Elinvoima- ja osaamislautakunta, kokous 12.6.2019

§ 79 Oikaisuvaatimus lautakunnan päätökseen Tampereen seudun ammattiopiston Koivistontien toimipisteestä luopuminen ja vuokrasopimuksen irtisanominen sekä Valimoinstituutin tilojen käyttötarkoituksen muutos (yhteistoiminta-alueen asia)

TRE:1997/02.07.03/2019

Valmistelija

  • Kallioinen Outi, Johtaja, ammatillinen koulutus

Valmistelijan yhteystiedot

Johtaja, ammatillinen koulutus Outi Kallioinen, puh. 044 423 5473, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Aino Jokinen, puh. 040 801 6103, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Elinvoima- ja osaamislautakunnalle on 14.5.2019 saapunut oikaisuvaatimus lautakunnan päätökseen 24.4.2019 § 45. Oikaisuvaatimusta on täydennetty 20.5.2019.

Oikaisuvaatimuksessaan oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa, että Koivistontien toimipisteestä luopumista, vuokrasopimuksen irtisanomista ja Valimoinstituutin käyttötarkoituksen muutosta koskeva päätöksenteko ja valmistelu ovat tapahtuneet vastoin hyvän hallinnon periaatteita ja päätös perustuu puutteellisiin ja virheellisiin perusteluihin. Lisäksi hän toteaa, että lautakunta ei ole myöskään päättänyt tilamuutosten kustannuksista. Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että asia tulee palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmistelussa arvioidaan kustannusvaikutukset yksityiskohtaisesti ja valmistellaan tarvittaessa tarvesuunnitelma sekä hankesuunnitelma elinvoima- ja osaamislautakunnan päätettäväksi. Valmistelussa tulee ottaa huomioon nuorten määrän kasvu lähivuosina, aikuiskoulutuksen lisäystarpeet, elinkeinoelämän, valtionhallinnon (muun muassa Puolustusvoimat) ja korkeakoulujen näkemykset Valimoinstituutin ja osaamiskeskuksen osalta sekä myös tulevan hallitusohjelman linjaukset.

Hyvän hallinnon periaatteet ja päätöksenteon perustelut

Päätöksenteossa ja valmistelussa on noudatettu hyvän hallinnon periaatteita. Päätös on perustunut toiminnalliseen ja taloudelliseen kokonaisnäkemykseen ammatillisen koulutuksen tarjonnasta suhteessa alueen osaamistarpeeseen. Valmistelussa ja päätöksen teossa on otettu huomioon kaikki tarpeellinen ja päätöksen perustelut ovat riittävät.

Koivistontien toimipisteestä toiminta tullaan siirtämään Tredun Tampereella sijaitseviin muihin toimipisteisiin ottamalla huomioon vahvasti tarkoituksenmukaisuus ja samalla saadaan kustannussäästöjä.

Opiskelijoiden ja henkilöstön kuuleminen

Perusteluinaan oikaisuvaatimuksen tekijä esittää, että opiskelijoille järjestetty tiedotustilaisuus 21.3.2019 ei vastaa lain ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) §:n 106 tarkoittamaa opiskelijoille mahdollistettua vaikuttamista opiskelijoita ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten tekemiseen.

Laki ammatillisesta koulutuksesta ei määrittele millä tavoin opiskelijoille tulee varmistaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet opiskelijoita koskevissa asioissa. Opiskelijoille on järjestetty kaksi tilaisuutta vaikuttaa ja osallistua asian valmisteluun. Opiskelijoille järjestettiin ennen lautakunnan kokousta 21.3.2019 tiedotus- ja keskustelutilaisuus, jossa kerrottiin suunnitellusta Koivistontien toimipisteestä luopumisesta. Opiskelijoilla oli mahdollisuus keskustelujen kautta antaa asiasta palaute- ja kehittämisehdotuksia. Lisäksi opiskelijoille järjestettiin lautakunnan päätöksen jälkeen 2.5.2019 toinen tilaisuus, jossa keskusteltiin ja osallistettiin opiskelijoita tulevaan muutokseen. Koivistontien toimipisteen henkilöstölle järjestettiin kaksi tilaisuutta vaikuttaa ja osallistua asian valmisteluun. Saadun palautteen johdosta suunnitelmaa on muutettu muun muassa siten, että tekstiili- ja muotialan koulutus on suunniteltu siirrettäväksi Tampereen Sammonkadun toimipisteeseen Lempäälän toimipisteen sijaan.

Opiskelijamäärät, toimitilojen riittävyys ja rahoitus

Oikaisuvaatimuksessaan oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa Tampereella ja kaupunkiseudulla kasvavaan nuorten määrään, mikä tarkoittaisi tilatarvetta noin 1000 ammatillisen koulutuksen opiskelijalle. Lisäksi hän toteaa, että aikuiskoulutuksen tarjontaa on välttämätöntä lisätä yhteistyössä muiden seudun koulutuksen järjestäjien kanssa. Oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa valmisteilla olevaan hallitusohjelmaan ja ennakoi, että tulossa olisi toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ja oppivelvollisuuden laajentaminen sekä mahdollinen taloudellisen panostuksen lisääminen toisen asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Pirkanmaalla ikäluokka 15-24 -vuotiaat tulee vuoteen 2030 mennessä kasvamaan jonkin verran, minkä jälkeen on odotettavissa laskua. Tampereen kaupungin, Tampereen seudun ammattiopiston tavoitteellinen opiskelijavuosien vähimmäismäärä on 8614. Opiskelijavuosimäärä sisältää ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Lautakuntaa informoidaan säännöllisesti opiskelijavuosimäärästä ja sen kehityksestä. Tilojen käytön suhteen ei sinällään ole merkitystä sillä, minkälaista tutkintoa opiskelija suorittaa. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma ja opiskelija voi suorittaa osatutkinnon tai tutkinnon osia kokonaisen tutkinnon sijaan. Opinnot voidaan suorittaa myös kokonaan oppisopimuskoulutuksena.

Uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön lähtökohtana on ollut osaamisperustaisuus ja asiakaslähtöisyys sekä työpaikoilla järjestettävän koulutuksen lisääminen. Tampereen seudun ammattiopistossa, Tredussa, on palveluverkon suunnittelussa otettu huomioon yhteistoiminta-alueen kuntien väestöennusteet sekä aikuisväestön lisääntyvä koulutuksen tarve. Oppilaitoksen tiloissa järjestettävällä koulutuksella turvataan opiskelijoiden perustaidot ennen työpaikoilla järjestettävään koulutukseen siirtymistä. Koulutuksen järjestäminen ei edellytä tilojen omistamista ja koulutuksen järjestämiseen kehitetään jatkuvasti uusia toimintamuotoja. Tredussa on käynnistetty laaja aluepalvelumallin mukainen toiminta, jossa tehdään yhteistyötä eri yritysten ja yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa. Aluepalvelumallissa hyödynnetään yritysten ja kuntien tiloja oppimisympäristöinä kumppanuussopimusten mukaisesti. Lisäksi Tredu- Kiinteistöt Oy on rakentanut Tampereen seutukunnalle viime vuosina muun muassa Tredun käyttöön oppimisympäristöjä Ylöjärvelle, Pirkkalaan, Kangasalle ja Lempäälään. Parhaillaan Nokialle on suunnitteilla uudisrakennus täydentämään seutukunnan ammatillisen ja lukio koulutuksen oppimisympäristötarvetta.

Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä esittää perusteluissaan huolensa Tampereella peruskoulunsa päättäneiden hakeutumisen putoamisesta erittäin alhaiselle tasolle myös valtakunnallisesti tarkasteltuna. Hän toteaa, että ammatilliseen koulutukseen hakeutuneiden osuus peruskoulunsa päättäneistä on vähentynyt jyrkästi ja tämä edellyttää toimenpiteitä, jotta Pirkanmaan ja Tampereen seudun elinkeinorakenne säilyy monipuolisena ja osaavia työntekijöitä on jatkossakin, ja että vientiteollisuuden toimintaedellytykset turvataan. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan päätöksen perusteluissa ei tuoda esille, paljonko Tredussa on opiskelijoita suorittamassa perustutkintoa, aikuiskoulutuksessa ja lisäkoulutuksessa. Hänen mukaansa tilasuunnittelussa on aiemmin käytetty jakosuhdetta 50/50 ammatillisen ja lukiokoulutuksen kesken. Lukiokoulutuksessa on hänen mukaansa arvioitu tarvittavan lisätilaa sadoille uusille opiskelijoille ja vastaava varautuminen tulee hänen mielestään koskea myös ammatillista koulutusta. Lisäksi hän esittää, että Koivistontien toimipistettä on mahdollista hyödyntää eripituisten aikuiskoulutusten tiloina.

Lautakunta päättää vuosittain aloituspaikkojen suuntaamisesta. Suuntaamisessa otetaan huomioon yhteistoiminta-alueen kuntien ja työelämän näkemys osaamistarpeesta. Lisäksi suuntaamisessa otetaan huomioon ammattibarometri ja alojen vetovoimaisuus. Aloituspaikkojen suuntaamisessa eri toimipisteisiin otetaan huomioon pedagoginen näkökulma sekä tilojen mahdollisimman tehokas käyttö. Suunniteltaessa koulutuksen siirtämistä Koivistontien toimipisteestä Tampereen muihin toimipisteisiin on otettu huomioon edellä mainitut seikat.

Tredun ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä ei ole laskenut. Vuonna 2013 opiskelijamäärä on ollut 8600 ja vuonna 2018 noin 8680 huolimatta siitä, että opiskelijoista saatava rahoitus on vähentynyt 23 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2019. Rahoitus on vähentynyt opiskelijamäärän kasvusta huolimatta. Lautakunnan päätöksessä on todettu, että henkilöstökulujen jälkeen toiseksi suurin kuluerä on tilavuokrat, jotka tällä hetkellä ovat noin 17 miljoonaa euroa. Tämä on noin 20 prosenttia toimintamenoista. Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten vaikutus Tredulle on ollut noin 20 miljoonaa euroa. Talouden tasapainottaminen edellyttää tilojen käytön tehostamista ja joistakin vuokratiloista luopumista. Tredussa on selvitetty, että Koivistontien toimipisteessä järjestettävä koulutus on siirrettävissä Tampereen muihin toimipisteisiin, joiden tilojen käytössä on ollut toiminnallista tehostamisen varaa.

Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä viittaa rahoituksen heikkenemisen osalta 1.1.2018 tulleeseen muutokseen, jossa metsäalan koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhteistyösopimukset purkautuivat, jolloin tulot pienenivät, mutta myös menot.

Rahoitus on leikkaantunut yli 12 miljoonaa euroa vuodesta 2016 vuoteen 2017 eli jo ennen oppisopimuskoulutuksen ja metsäalan koulutuksen yhteistyösopimusten irtisanomista.

Toimitilojen kunto ja siirrosta aiheutuvat kustannukset

Oikaisuvaatimuksessaan oikaisuvaatimuksen tekijä viittaa virheellisesti Tredu-Kiinteistöt Oy:n isännöitsijään ja häneltä saamaansa tietoon Koivistontien toimipisteen saneeraus- ja korjaustarpeista.

Oikaisuvaatimuksessa nimeltä mainittu henkilö toimii rakennuttajainsinöörintehtävissä Tampereen Tilapalvelut Oy:lla. Rakennuttajainsinööriltä saadun kirjallisen vastineen (liitteenä) mukaan hän ei ole nykyisessä rakennuttajainsinöörin tehtävässä ollut missään tekemisissä oikaisuvaatimuksessa mainitun Tredu Koivistontien toimipisteen tilaratkaisujen kanssa, eikä rakennuttajainsinööri ole ollut arvioimassa Koivistontien kustannusvaikutuksia tai korjaustarpeita. Oikaisuvaatimuksen tekijän mainitsema Aluehallintoviraston edellyttämä saneeraustarve oli kirjattu lautakunnan päätöksenteon tueksi tehtyyn swot-analyysiin (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat) uhkaksi samoin kuin tulevaisuuden peruskorjaustarpeet, jotka mahdollisesti tulisivat nostamaan vuokrakuluja.

Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan lautakunta olisi päättänyt Ajokinkujan toimipisteestä luopumisesta jo vuonna 2016. Hän toteaa myös, että myöhemmin toimipisteessä on todettu sisäilmaongelmia.

Oikaisuvaatimuksen tekijä viittaa todennäköisesti lautakunnan vuonna 2016 tekemään päätökseen, että ”Hepolamminkatu 9:n ja Ajokinkujan hallinnon tiloista luovutaan”. Päätöksessä ei mainittu Ajokinkujalla sijaitsevia opetustiloja, vaan päätöksessä oli kysymys Ajokinkujalla A-rakennuksessa sijanneista hallinnon tiloista. Sekä Hepolamminkatu 9:n että Ajokinkujan A-rakennuksen tiloista on luovuttu päätöksen mukaisesti. Kiinteistöyhtiö on teettänyt kuntoarviot Ajokinkujan ja Koivistontien toimipisteestä. Ajokinkujalla toimii sisäilmatyöryhmä. Sisäilmatyöryhmä työskentelee Tampereen Tilapalvelut Oy:n sisäilmaprosessin mukaisesti ja sitä kautta sisäilma-asiat saadaan hallintaan. Tredu-Kiinteistöt Oy:n teknisen isännöitsijän mukaan viimeisimpänä korjaavana toimenpiteenä Ajokinkujalla on korjattu E-siiven kellarikerroksen sisäilmaongelma.

Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa perusteluissaan, että esitettyjen Koivistontien toimipisteen korvaavien tilojen (Sammonkatu ja Hepolamminkatu) suunnittelu ja muutosten kustannusvaikutus on esitetty yleisellä tasolla ja puutteellisesti, päätöksen perusteluissa ei ole osoitettu yksityiskohtaisesti opiskelijoiden ja henkilöstön sosiaalitilojen sijoittumista, muutosten kustannusvaikutuksia, rahoitusta, eikä ole esitetty tilaohjelmaa, vaikka Tampereen kaupungin ohjeistus tätä edellyttää. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan lautakunnan tulee tehdä päätös muutoshankkeen kustannusten enimmäismäärästä. Hänen mukaansa näin merkittäviä muutostöiden kustannuksia ei voi siirtää pienillä korjaushankemäärärahoilla rahoitettavaksi.

Tredu-Kiinteistöt Oy omistaa, rakennuttaa ja vuokraa koulutustoiminnan käytössä olevia oppilaitosympäristöjen kiinteistöjä irtaimistoineen sekä tuottaa ja järjestää näiden kiinteistöjen omistukseen, hallintaan ja ylläpitoon liittyviä palveluita. Yhtiö on vuokrannut oppilaitoskiinteistöt Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen Kiinteistöt, tilat, asuntopolitiikka palveluryhmälle (Kitia). Tampereen seudun ammattiopisto on alivuokralaisena Kitialla. Tredu-Kiinteistöt Oy vastaa kiinteistöjen turvallisesta ja terveellisestä kunnosta sekä tarvittavista korjaus- ja ylläpitoinvestoinneista. Tilojen muutostyöt etenevät rakennuttajavetoisesti Tampereen Tilapalvelut Oy:n toimintamallin mukaisesti. Yksityiskohtaista suunnittelua ei ole ollut tarkoituksenmukaista aloittaa ennen lautakunnan päätöstä Koivistontien toimipisteestä luopumisesta. Oppimisympäristöjen siirtämisestä on valmisteltu kustannuslaskelmat ja suunnitelmat, joita on tarkennettu lautakunnan antaman päätöksen jälkeen yksityiskohtaiseksi. Osa muutostöistä opinnollistetaan, jolloin ne ovat osa normaalia opetustoimintaa ja siten hyvin kustannustehokasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on 17.4.2019 myöntänyt strategiarahoitusta tilojen ja laitteiden käytön uudistamiseen 500 000 euroa, jota tullaan hyödyntämään muun muassa Koivistontien toimipisteen koulutuksen siirtämisestä aiheutuvien kustannusten rahoittamisessa. Lautakunta on ollut ennen päätöksentekoa tietoinen kyseisen strategiarahoituksen hausta. Tarkemmat kohdennukset ovat Tredun operatiivista toimintaa ja niitä muokataan ja säädellään tarpeen mukaan. Strategiarahoituksen käytöstä raportoidaan opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lisäksi Tredu-Kiinteistöt Oy:n kanssa on neuvoteltu 21.5.2019 pienten investointihankkeiden uudelleen kohdentamisesta vuonna 2019. Tredu-Kiinteistöt Oy varaa vuosittain erikseen sovitun määrärahan kohteissa käytettäviin pieniin rakennusinvestointeihin, joiden tarkoituksena on ensisijaisesti kohteiden olosuhteiden ylläpito ja jotka ovat pitkävaikutteisia investointeja. Viime vuosien aikana käytettävissä oleva määräraha on ollut noin 2,5 miljoonaa euroa. Määrärahaa voidaan käyttää myös opetustoiminnan edellyttämiin muutosinvestointeihin. Pienten investointien suuruus on yli 10 000 euroa, mutta alle 500 000 euroa. Tredu-Kiinteistöt Oy:n hallitus päättää pienten rakennushankkeiden toteuttamisesta. Vasta 2,5 miljoonan euron kokonaisbudjetin ylittymisellä on vaikutusta tiloista maksettavan vuokran suuruuteen.

Korvaavien tilojen suunnittelu ja muutostyön kustannusvaikutukset

Oikaisuvaatimuksen tekijä esittää, että Valimoinstituutin tilojen muuttaminen muuhun käyttöön esitetyllä tavalla ei ole taloudellisesti järkevää, sillä Valimoinstituutin siirtäminen laitteineen toisaalle vaatisi huomattavat rakennustyöt. Lisäksi hän viittaa elinvoima- ja osaamislautakunnan 14.11.2018 § 121 tekemään päätökseen, jonka liitteessä on todettu, että "Valimoinstituutin toimintamalli, tilatarve ja rakennukset arvioidaan osana aluetalouden teknologiateollisuuden koulutustarpeita". Oikaisuvaatimuksen tekijän mielestä Valimoinstituutin tilojen muuttaminen muuhun käyttöön tapahtuisi täysin vailla selvityksiä ja on vastoin lautakunnan aiempaa päätöstä. Lisäksi hän toteaa, että tilojen muuttaminen tavanomaisiksi työsaleiksi on mittava toimenpide, ja mikäli laitteet siirretään ja asennetaan toisaalle, se tulisi maksamaan huomattavasti enemmän. Tästä ei hänen mukaansa ole esitetty kustannusarviota, eikä asiaa ole valmisteltu yhteistyössä toimijatahojen kanssa.

Valimoinstituutilla on tällä hetkellä käytössään 1750 neliömetrin tilat ja vuodesta 2014 lähtien Valimoinstituutti on tuottanut yhteensä 1 255 969 euron tappion. Myös 2019 vuosisuunnitelmassa Valimoinstituutin toiminta on noin 90 000 euroa tappiollista. Valimoinstituutin tilojen muuttaminen muuhun käyttötarkoitukseen on taloudellisesti ja toiminnallisesti kannattavampaa kuin pitää tilat nykyisessä käytössä. Tilojen muuttaminen rakennusalan oppimisympäristöksi voidaan toteuttaa kohtuullisella työpanoksella. Muutostyöstä osa on tarkoitus opinnollistaa. Koneiden ja laitteiden siirtoa on valmisteltu yhteistyössä toimijatahojen kanssa. Valimolaitteiden ja koneiden myynnissä noudatetaan Tampereen kaupungin irtaimiston hallinta ohjetta (TRE:1821 /00.01.01/2016).

Oikaisuvaatimuksen tekijä epäilee, että on erittäin todennäköistä, että muutostyöt ja uudelleenasennukset maksavat reilusti yli miljoona euroa.  Hän esittääkin kysymyksen ”onko valimon koneiden, laitteiden, sähkötöiden siirroista pyydetty kustannus- ja aikatauluarviota?”. Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa, että valimoinstituutin tiloihin on sijoitettuna keskikokoisen valimon tuotantokapasiteetti sulatusuuneineen ja muun muassa sähköt kahden muuntajan kautta yli 1600 A. Hän esittääkin vielä jatkokysymyksiä ”Mikä taho maksaa nämä muutoskustannukset ja onko tarkoitus siirtää Valimoinstituutin koneet ja laitteet TAKK:n omaisuudeksi? Onko koneet ja laitteet ehkä jo myyty ja mikä taho on jo tehnyt asiasta päätöksen?” Hän toteaa, että lautakunnan päätöksen 24.4.2019 § 45 perusteluissa ei todeta mitään siitä, mihin Valimoinstituutin koneet ja laitteet sekä henkilöstö tultaisiin sijoittamaan.

Tampereen seudun ammattipisto ei vastaa taloudellisesti Valimon laitekannan siirroista. TAKK ostaa Valimoinstituutin sovitut koneet ja laitteet sekä vastaa koneiden ja laitteiden siirroista ja sijoittamisesta omissa oppimisympäristöissä. Tredun Valimoinstituutin tiloissa työskentelee kaksi henkilöä, joiden palvelussuhde jatkuu muutoksen jälkeen Tredussa. Heidän osaamistaan Valimoalan koulutuksesta hyödynnetään ja heidän työtehtäviään tullaan tarkastelemaan ja muokkaamaan tarpeen mukaan.  

Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan Valimoinstituutin tilojen muuttaminen talonrakennusalan opetuskäyttöön maksaa myös huomattavasti enemmän kuin lautakunnan liitteessä todetun alle 0,5 miljoonan euron.

Koivistontien toimipisteen koulutusalojen siirrot ovat tarkoitusmukaisuusperiaatteen mukaisia. Koulutusalojen siirroista aiheutuu aina jonkin verran muutostöitä ja Tredun näkemyksen mukaan muutostyöt eivät ylitä 1 miljoonaa euroa.

Strategiarahoitus osaamiskeskukseen ja Valimoinstituutin toiminnan kehittämiseen

Oikaisuvaatimuksessa viitataan opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2018 strategiarahoituksella rahoittamaan Digi, kone- ja sähköalan osaamiskeskushankkeeseen, jonka tavoitteena olisi yhteistyössä eri yritysten kanssa kehittää Pirkanmaalle ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa toteutettava osaamiskeskus. Lisäksi strategiarahoitusta on myönnetty Valimoinstituutin toiminnan kehittämiseen. Hän toteaakin, että mikäli Valimoinstituutin toiminta lopetetaan, tulee OKM:ltä haettu strategiarahoitus palauttaa.

Oikaisuvaatimuksen tekijän viittaama vuonna 2018 myönnetty strategiarahoitus on kohdennettu teknologia-alan koulutuksen kehittämiseen. Ministeriön päätöksessä ei ole suoraan Valimoinstituutille myönnettyä rahoitusta. Osaamiskeskushanketta on selvitetty koulutuksen järjestäjien yhteistyönä ja yhteisenä näkemyksenä on, että osaamiskeskus on järkevintä toteuttaa verkostomaisena hankkeena. Koulutuksen järjestäjät eivät ole valmiita sitoutumaan erillisen toimitilan pääomittamiseen. Strategiarahoituksella toteutettavan hankkeen tavoitteena on teknologia-alan koulutuksen kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa luomalla teknologia-alan koulutuksen kehittämiselle verkosto, jossa on mukana ammatillisen koulutuksen järjestäjiä ja alan työpaikkoja tarjoavat tahot. Hankkeessa selvitetään, miten voidaan paremmin vastata työelämän kasvaneisiin osaamisvaatimuksiin ja digitaalisesta kehityksestä aiheutuviin muutoksiin teknologialalla yhteistyössä työelämän kanssa. Samalla toteutetaan asiakaslähtöisiä pedagogisia toimintamalleja kehittämistarpeisiin vastaamiseksi ja lisätään työpaikalla järjestettävää koulutusta.

Oikaisuvaatimuksen tekijä viittaa perusteluissaan myös Valimoinstituutin perustamisvaiheeseen ja instituuttiin tehtyihin investointeihin sekä silloisten toimijoiden kanssa tehtyyn yhteistyöhön.

Tredun Hepolamminkadun toimipisteessä sijainnut Valimoinstituutti on edistänyt valimoalaa jo lähes 25 vuoden ajan. Valimoinstituutin toiminta on vähentynyt viime vuosina ja suurin syy nykymuotoisen toiminnan lakkauttamiselle on opiskelijamäärän hiipuminen, jonka vuoksi valimoalan perustutkintokoulutusta ei ole tarjottu yhteishaussa enää muutamaan vuoteen. Valimoalan osaamiselle on kuitenkin yhä kysyntää. Perustutkintokoulutuksen sijaan valimoalan koulutus erikoistuu tulevaisuudessa palvelemaan räätälöidysti yrityselämää ja vahvistamaan kumppanuusverkostoa. Tredu tarjoaa valimoalan koulutusta jatkossa yhteistyössä työelämän kanssa, työelämän toimintaympäristöissä. Tavoitteena on tarjota valimoalan koulutusta joustavasti yhteistyöverkoston avulla valtakunnallisesti. Koulutuksen järjestämisessä huomioidaan paikallisten yritysten tarpeet yhä paremmin ja osana koulutusta tulee olemaan verkko-oppiminen. Sopimus Valimoinstituutin perustamisesta on tehty vuonna 1995. Tämän jälkeen on tehty useampia eri yhteistyösopimuksia vuosina 2009, 2012 ja 2014. Alkuperäiset sopimuskumppanit ovat vetäytyneet toiminnasta ja vuonna 2014 sopimuskumppanina on ollut enää Valty Ry. Osaamis- ja elinkeinolautakunta on vuonna 2015 tehnyt päätöksen myös Valty Ry:n kanssa tehdyn sopimuksen purkamisesta. Sopimuskumppaneiden irtisanouduttua yhteistyöstä Valimoinstituutti ei pysty toimimaan alkuperäisen toiminta-ajatuksensa mukaisesti. Tämän sijaan valimoalan koulutusta voidaan edelleen kehittää eri toimintamuodoin ja täten turvata alan osaamistarve tulevaisuudessakin.

Huoltovarmuus ja Valimoinstituutin nimi ja brändi

Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa, että Valimoinstituutti laitteineen on osa maamme huoltovarmuutta koskevaa lakia ja valtioneuvoston päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista. Samassa yhteydessä hän toteaa, että Valimoinstituutin toiminnasta, nimestä ja brändistä ei tule luopua.

Valimoinstituutin toiminta siirtyy TAKK:n oppimisympäristöihin. Huoltovarmuuteen liittyvät vastuut ja velvoitteet samoin kuin nimi ja brändi tulee tarkastella tässä yhteydessä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Rantanen Teppo, Johtaja

Oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Jussi Kuortti ilmoitti esteellisyyden. Esteellisyys todettiin hallintolain 28 § kohta 5 mukaan; Tredu Kiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Kuortti poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Päivi Söderström poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

Jarkko Auvinen ehdotti oikaisuvaatimuksen hyväksymistä Petri Rajalan kannattamana.

Kokouksessa pidettiin tauko 17:30 - 17:40

Keskustelu jatkuu oikaisuvaatimuksen hyväksymisestä.

Puheenjohtajan äänestysesitys: esittelijän päätösehdotus JAA, Auvisen muutosehdotus EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 12 - 2. (JAA; Heinämäki, Karintaus, Eskola, Hanhela, Roihuvuo, Räihä, Viljanen, Kouhia, Lähde, Löytty-Rissanen, Ojares, Turkia EI; Auvinen, Rajala TYHJÄÄ;  Nieminen POISSA; 2).

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko tehty ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Saatuaan myönteisen vastauksen, puheenjohtaja totesi oikaisuvaatimuksen tulleen hyväksytyksi.

 

Henkilötietoja sisältävä teksti

Salassapidettävät tiedot poistettu.

Lausunnot

Lakimies Jyri Nuojua

Lautakunta on ollut toimivaltainen päättämään asian, päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valmistelu ja päätöksen perustelut ovat olleet riittävät eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Oikaisuvaatimuksentekijä ei ole oikaisuvaatimuksessa, edellä todetusti esittänyt mitään sellaista selvitystä, jonka vuoksi päätöstä tulisi myöskään tarkoituksenmukaisuusperusteella muuttaa.

Äänestystulokset

  • Jaa 12 kpl 80%

    Johanna Roihuvuo, Milka Hanhela, Katja Karintaus, Juho Ojares, Anna-Kaisa Heinämäki, Leo Lähde, Vesa Eskola, Tuomo Räihä, Kirsti Turkia, Kirsti Viljanen, Raimo Kouhia, Löytty-Rissanen

  • Ei 2 kpl 13%

    Jarkko Auvinen, Petri Rajala

  • Tyhjä 1 kpl 7%

    Helena Nieminen

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä, Harri T Jokinen, Ari Mäkitalo, Kristiina Karppi, Piritta Haapahuhta, Tuula Grönfors

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa muutosta hakea se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen, kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Käsitellyt asiat