Kaupunginhallitus, kokous 10.12.2018

Pöytäkirja on tarkastettu
Lataa  Kuuntele 

§ 503 Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin yleissuunnitelma 

TRE:4049/10.03.02/2017

Valmistelijan yhteystiedot

Suunnittelupäällikkö Ari Vandell, puh. 040 564 4518, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti 13.3.2017, että Keskustan maanalaisen eritasoliittymän (Näsikallion eritasoliittymä) ja katuverkkoyhteyden (Amuritunneli) sekä Kunkun parkin ajoyhteysvarauksen suunnittelu ja toteutuksen valmistelu käynnistetään. Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin suunnittelun tilannekatsaus annettiin edellisen kerran kaupunginhallitukselle 30.10.2017. Tämän jälkeen on tarkennettu suunnitelman yksityiskohtaisempia teknisiä ratkaisuja, kustannusarviota ja liikennetaloudellisia laskelmia. Eritasoliittymän sijainti ja ramppiliittymä Satakunnankadulle ovat edelleen syksyllä 2017 esitellyn mukaisia.

Kunkun parkin toteuttamista ja operointia koskeva hankintamenettely käynnistyi maaliskuussa 2017 ja tarjouskilpailu ratkaistiin helmikuussa 2018. Kunkun parkin toteuttaminen ei ole mahdollista kaupunginhallituksen linjaamalla tavalla ilman eritasoliittymästä toteutettavaa ajoyhteyttä. Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa keskustan kehittämisohjelman ja keskustan strategisen yleiskaavan tavoitteita luoda ydinkeskustan maanalaisten pysäköinnin verkosto. Se lisää keskustan vetovoimaa, parantaa sen saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla, ja edistää keskustan muuttamista hitaan liikkumisen alueeksi. Kunkun parkki, Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli muodostavat keskustan läntisen puolen elinvoiman säilymisen ja kehittymisen kannalta merkittävä hankekokonaisuuden. Keskustan länsipuolen vetovoimaa vahvistavien keskeisten hankkeiden eteneminen on yksi Viiden tähden keskustan kehittämisohjelman tavoitteista. Kunkun parkki, Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli ovat keskustan länsipuolen elinkeinoja ja yksityisiä investointeja tukevia ja edistäviä hankkeita.

Liikennejärjestelyjen yleissuunnittelutyö käynnistettiin huhtikuussa 2017. Suunnitteluratkaisun lähtökohtana on ollut kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 13.3.2017 päätetty periaateratkaisu. Siinä ajoyhteys Näsikallion eritasoliittymästä nykyiseen katuverkkoon on sijoitettu liikenteen ja vaikutusten kannalta tarkoituksenmukaiseen paikkaan Satakunnankadulle Hämeenpuiston länsipuolelle, keskustan kehäkadun kulmaan.

Näsikallion eritasoliittymän suunnitteluperusteet on tehty yhteistyössä Liikenneviraston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Amuritunnelin ja Näsikallion eritasoliittymän yleissuunnitelmatasoiset suunnitelmaluonnokset valmistuivat joulukuussa 2017. Tämän jälkeen suunnitelmia ja vaikutustarkasteluja on tarkennettu. Amuritunnelin ratkaisuun liittyen on laadittu Tampereen keskustan kehäkadun Satakunnankatua ja Hämeenpuiston pohjoisosaa koskeva yleissuunnitelma, jossa uuden maanlaisen ramppiyhteyden vaatimat katujärjestelymuutokset on huomioitu.

Yleissuunnitelmaluonnoksen pohjalta on käynnistetty ratkaisun vaatiman maanalaisen asemakaavan laatiminen tausta- ja vaikutusselvityksineen. Taustaselvitykset ovat valmistuneet syys-lokakuussa 2018 ja asemakaavan valmisteluaineisto on kuulutettu nähtäville 7.12.2018. Tässä yhteydessä järjestetään myös kaava- ja liikennesuunnitelmia esittelevä yleisötilaisuus. Asemakaavaehdotus valmistuu vuoden 2019 aikana. Tarkoituksena on hyväksyä jo aikaisemmin luonnoksena nähtävillä ollut Kunkun parkin asemakaavaehdotus samalla aikataululla. Liikennejärjestelyjen ja asemakaavan suunnittelijat ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä keskenään. Näsikallion eritasoliittymästä, Amuritunnelista ja Kunkun parkista esitettyjä kysymyksiä ja niihin laadittuja vastauksia on koottu hankkeiden yhteiselle internet-sivulle (Tampere.fi > Asuminen ja ympäristö > Kaavoitus > Asemakaavoitus > Näsikallion eritasoliittymä, Amuritunneli ja Kunkun parkki > Hankkeista esitettyjä kysymyksiä).

Liikennesuunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä on tehty seuraavat taustaselvitykset ja vaikutusarviot; liikennetekniset suunnitelmat ja niiden mallintaminen, liikenne-ennuste ja liikenteelliset vaikutukset, kustannusarvio, havainnollistaminen, ilmanlaatu, kallio- ja pohjavesitutkimuksia, kaupunkitalous, kaupunkikuva- ja kulttuuriympäristö, melumallinnus, hulevesiselvitys ja louhinnan alustava ympäristöselvitys. Selvitysten ja vaikutusarviointien tuloksia on koottu erilliseen raporttiin, jota täydennetään mm. pohjavesiseurannan, vesihuolto- ja hulevesiverkostojen tarkastelun ja eri hankkeiden yhteisvaikutusten osalta asemakaavan jatkosuunnittelun yhteydessä.

Hankkeen toteutumisen liikenne- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia on tarkennettu. Liikenne-ennustetta on täsmennetty vuonna 2018 maanalaisen pysäköinnin kuvauksen osalta. Aikaisemmissa tarkasteluissa ongelmana liikennemallissa on ollut maanalaisen pysäköinnin heikko houkuttelevuus ja Keskustakehän sisäpuolisen alueen liian suuret liikennemäärät, vaikka keskustan strategisen osayleiskaavan mukaisesti sieltä on tarkoitus poistaa noin puolet nykyisistä pysäköintipaikoista. Maanalaisen pysäköinnin liikennetuotokset on tarkistettu kokemusperäisten liikennetuotostietojen pohjalta ja mallia on kalibroitu näihin laskelmiin. Päivitettyyn liikennemalliin on lisätty Kunkun parkin lisäksi suunnittelun alla oleva P-Hämpin laajennus ja ajoyhteys laajennuksesta Viinikankadulle. Näsikallion eritasoliittymä ja Kunkun parkki eivät lisää keskustan liikennemääriä vaan siirtävät pysäköintipaikkaa etsivää liikennettä maan päältä maan alle. Edellytyksenä tälle on strategioiden mukainen maanpäällisten pysäköintipaikkojen voimakas vähentäminen.

Vaikutustarkasteluissa on tarkasteltu neljää vaihtoehtoa. VE 0 kuvaa nykytilannetta eli Näsikallion eritasoliittymää, Kunkun parkkia eikä Amuritunnelia ei ole toteutettu. VE 1 sisältää Näsikallion eritasoliittymän ja Kunkun parkin, mutta ei Amuritunnelia. VE 2:ssa on mukana Näsikallion eritasoliittymä, Kunkun parkki sekä Amuritunneli. VE 3:ssa on mukana Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli, mutta ei Kunkun parkkia. VE 2 kuvaa yleissuunnitelmassa esitettyä hankekokonaisuutta. Vaikutustarkasteluissa on tutkittu edellä mainittujen vaihtoehtojen vaikutusta keskustan liikennemääriin ja tätä kautta kullekin vaihtoehdoille on laskettu liikennetaloudellinen hyötykustannusarvio (H/K-arvo).

Amuritunnelin vuoden 2025 tarkennettu liikennemääräennuste on 9.500 ajoneuvoa. Vuoden 2040 ennusteen mukainen liikennemäärä Amuritunnelissa on noin 10.400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Amuritunnelin liikenteestä saapuu noin 61 % vt12:lta lännen suunnasta, noin 37 % vt12:lta idän suunnasta ja noin 2 % Kunkun parkista. Amuritunnelia käyttävä liikenne suuntautuu Hämeenpuiston molemmilla puolilla sijaitseville alueille, Finlaysonin alueelle sekä osittain etelään Ratinan ja Hatanpään suuntiin.

Amuritunnelin tarkoituksena on johtaa keskustaan saapuva autoliikenne sujuvasti keskustan kehäkadulle ja sitä kautta eri puolille keskustaa. Amuritunneli ei lisää keskustan kokonaisliikennettä vaan siirtää sisääntuloliikennettä pois Paasikiventieltä, Sepänkadulta, Pirkankadulta, Pispalan valtatieltä ja Lapintieltä. Samalla näillä kaduilla vähennetään autoliikenteen välityskykyä poistamalla ajokaistoja ja jakamalla katutilaa uudestaan mm. raitiotielle ja pyöräliikenteelle.

Pelkkä Kunkun parkin ja Näsikallion eritasoliittymän toteuttaminen vähentää maanpäällistä liikennettä eniten Keskustakehältä (mm. Satakunnan ja Ratinan sillat), mutta myös jonkin verran Sepänkadulta ja Paasikivenkadulta. Amuritunnelin ja Näsikallion eritasoliittymän toteuttaminen vähentää huomattavasti voimakkaammin Satakunnankadun länsiosan, Sepänkadun ja Paasikivenkadun liikennemääriä. Voimakkain vaikutus keskustan katujen liikennemäärien vähentymiseen saadaan toteuttamalla sekä Kunkun parkki että Amuritunneli.

Keskustan katuverkon autoliikennesuoritteet vähenevät vuoden 2040 tilanteessa (VE 2) 8 % eli noin kahdeksalla miljoonalla ajoneuvokilometrillä vuodessa. Vastaavasti nykyisen Rantaväylän ajosuoritteet kasvavat noin viidellä miljoonalla ajoneuvokilometrillä vuodessa eli liikennettä siirtyy katuverkolta melu- ja päästövaikutuksien osalta paremmin hallittavaan Rantatunneliin.

Yleissuunnitelman mukaisessa vaihtoehdossa (VE 2) ajoneuvokustannusten kokonaissäästöt vuoden 2025 tilanteessa ovat 0,4 milj. euroa vuodessa ja aikakustannussäästöt ovat 1,9 milj. euroa vuodessa. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta liikkumisen kulkumuotojakaumaan, mutta henkilöautoliikenteen väheneminen katuverkolla parantaa joukkoliikenteen ja muun liikenteen sujuvuutta. Ratkaisu parantaa myös liikenneturvallisuutta, vähentäen henkilövahinko-onnettomuuksien määrää 5 % eli 2,41 onnettomuudella vuodessa, joista syntyy yhteiskuntataloudellista säästöä 1,3 milj. euroa vuodessa. Liikenteen aiheuttamat hiilidioksidi- ja muut päästöt sekä liikennemelu vähenevät keskustan katuverkolla.

Kaupunkitaloudellisten vaikutusten arvioinnin johtopäätöksenä on, että Näsikallion eritasoliittymän, Amuritunnelin ja Kunkun parkin hyödyt ovat riippuvaisia toisistaan ja yhden hankkeen pois jääminen kokonaisuudesta vaikuttaa voimakkaasti muiden hyötyjen realisoitumiseen. Muutokset saavutettavuudessa lähtevän liikenteen osalta ovat pääosin pieniä, erityisesti vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdossa 2 lähtevän liikenteen saavutettavuuden muutoksista hyötyy erityisesti Nalkala ja Kaakinmaa, mutta myös Amuri, Finlayson, Tammerkoski sekä Jussinkylä. Vaihtoehdossa 3 hyödyt kohdistuvat huomattavasti kapeammalle alueelle kuin vaihtoehdossa 2, käytännössä Kaakinmaalle ja Tammerkoskeen. Muutokset saavutettavuudessa saapuvan liikenteen osalta ovat osittain suurempia kuin lähtevän liikenteen osalta vaihtoehdoissa 2 ja 3, missä hyödyt kohdistuvat erityisesti läntisen keskustan alueeseen. Ilman Kunkun parkkia (VE 3) erityisesti toimitilavaltaisen Nalkalan hyödyt jäävät vähäisiksi.

Hankkeen tarkennettu rakennuskustannusten arvio on 47,1 milj.euroa. Suunnittelu-, rakennuttamis- ja riskivarauskustannuksiksi on arvioitu noin 11,9 miljoonaa euroa. Suunnittelukustannukset ovat tarkentuneet pääosin betonikaukalon, betonitunnelin, pelastusreittien ja tekniikan jatkosuunnittelun pohjalta.

Hankkeen liikennetaloudelliset kustannukset ja hyödyt on arvioitu 30 vuoden laskentakaudelta vuosilta 2025 - 2055. Laskelmien yksityiskohtaiset perusteet on esitetty liitteessä 1. Yleissuunnitelman mukaisen hankekokonaisuuden (VE 2) hyötykustannussuhde on 1,5 eli hanke on kannattava (H/K > 1). Vain Kunkun parkin ja Amuritunnelin (VE 1) sisältävän vaihtoehdon hyötykustannussuhde on 2,2. Vastaavasti vain Amuritunnelin ja Näsikallion eritasoliittymän sisältävän vaihtoehdon (VE 3) hyötykustannussuhde on 0,7. Lisäksi tarkasteltiin vaihtoehto, jossa Amuritunneli rakennettaisiin erillisenä hankkeena Näsikallion eritasoliittymän ja Kunkun parkin rakentamisen jälkeen. Tässä vaihtoehdossa Amuritunnelin hyötykustannussuhde olisi noin 1,0.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja

Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin suunnittelun tilannekatsaus merkitään tiedoksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle, asemakaavapäällikkö Elina Karppiselle, suunnittelupäällikkö Ari Vandelille sekä hankekehitysjohtaja Reijo Väliharjulle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Mikko Aaltonen saapui kokoukseen.

Jouni Ovaska ja Ilpo Sirniö poistuivat kokouksesta asiasta käydyn keskustelun aikana.

Tiedoksi

Ari Vandell, Timo Seimelä, Mikko Nurminen, Taru Hurme, Elina Karppinen, Tero Tenhunen, Marjut Ahponen

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)