asianomainen käyttäjälautakunta. Nykyisin tavoitteena on, että tilatarpeita selvitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja useiden käyttäjälautakuntien hankkeiden tarveselvitys käsitellään kaupunginhallituksessa kuten muutkin tilahankkeeseen liittyvät asiakirjat. Tarveselvityksen jälkeen Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä käynnistää hankkeen hankesuunnittelun, jonka myötä valmistuu hankesuunnitelma. Asunto- ja kiinteistölautakunta hyväksyy hankesuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi tilojen osalta. Käyttötalousvaikutusten osalta hankesuunnitelman hyväksyy toimivaltainen viranomainen. Tämän jälkeen valmistellaan toteutussuunnitelma, jonka hyväksyy Asunto- ja kiinteistölautakunta. Muihin asianomaisiin toimielimiin toteutussuunnitelma voidaan viedä tiedoksi. Hyväksyttäväksi toteutussuunnitelma viedään muihin toimielimiin vain siinä tapauksessa, että se poikkeaa oleellisesti hankesuunnitelmasta, esimerkiksi kustannusten noustua 10–15 % hankesuunnitelmasta.

Tilan tarve

Koulun rakenteellinen mitoitus on 1.300 oppilasta (25 oppilasta/ryhmä) / luokat 0-9. Oppilasmäärä sisältää S2- ja erityisopetuksen oppilaat. Päiväkodissa on kahdeksan ryhmää, yhteensä noin 160 lasta. Suun terveydenhoidolle suunnitellaan 10 hoitohuoneen kokonaisuus aputiloineen. Henkilökuntaa on yhteensä noin 200. Hankesuunnitelman mukainen laajuus: bruttoala 14.156 brm2, huoneistoala 12.958 htm2 ja tilaohjelman mukainen hyötyala 9.394 hym2.

Aikataulu

Toteutussuunnittelu alkaa hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen joulukuussa 2019. Urakkalaskenta on tarkoitus toteuttaa marraskuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana, jolloin hankkeen toteutussuunnitelma olisi hyväksyttävänä helmikuussa 2021. Rakennustyöt on tarkoitus ajoittaa maaliskuun 2021 ja toukokuun 2023 väliselle ajalle, jolloin rakennus voidaan varustella kesä-heinäkuun aikana ja ottaa käyttöön elokuussa vuonna 2023.

Vanhan koulurakennuksen purku

Vanha Etelä-Hervannan koulurakennus (rakennusnumero 3270) puretaan ja poistetaan kirjanpidosta vuonna 2020. Purettavan rakennuksen tasearvo on 842.758,08 € (31.8.2019). Tontin läpi menevä vanha maanalainen sähkölinja siirretään ennen vanhan koulun purkua. Linjan siirto on Tampereen Sähköverkko Oy:n investointi.

Hankkeen toteuttamiseen liittyvät tiedot

Etelä-Hervannan koulu ja päiväkoti sijaitsee Hervannan kaupunginosassa osoitteessa Mekaniikanpolku 9, 33720 Tampere.  Kiinteistötunnus on 837 - 65 - 7155 - 1. Etäisyys Keskustorilta on noin 10 km. Tarveselvityksen mukaisesti on päädytty vanhan koulun purkamiseen ja korvaamaan se uudisrakennuksella.

Hankesuunnittelu käynnistyi tarveselvityksen pohjalta eikä varsinaisia toiminnallisia muutostarpeita tullut esille. Joitakin muutoksia kuitenkin tehtiin:

  • käsityön tilojen perusratkaisua tarkennettiin
  • ison liikuntasalin yhteyteen pukuhuoneiden yläpuolelle lisättiin katsomoparvi
  • aurinkopaneelit ja erillinen muuntamorakennus lisättiin investointiin
  • teknisten tilojen mitoitusta tarkennettiin

 

Asemakaava vahvistui 15.1.2019. Suunnitelma on asemakaavan mukainen. Kevyen liikenteen yhteydet koululle ovat hyvät ja niiden turvallisuutta koulun lähialueella on esitetty parannettavaksi asemakaavassa. Tontille johtava henkilöautoliikenne keskitetään jatkossa kulkemaan Sähköraitin ja huoltoliikenne Nosturinraitin kautta. Lähin joukkoliikenteen pysäkki sijaitsee noin 170 metrin päässä rakennuksesta. Tuleva raitiotie kulkee koulun läheltä, etäisyys Insinöörinkadun pysäkille on noin 450 metriä.

Tontin koko on 26.363 m2. Tonttia rajaa idässä Ahvenisraitti, etelässä Elementinpolku, lännessä Välituntipuistikko sekä pohjoisessa Mekaniikanpolku. Laattapuiston ja Mäkipuiston urheilukentät sijaitsevat lähietäisyydellä. Tontille sijoittuvat auto-/inva- ja saattopaikat (30 ap) sijoitetaan tontin koilliskulmaan. Päiväkodin saattopaikat sijaitsevat Arkkitehdinkadun ja Valtaraitin kulmassa sijaitsevalla LP-2 alueella, jatkosuunnittelussa tarkennetaan paikkamäärä pysäköintipolitiikan mukaisesti, tavoite määrälle on 26 autopaikkaa. Etäisyys LP-2 alueelta päiväkodille on noin 200 metriä. Ajoväylät asfaltoidaan. Päiväkodille ja esiopetukselle varataan saattopaikkoja kaksi per ryhmä. Invatakseille suunnitellaan esteetön ja turvallinen reitti rakennuksen pohjoispuolen sisäänkäynnille. Polkupyöräpaikkoja tontille sijoitetaan hajautetusti yhteensä noin 420 paikkaa, joista 175 paikkaa toteutetaan asemakaavan mukaisesti katettuna. Telineen malli on ns. runkolukittava. Huoltoyhteys tontille kulkee Nosturinraitin kautta ja se suunnitellaan turvalliseksi ja erotetaan kevyen liikenteen reiteistä. Henkilöautoliikennettä ei huoltopihalle osoiteta.

Rakennus sijoittuu keskeisesti tontille. Päiväkodin piha sijoittuu tontin itäpuolelle ja koulun välituntipiha vastaavasti länsipuolelle. Koulun välituntipiha jaetaan isojen ja pienten oppilaiden pihoihin.

Päiväkodin leikkipiha mitoitetaan lapsimäärän mukaan, suunnitelman mukainen pinta-ala on noin 2.800 m2 (17,5 m2/lapsi).  Päiväkodin piha aidataan. Pienten lasten piha erotetaan aidalla muusta pihasta. Päiväkodin pihasuunnittelussa noudatetaan Tampereen kaupungin suunnitteluohjetta. Pihan välineet ja varusteet tarkennetaan hanke- ja toteutussuunnitteluvaiheessa. Koulun pihalle sijoitetaan kaksi aidattua tekonurmipintaista miniareenaa (jalkapallo, koripallo, ym.) sekä keinuja ja kiipeilyvälineitä huomioiden myös esiopetusikäisten tarpeet. Koulun pihan pinta-ala on noin 12.000 m2 (n. 9,2 m2/oppilas). Pihan pintamateriaaleina käytetään rakennuksen lähialueilla sidottuja materiaaleja. Alaluokkien ja esiopetuksen sekä yläluokkien pihat erotetaan toisistaan. Koulun pihalle sijoitetaan kaksi kylmää ulkoilu-/ liikuntavälinevarastoa sisäänkäyntien yhteyteen.

Päiväkodin ja koulun pihoista muodostetaan yhtenäiset ja helposti valvottavat kokonaisuudet. Pihoilta on suora yhteys ryhmä- ja opetustiloihin. Tontin länsipäässä sijaitseva metsäinen alue on asemakaavaluonnoksessa määritetty säilytettäväksi (s-4). Se kehitetään ja kunnostetaan osaksi koulun välituntipihaa maisemanhoidollisin toimenpitein. Tontin rajoilla sijaitsevat vanhat hyväkuntoiset puut säilytetään ja tarvittaessa istutetaan uusia. Koulun ja päiväkodin piha-alueet eivät sijaitse melualueella. Tontin itäpuolelle, päiväkodin pihan läheisyyteen sijoitetaan uusi rakennusta palveleva muuntamo.

Rakennus on neljäkerroksinen. Pinta-ala koostuu koulun opetustiloista, päivähoidon ryhmätiloista, keittiöstä ja ruokasalista, liikuntatiloista, oppilashuollon tiloista, suun terveydenhoidon tiloista, hallinnon tiloista ja niitä palvelevista aputiloista. Ilmastointikonehuoneet sijaitsevat 4. kerroksessa ja ullakkokerroksessa. Rakennuksessa on kaksi henkilöhissiä, joista toinen on mitoitettu myös tavarankuljetukseen. Kaikkiin tiloihin on esteetön pääsy ja ne on suunniteltu iltakäytön mahdollistaviksi. Rakennuksessa ei kuljeta ulkokengillä, kengät jätetään niille suunniteltuihin paikkoihin (märkä- ja kenkäeteiset, kenkätelineet) ennen siirtymistä sisätiloihin. Oppilaiden ja päiväkotilasten kulku tiloihin tapahtuu välitunti- ja leikkipihojen kautta. Iltakäytön pääsisäänkäynti sijaitsee rakennuksen pohjoispuolella. Hammashoidon tiloihin ja isoon liikuntasaliin kuljetaan pohjoispuolen sisäänkäynnin kautta.

Päiväkodin tilat sijaitsevat rakennuksen itäpuolella kahdessa kerroksessa (kerrokset 2 ja 3).  Ryhmätilat toteutetaan muuntojoustavina siten, että osa ryhmätiloista on mahdollista ottaa opetuskäyttöön ilman tilamuutoksia. Päiväkoti voi käyttää pienempää salia liikuntasalinaan. Rakennuksen toinen hissi sijaitsee lähellä päiväkodin tiloja. Päiväkodin tiloista on suora yhteys ruokasaliin ja liikuntatiloihin.

Koulun opetustilat on keskitetty rakennuksen länsipuolelle. Tiloista on lyhyt yhteys yhteiskäyttöisiin tiloihin (esim. ruokasali, liikuntatilat). Opetustilat on jaettu isojen ja pienten oppilaiden soluihin. Isot oppilaat kulkevat opetustiloihin pohjoispuolen portaan kautta. Vastaavasti pienet oppilaat käyttävät eteläpuolen porrasta. Ruokasali toimii rakennuksen kokoavana tilana. Sitä käytetään myös opetus- ja juhlatilana. Oppilashuollon tilat sijaitsevat hallinnon tilojen läheisyydessä 4. kerroksessa ja niihin on esteetön yhteys ulkoa. Rakennuksen huolto (keittiö, tavarankuljetus, käsityön tilojen tavarantuonti) tapahtuu rakennuksen eteläpuolelta.

1. kerroksessa sijaitsevat taito- ja taideaineiden kokonaisuus (kuvataide, käsityön tilat, fysiikan ja kemian, maantiedon ja biologian sekä kotitalouden luokat), musiikkiluokka ja näyttämö, kuntosali ja iso liikuntasali, keittiö ja linjastot, koulun ja päiväkodin ruokasalit, keittiö ja teknisiä tiloja. Päiväkodin ruokasalia voidaan käyttää myös kabinettitilana. Näyttämöä vastapäätä sijaitsevat opetusportaat toimivat myös katsomona. Musiikkiluokasta on suora yhteys näyttämöön, joka helpottaa soittimien siirtämistä. Kuntosali sijaitsee ison liikuntasalin yhteydessä. Aineopetuksen ja taitoaineiden tilat on suunniteltu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Alustavan suunnitelman mukaan tilat on jaettu isojen ja pienten oppilaiden osiin (”pikkupaja” ja ”iso paja”). Kuvataiteen tila sijaitsee käsityön tilan läheisyydessä, kuvaamataidon opetus voi hyödyntää käsityön tiloja tarvittaessa. Teknisen työn tilat koostuvat puutyön ja metallityön luokista, pintakäsittelytilasta, suunnittelutilasta, konesalista, kuumakäsittelytilasta sekä varastotiloista. Fysiikan ja kemian, maantiedon ja biologian sekä kotitalousopetuksen tilat sijaitsevat käsityön tilojen välittömässä läheisyydessä. Väestönsuojatiloihin on suunniteltu varastotilaa. Henkilökunnan yhteiset puku- ja pesutilat on keskitetty väestönsuojan viereen.

2. kerrokseen on sijoitettu yleisopetuksen luokkatiloja, hammashoitola, päiväkodin tilat, pieni monitoimisali ja yksi neuvottelutila. Liikuntasalin katsomoparvelle on suora yhteys yläaulasta. Yleisopetuksen luokat sijaitsevat omassa siivessään. Opetustilat on suunniteltu joustavaksi kokonaisuudeksi, jossa tiloja on mahdollista yhdistää toisiinsa ja avata tarvittaessa käytävälle. Pienryhmätilat, erityisopetuksen luokat sekä S2 luokat sijaitsevat luokkatilojen läheisyydessä.

3. kerroksessa sijaitsee yleisopetuksen luokkatiloja, päiväkodin tilat, yksi neuvottelutila ja päiväkodin työtila, keskusvarasto sekä vaatehuoltotila.

4. kerroksessa sijaitsevat henkilökunnan työ- ja taukotilat, oppilashuollon tilat, yleisopetuksen luokat ja iv-konehuoneita. Työ- ja taukotilat koostuvat tiimitilasta, taukotilasta, työskentelytilasta sekä neuvottelutiloista. Oppilashuollon tilat toimivat myös kesäaikana ja ne ovat erotettavissa muista tiloista.

Ullakkokerroksessa sijaitsee yksi iv-konehuone.

Toteutussuunnitteluvaiheessa tilataan akustista suunnittelua, jolla varmistetaan kaikkien tilojen toimivuus myös erityislasten näkökulmasta. Henkilöturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomioita, korkeiden tilojen kaiteet suunnitellaan määräyksiä korkeammiksi, korkeus 1.400 mm lattiasta. Seinäpinnat sisällä ja ulkona suunnitellaan siten, että kiipeily ei ole mahdollista.

Rakennuksesta tehdään terveellinen ja turvallinen noudattaen lakeja, viranomaisohjeita, Ympäristöministeriön asetuksia perustelumuistioineen ja ohjeineen sekä Tampereen kaupungin ja Tampereen Tilapalvelut Oy:n yhteisiä ohjeita. Rakenteet suunnitellaan mahdollisimman muuntojoustaviksi ja kantavien sekä jäykistävien seinien määrää pyritään minimoimaan rakennuksen sisällä. Muuntojoustavuus tulee huomioida myös ikkunoiden aukotuksia suunniteltaessa. Rakenneratkaisut ja detaljit pidetään mahdollisimman yksinkertaisina ja vikasietoisina. Rakennusmateriaaleina käytetään pitkäikäisiä helposti huollettavia materiaaleja.

Suunnittelussa rakenneosien käyttöiäksi määritetään; perustukset ja runko 100 vuotta, muut rakennusosat 50 vuotta.

Rakennuksen kosteudenhallinnan toimintamallina käytetään Kuivaketju10 – järjestelmää sekä Tampereen Tilapalvelut Oy:n laatimaa Kosteudenhallintaselvitystä. Runkovaiheen jälkeen rakentaminen toteutetaan sääsuojan alla. Rakennuksen korkeusasema suunnitellaan riittävän korkealle huomioiden pintavesien poisjohtaminen rakennuksen vierustoilta. Rakennuspohjan kuivatus toteutetaan salaojituksella ja sadevesijärjestelmällä.

Rakennus perustetaan maanvaraisesti murskearinan varaan betonianturoiden välityksellä pohjarakennesuunnitelmien mukaan. Tarkempi pohjatutkimus teetetään vanhan rakennuksen purkamisen jälkeen.  Anturoiden alapuolelle tehdään kapillaarikatkot ja koko rakennuksen alla perusmaa muotoillaan salaojiin päin kallistavaksi. Alapohjat rakennetaan maanvaraisina. Ensimmäiseen kerrokseen rakennetaan teräsbetoninen S1-luokan väestönsuoja.

Rakennuksen runkona teräsbetoniseinät ja –pilarit sekä ontelolaattaholvit kannateltuina matalaleukapalkeilla. Rakennuksen runko suunnitellaan mahdollisimman muuntojoustavaksi. Kantavien ja jäykistävien seinien määrä minimoidaan. Rakennuksen kerroskorkeus on 4 metriä. Liikuntasalin vapaa korkeus on 9 metriä. Pääjulkisivumateriaalina on pääosin hyvälaatuinen puhtaaksimuurattu tiili. Isot lasiseinät toteutetaan vakiorakenteina.

Rakennuksen vaippa toteutetaan tiiviinä rakenteena kaikkine läpimenoineen niin, että ilmanvuotoluku 1,0 m3/hm2 täyttyy. Lämmöneristykset mitoitetaan täyttämään Ympäristöministeriön asetuksessa uuden rakennuksen energiatehokkuudesta annettuja lämpöhäviön laskennassa käytettäviä lämmönläpäisykertoimien vertailuarvoja. Vesikatot kallistetaan ulospäin ja rakennukseen tehdään ulkopuolinen sadevedenpoistojärjestelmä. Rakennuksen joka sivulle suunnitellaan pitkät räystäät suojaamaan ulkoseiniä. Vesikatteeseen tehtävät läpimenot minimoidaan. Nostojen korkeuksissa huomioidaan mahdolliset lumen kinostuma-alueet. Yläpohjarakenteessa huomioidaan varautuminen aurinkopaneelijärjestelmän asentamiseen vesikatolle. Ullakkotiloihin sekä muihin huoltokohteisiin suunnitellaan turvalliset kulkuyhteydet. Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset.

Rakennuksen energiatehokkuuden tavoitetasoksi asetetaan E-luvuksi 85 (kWhE/m² vuosi).

Taide rakennushankkeessa

Tarveselvityksessä hankkeelle ei varattu rahaa taidehankinnalle. Tarveselvityksen esittelyn ja hyväksynnän yhteydessä kaupunginhallituksen kokouksessa kuitenkin todettiin, että hankkeeseen tulee integroida julkista taidetta. Uudesta taidehankinnasta on perustettu työryhmä, jonka toiminta käynnistyi syyskuussa 2019. Taiteen suunnittelu ja toteutus yhteensovitetaan rakennushankkeen aikatauluun. Taideteokset integroidaan kokonaisuuteen ja ympäristöön. Taideinvestoinnin summaksi esitetään 336.750 € (1 % tarveselvitysvaiheen kustannusarviosta). Summa on kustannusraami, jota ei ylitetä. Vanhan koulun ruokasalissa sijainnut taideteos ”Sampo” (taiteilija Reijo Paavilainen) tullaan sijoittamaan uuteen rakennukseen. Kokonaissumma sisältää siirrettävän taideteoksen kunnostuksen ja asennuksen.

Investointi- ja käyttökustannukset

Etelä-Hervannan koulun, päiväkodin ja suun terveydenhuollon tilojen uudisrakennukseen on laskettu tilaohjelmapohjainen kustannusarvio 34.100.000 € (2.398 €/brm2). Tarveselvitysvaiheen kustannusarvio oli 33.675.000 € (2.373€/brm2). Rakennusinvestointiin lisätään julkinen taidehankinta, jonka suuruus on enintään 1 % tarveselvitysvaiheen investoinnista, eli 336.750 €. Taideinvestoinnin kustannus tarkentuu toteutussuunnitteluvaiheessa. Rakennusinvestointi yhteensä 34.436.750 € (alv 0%).

Kustannusten nousu johtuu osin rakennusindeksin kasvusta, suora indeksimuutos verrattuna vanhaan arvioon on noin 100.000 €. Lisäksi kustannuksia nostavia tekijöitä ovat muuntamon ja aurinkokeräimien lisääminen hankkeeseen, arvioitu kustannus yhteensä 160.000 €.

Kustannusarvio sisältää myös läheisen saattoliikennepaikoitukseen osoitettavan LP- 2- alueen rakentamiskustannuksen, joka on noin 150.000 euroa.

Vuoden 2020 pormestarin talousarvioesityksessä hankkeelle on varattu määrärahaa vuosille 2020 - 2023 yhteensä 34.012.000 €. Hanketta esitetään jatkettavaksi toteutussuunnitteluun ja hankkeen määrärahaa tarkistettavaksi urakkalaskennan kautta saatujen todellisten kustannusten mukaiseksi.

Keittiön laitteet, koneet ja kiinteät rst-kalusteet ovat Pirkanmaan Voimia Oy:n oma investointi. Ne kuitenkin kilpailutetaan osana kokonaisurakkaa ja laitehankinnan lisäksi Pirkanmaan Voimia osallistuu rakennuttamis - ja rakennuskustannuksiin keittiön osalta. Keittiölaitteiden kustannusarvio on noin 280.000 €. Päiväkodin tiloihin toteutetaan mahdollisesti keskuspölynimurijärjestelmä, jonka kustannus on noin 15.000 €. Keskuspölynimurijärjestelmä ei ole mukana investoinnissa, vaan siitä päätetään toteutussuunnitteluvaiheessa.

Kiinteistön valmistuttua vuonna 2023 vuosivuokra on yhteensä 3.033.664 euroa. Summa jakautuu eri käyttäjäryhmille seuraavasti: opetuspalvelut (sis. esiopetus) 2.233.039 euroa, kasvatuspalvelut 582.197 euroa, avo- ja asumispalvelut 157.006 euroa ja Pirkanmaan Voimia Oy 61.422 euroa. Lopullinen vuokra määräytyy käyttöönottoajan ylläpitokustannustason, hankkeen toteutuneiden investointikustannusten ja pinta-alan mukaisesti.

Lopullinen erillisurakoiden ja – hankintojen sisältö ja hankintarajat tarkentuvat suunnittelun edetessä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Ekholm Virpi, Kiinteistöjohtaja

Etelä-Hervannan koulun, päiväkodin ja suun terveydenhuollon tilojen uudisrakennuksen hankesuunnitelma hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi ehdolla, että kaupunginhallitus käyttäjälautakuntien puolesta tekee vastaavan hyväksymispäätöksen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Hankepäällikkö Jarmo Viljakka oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana.

Antti Ivanoff saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Virpi Ekholm, Jarmo Viljakka, Niko Suoniemi, Anna-Maija Väänänen, Anni Andrejeff, Kristiina Järvelä, Elina Kalliohaka, Ville Raatikainen, Tanja Moisala, Ulla-Maija Ojalammi, Marika Pihkanen, Anne-Mari Aaltonen, Päivi Sokura, Leena Vekara, Elina Lahti, Petri Mölsä, Jukka Kauppinen, Antti Lakka, Panu Hirvonen

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Oikaisuviranomainen

Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta.

Oikaisuvaatimus tulee toimittaa osoitteella:

Tampereen kaupunki
Kirjaamo
Aleksis Kiven katu 14–16 C, PL 487
33101 Tampere

Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella http://www.tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla kirjaamo@tampere.fi

Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä klo 15.45 mennessä. Oikaisuvaatimuksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Käsitellyt asiat