Kaupunginhallituksen konsernijaosto, kokous 10.10.2017

Pöytäkirja on tarkastettu
Lataa  Kuuntele 

§ 32 Tampereen Voimia Liikelaitoksen yhtiöittämisselvityksen tilannekatsaus ja jatkolinjaukset

TRE:7022/00.01.03/2017

Valmistelijan yhteystiedot

Controller Annina Nääppä, puh. 040 749 3590, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupunginvaltuusto päätti 14.11.2016 vuoden 2017 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että Voimia Liikelaitoksen yhtiöittämisestä on tehty selvitys yhdessä omistajaohjausyksikön kanssa. Perusteluna Voimia Liikelaitoksen yhtiöittämis- ja organisointiselvitykselle nähtiin mm. toimintaympäristön muuttuminen sote- ja maakuntauudistuksesta johtuen, mikä aiheuttaa muutoksia väistämättä tukipalvelujen organisointiin ja volyymeihin. Tampereen kaupungin näkökulmasta on tärkeää analysoida vaikutuksia ja tarkastella eri organisointivaihtoehtoja laajasti sekä varautua muutoksiin hyvissä ajoin. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaostolle esiteltiin yhtiöittämisselvityksen toteutussuunnitelma 31.5.2017.

Voimia liikelaitoksen yhtiöittämistä koskevan selvityksen tavoitteena on arvioida nykyisen liikelaitosmuotoisen toiminta- ja organisointimallin toimivuus suhteessa tuleviin tarpeisiin ja toimintaympäristön muutokseen mm. sote- ja maakuntauudistuksen johdosta. Organisointivaihtoehdot arvioidaan kokonaisvaltaisesti erityisesti toiminnan, talouden, henkilöstön, hankintalainsäädännön ja verovaikutusten näkökulmista. Selvityksessä vertaillaan neljää eri Tampereen Voimia liikelaitoksen tulevaisuuden järjestämismallia: 1) nykyinen toiminta jatkuu maakuntauudistuksen jälkeen liikelaitokselle jäävän toiminnan osalta muutoksitta (noin 75 prosenttia nykytoiminnasta), 2) yhtiöittäminen Tampereen kaupungin in house -yhtiöksi, 3) yhtiöittäminen yhteisyritykseen (in house), jossa osakkaina on Tampereen kaupungin lisäksi Pirkanmaan maakunta ja 4) yhtiöittäminen kilpailluilla markkinoilla toimivaksi yhtiöksi.

Konkreettisesti selvityksessä tarkastellaan eri organisointivaihtoehtoja niiden taloudellisen kannattavuuden, toiminnan ja kehittämisen, hintojen alentamispotentiaalin ja verovaikutusten näkökulmista. Selvityksessä vertaillaan vaihtoehtoja yleiseltä ja juridiselta kannalta mm. toteutustapavaihtoehtojen sekä yhtiöoikeudellisen että kunnallishallinnollisen päätöksentekomekanismin osalta. Selvityksessä arvioidaan vaihtoehtojen tulovero-, varainsiirtovero- ja arvonlisäverovaikutuksia sekä eri vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia ja henkilöstövaikutuksia toiminnan kannalta. Osana kokonaisuutta omistajaohjausyksikkö on teettänyt KPMG Oy Ab:llä selvityksen näistä neljästä organisointimallista ja niiden vaikutuksista (liitteenä raportti).

KPMG:n laatiman selvityksen perusteella kaikki esitetyt mallit ovat toteuttamiskelpoisia, mutta kokonaisuutena vaihtoehdossa 3 (yhteinen in house -yhtiö ensivaiheessa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri PSHP:n ja myöhemmin maakunnan kanssa) on Voimian toiminnan kannalta tunnistettuja etuja verrattuna muihin esitettyihin vaihtoehtoihin. Taloudellisen analyysin mukaan liiketoiminnan kannattavuus on parempi tässä vaihtoehdossa kuin liikelaitosmallissa tai pelkästään Tampereen kaupungin omistamassa in house -yhtiössä. Yhteisyrityksessä toiminnan volyymi ja liikevaihto kasvavat, mikä mahdollistaa skaalaetujen entistä paremman hyödyntämisen mm. tuotannossa, tuotannonohjauksessa ja ostoissa sekä resurssoinnin toiminnan kehittämiseen edelleen. Skaalaedut volyymiliiketoiminnassa mahdollistavat katteen paranemisen.

Eri organisointivaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta on vertailtu siten, että yhtiö kaikissa vaihtoehdoissa kykenee hoitamaan tulorahoituksellaan nykytasoisen omistajatuloutuksen (noin 0,2 milj. euroa) sekä myös investointiohjelmansa. Näin on saatu eri vaihtoehtojen keskimääräinen kannattavuus tarkasteluvuosille 2018-2024, joka vaihtelee eri vaihtoehdoissa 0,7-0,9 milj. euron välillä. Kannattavuus on perusteltu KPMG Oy Ab:n laajojen ko. toimialan verrokkianalyysien perusteella.

Vaihtoehtojen edullisuus tulee esiin siinä, mikä malli mahdollistaa parhaimman alennuksen nykyhintoihin nähden omistajalle tarkastellun toiminnan osalta. Vaihtoehdossa 3 Yhteisyritys maakunnan kanssa, pystytään selvityksen perusteella tarjoamaan 4,1 prosentin eli 2,9 milj. euron alennus nykyisiin hintoihin nähden in house -yhtiön omistajille. Tampereen kaupungin osuus hinnanalennuksesta on liikevaihdon suhteessa laskettuna 2,4 milj. euroa nykyisen toiminnan osalta.

Yhteisyrityksessä kaikki Voimian työntekijät (610 henkilöä) siirtyisivät  in house- asemassa toimivaan yhtiöön ja lisäksi noin 100 PSHP:n työntekijää siirtyisi kaupungin ja PSHP:n yhdessä omistamaan yhtiöön. Nykyinen sote-toiminta säilyisi in house -konsernissa. Tampereen kaupunki ja maakunta voivat hankkia yhtiön palveluja kilpailuttamatta. Työntekijöiden asema ei in house -yhtiössä pääsääntöisesti muutu. Yhteisyritys -vaihtoehdossa voidaan neuvotella henkilöstön siirtosopimus ja henkilöstön edustaja hallitukseen kuten tehtiin Tilakeskus liikelaitoksen yhtiöittämisessä. Alustavien PSHP:n kanssa käytyjen keskustelujen perusteella, yhteisyrityksen perustamiseen on PSHP:n johdon tuki. Jos päätetään jatkaa liikelaitosmallissa, liikelaitoksen sote-toiminta siirtyy maakuntaan joka tapauksessa, josta aiheutuu myös henkilöstövaikutuksia. Maakunta ei voi ostaa tukipalveluita kuntaomisteiselta toimijalta ilman kilpailutusta ns. in house -periaatteella.

Liikelaitos ei myöskään voi hankintalain mukaan myydä palveluita markkinoille (mukaan lukien maakunta) kuin viisi prosenttia liikevaihdostaan ja enintään 500.000 euron arvosta. Kaikki osakeyhtiömuotoon perustuvat ratkaisut voivat kuitenkin nostaa verokustannusta verrattuna liikelaitosmalliin. Mahdollinen arvonlisäverokustannus on laskelmissa huomioitu. Vaihtoehdossa 4 markkinoilla toimivassa yhtiössä ulosmyyntiä voidaan toteuttaa hankintalainsäännöksiä huomioimatta ja yhtiön toimintaa voidaan pyrkiä laajentamaan kilpailluilla markkinoilla. Vaihtoehdossa 4 liiketoiminnan riskitaso nousee kilpailutusten myötä korkeammaksi kuin muissa vaihtoehdoissa ja henkilöstön asema muuttuu.  

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja

Tampereen Voimia Liikelaitoksen yhtiöittämisselvityksen tilannekatsaus ja laadittu raportti merkitään tiedoksi.

Valmistelua jatketaan vaihtoehdon 3 pohjalta siten, että vuoden 2018 aikana valmistaudutaan Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, myöhemmin Pirkanmaan maakunnan yhteisesti omistaman in house -yhtiön perustamiseen.

Liikelaitoksen yhtiöittäminen tuodaan vuoden 2018 aikana erikseen kaupunginhallituksen konsernijaoston päätettäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallituksen konsernijaosto myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden toimitusjohtaja Tarja Alatalolle tämän pykälän ajaksi.

Tiedoksi

Tarja Alatalo/Voimia liikelaitos, Arto Vuojolainen, Juha Yli-Rajala, Annina Nääppä, Ville Taivassalo

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje

 Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

 Oikaisuvaatimusoikeus

 Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa
 (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

 Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

 Oikaisuviranomainen

 Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta.

 Oikaisuvaatimus tulee toimittaa osoitteella:

 Tampereen kaupunki
 Kirjaamo
 Puutarhakatu 6, PL 487
 33101 Tampere

 Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella http://www.tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla kirjaamo@tampere.fi

 Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

 Oikaisuvaatimusaika

 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 Tiedoksisaanti

 Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä
 tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän
 kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
 Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on
 pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen
 jälkeen.

 Oikaisuvaatimus

 Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

 Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä
 oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä klo 15.45 mennessä. Oikaisuvaatimuksen lähettäminen
 postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.