Kaupunginhallitus, kokous 12.6.2017

Pöytäkirja on tarkastettu
Lataa  Kuuntele 

§ 386 Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-huhtikuu 2017

TRE:4349/00.01.03/2017

Valmistelijan yhteystiedot

Ohjelmajohtaja, yksikön johtaja Regina Saari, puh. 050 346 9603, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Raporttiin on koottu työllisyystilannetta kuvaavia yleisiä indikaattoreita sekä tietoa Tampereen työllisyystilannetta edistävistä toimista. Raportoitavia teemoja ovat 1) alueen ja yritysten elinvoimaisuuden vahvistaminen, 2) työvoiman osaamisen vahvistaminen sekä 3) työllistymistä edistävät palvelut (työllisyyspalvelut ja sosiaalipalvelut). Teemojen 1-2 osalta toimintaa ei raportoida kattavasti, vaan siitä on tehty nostoja. Lisäksi kerrotaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun valmistelusta Pirkanmaan kokeilualueella.

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu

Pirkanmaan kokeilualueen muodostavat Tampereen kaupunkiseutu sekä Sastamala ja Punkalaidun. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta on annettu toukokuussa 2017. Lakiesityksen mukaan kokeilut käynnistyvät 1.8.2017 ja kestävät vuoden 2018 loppuun.

Kunnat vastaavat kokeilun aikana työ- ja elinkeinotoimistolle kuuluvien lakisääteisten julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoamisesta kokeilun kohderyhmän työttömille työnhakija-asiakkaille osana kunnallisia työllisyydenhoidon palveluja ja palveluprosesseja. Pirkanmaan kokeilualueen kohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat, jotka eivät saa ansioturvaa. Pirkanmaan kokeilualueen kuntien vastuulle siirtyy kokeilun alkaessa noin 22 000 työtöntä työnhakija-asiakasta. Näistä noin 15 000 asiakasta siirtyy Tampereen kaupungin vastuulle.

Kokeilun toteuttamiseksi Pirkanmaan kokeilualueella on valmisteltu Kaupunkiseudun työllisyyspalvelujen kehitysohjelma, hyötytavoitteet, riskianalyysi, budjetti sekä seudullinen toimintamalli yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi kehitysohjelman suunnitelman 18.4.2017. Viestintäsuunnitelma on valmistelussa. Asiakkaiden suuntaan kokeilun aikaisista palveluista käytetään nimeä ’Kaupunkiseudun työllisyyspalvelut’.

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimistosta siirtyy kokeilun ajaksi henkilöstöä kuntien työnjohdon alle 80 henkilötyövuoden verran. Henkilöiden palkkaus- ja muista kustannuksista vastaa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti valtio.

Kehitysohjelman tarkoituksena on vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä työllisyyteen sekä luoda kaupunkiseudulle asiakaslähtöisempiä ja vaikuttavampia työllisyydenhoidon palveluja ja toimintamalli vuoden 2019 jälkeiseen aikaan.

Kaupunkiseudun työllisyyspalvelut -toimintamallin lähtökohtia ovat vahvat kuntakohtaiset lähipalvelut sekä työllisyys-, elinkeino-, koulutus- ja hyvinvointipalvelujen yhteistoiminta työllisyyden edistämisessä. Kokeilukunnissa toteutetaan keskenään osin erilaisia toimintamalleja ja kokeiluja. Niistä saatuja kokemuksia hyödynnetään yhdessä vertaiskehittämismallilla. Tampereelle keskitettyinä palveluina toteutetaan kotoutumisen palvelut, ammatinvalintapsykologin palvelut, TE-hallinnon kulukorvausten käsittely sekä yhteisen työ- ja toimintakyky-yksikön kehittäminen. Digitaalisia palveluja kehitetään asioinnin sujuvuuden ja palvelujen vaikuttavuuden parantamiseksi.

Asiakkaille osoitetaan henkilökohtainen omavalmentaja. Sekä kunta- että TE-toimistotaustaisilla omavalmentajilla on yhtenevät työnkuvat ja heillä on käytössään laaja palveluvalikoima sisältäen myös kokeilun mahdollistamat TE-hallinnon palvelut. Kullakin työntekijällä on vastuullaan noin 150-200 asiakasta.

Työttömyys ja avoimet työpaikat

Huhtikuussa 2017 Tampereen työttömyysaste oli 14,2 prosenttia. Vuoden takaisesta työttömyysaste laski 3,4 prosenttiyksikköä. Työttömyys on ollut laskussa joulukuusta 2016 lähtien ja lasku on voimistunut kuukausi kuukaudelta. Huhtikuussa työttömiä oli Tampereella yhteensä 16 374, mikä on 3 725 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Koko maan työttömyysaste oli huhtikuun lopussa 11,6 %. Tampereen asema kaupunkien välisessä vertailussa on kohentunut. Tampereen työttömyysaste oli 20 suurimman kunnan vertailussa enää seitsemänneksi kor-kein. Kuuden suurimman kaupungin välisessä vertailussa Tampereella oli kuitenkin vielä Oulun jälkeen toiseksi korkein työttömyysaste.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt laskuun. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita tamperelaisia oli huhtikuussa 6 851 henkilöä, mikä on 870 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten (- 11,3 %).

Nuorisotyöttömyys kääntyi laskuun joulukuussa 2016 ja myönteinen kehitys on koko ajan voimistunut. Huhtikuussa 2017 Tampereella oli alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita yhteensä 2 368, mikä on 664 henkilöä vä-hemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Laskua oli 21,9 %.

Vaikka nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovatkin vähentyneet, kaupungin työmarkkinatukimenot ovat edelleen kasvussa. Tammi-huhtikuun työmarkkinatukimenot olivat yhteensä 10 923 647 euroa, mikä on 5,7 % enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2016. Erityisesti yli 1000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden asiakkaiden määrä kasvaa koko ajan. Kasvua vuoden takaiseen oli huhtikuussa 7,9 % (+ 222 henkilöä).

Pirkanmaan TE-toimistoon ilmoitettiin huhtikuussa 2017 uusia työpaikkoja vähemmän kuin vuonna 2016, mutta kuitenkin enemmän kuin kolmen sitä edellisen vuoden vastaavana kuukautena. Huhtikuussa 2017 eniten (1 219 kpl) uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä. Tässä määrässä oli kasvua 86 %. Tampereella uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin huhtikuussa TE-toimistoon kaikkiaan 3 343, mikä on 11,8 % (447 kpl) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Keväällä uusien avointen työpaikkojen määrään vaikuttaa sen, mihin aikaan kesätyöpaikat ilmoitetaan avoimiksi.

Kun laajennetaan tarkastelua koko alkuvuoteen, huhtikuun loppuun mennessä uusia avoimia työpaikkoja oli tullut Pirkanmaan TE-toimistossa hakuun noin 22 000, mikä on 12 % enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2016.

Lisää tietoa työllisyystilanteesta löytyy kaupungin tietojohtamispalveluiden ylläpitämästä, kuukausittain päivitettävästä työllisyyskatsauksesta
https://public.tableau.com/profile/tampereen.kaupunki#!/vizhome/Tampereentyllisyyskatsaushuhtikuu2017

Alueen ja yritysten elinvoimaisuuden vahvistaminen

Valtionvarainministeriö ennustaa (28.4.2017) Suomen talouskasvuksi tänä vuonna 1,2 %. Talouskasvua vauhdittaa yritysten ja kuluttajien luottamuksen kohoaminen ja kasvu on viime vuotta laaja-alaisempaa. Yksityisen kulutuksen ja investointien lisäksi viennin kasvu piristyy. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talous voi kasvaa vielä ennustettua nopeammin, jos alkuvuoden suotuisat tiedot viennistä, tuotannosta ja luottamuksesta Suomessa osoittautuvat kestäviksi.

Pirkanmaan yritysbarometrin tulokset kertovat myönteisestä kehityksestä. Maalis-huhtikuussa toteutetun kyselyn mukaan Tampereen kauppakamarin jäsenyritysten positiiviset suhdanneodotukset ovat vahvistuneet kaikilla mittareilla verrattuna viime kevääseen. Teollisuus- ja rakennusalojen yritysjohtajista liikevaihdon kasvua odottaa 73 % vastaajista. Palvelualojen yritysjohtajista 65 % uskoo liikevaihdon kasvuun. Vientiyrityksistä yli puolet uskoo vientitoimintansa kasvuun. Vastanneista yrityksistä 49 % kertoo, että niiden henkilöstömäärä kasvaa seuraavan puolen vuoden aikana. 29 % vastaajista näkee haasteeksi osaavan työvoiman löytämisen.

Tampereen kaupunki edistää alueen ja yritystoiminnan elinvoimaisuutta laaja-alaisesti erilaisilla toimenpiteillä. Esimerkkeinä merkittävistä avauksista ja kehittämiskohteista ovat Smart Tampere -ohjelma, Keskustan ja Hiedanrannan kehittäminen sekä panostaminen Tampereen brändin kirkastamiseen ja Tampereen kehittämiseen matkailu- ja tapahtumakaupunkina.

Vuoden alusta käynnistyneen Smart Tampere -ohjelman avulla Tampere tavoittelee nousemista älykkäiden kaupunkien edelläkävijäksi. Tavoitteena on rakentaa Tampereesta kansainvälisesti vetovoimainen älykäs kaupunki, joka houkuttelee yrityksiä ja osaajia ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Digitalisaatiota ja innovatiivisia toimintatapoja hyödyntämällä helpotetaan asukkaiden arkea, lisätään hyvinvointia ja turvallisuutta sekä edistetään sujuvaa liikkumista. Ohjelman toteuttamiseksi kaupunki hakee kumppaneita yrityksistä ja yhteisöistä kehittämään digitaalisia palveluja ja älykkään kaupungin ratkaisuja. Tähän mennessä jo noin 30 yritystä ja toimijaa on sitoutunut aiesopimuksella yhteiseen kehittämiseen. Nokia Oyj tiedotti liittymisestä Smart Tampere -yhteistyöhön toukokuun alussa.

Yritysten sijoittumista alueelle tukee osaltaan vapaita yritystontteja koskevan tiedon saatavuus ja helppokäyttöisyys. Osana maankäytön kokonaisprosessin digitalisointia on tehty kehitystyö, jonka myötä vapaat yritystontit löytyvät karttapalvelusta ja tiedot tonttien varaustilanteesta päivittyvät reaaliaikaisesti. Karttapalvelusta selviää Tampereen yritystonttien tarkka sijainti ja lisäksi yksityiskohtaisempia tietoja muun muassa tonttien hinnoista, pääkäyttötarkoituksesta ja rakennusoikeuden määristä.

Työvoiman osaamisen vahvistaminen

Palveluja organisoidaan Tampereella uudella tavalla työllisyyspalveluiden ja ammatillisen koulutuksen (Tredu) yhteistoimintana. Kehitys tukee työllisyyskokeilun toteuttamista, ammatillisen koulutuksen reformiin vastaamista sekä kunnan uudistuvaan rooliin valmistautumista. Työllisyyspalveluiden ja ammatillisen koulutuksen yhdistetyistä toiminnoista haetaan sujuvuutta asiakkaan palveluprosessiin.

Työllisyyskokeilun myötä kaupungin vastuulle tulevien kotoutumispalvelujen asiointi sijoitetaan Tredun Santalahdentien toimipisteen tiloihin. Tampere vastaa tehdyn sopimuksen mukaisesti kaikkien kokeilualueen kuntien kotoutumispalveluista. Työvoima- ja yrityspalveluihin kuuluvien lakisääteisten kotoutumispalvelujen lisäksi palvelukokonaisuuteen yhdistetään kaupungin työllisyyspalvelut ja soveltuvin osin ammatillinen koulutus sekä tehdään tiivistä yhteistyötä maahanmuuttajainfo Mainion ja maahanmuuttajien sosiaalipalveluiden kanssa. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jossa asiakkaiden osaaminen ja palvelutarpeet saadaan nykyistä paremmin otettua haltuun heti asiakkuuden alussa ja heille tarjottavat palvelut tukevat sen pohjalta kotoutumista ja työllistymistä mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti.

Tredun Santalahdentien toimipiste on hyvinvointialojen kampus, jossa järjestetään maahanmuuttajakoulutusta sekä sosiaali- ja terveysalan, hius- ja kauneudenhoitoalan, matkailu-, ja ravitsemis- ja talousalan koulutusta. Kampuksella toimii myös uusi oppimisympäristö Hyvinvointikeskus Tredun Helmi, jossa tarjotaan monipuolisia hyvinvointipalveluja ulkoisille asiakkaille.

Työllisyyspalvelut ja ammatillinen koulutus ovat valmistelleet yhteistyössä myös rekrytointi- ja uravalmentautumisen palveluita. Palvelut sijoittuvat syksystä alkaen Tredun Sammonkadun toimipisteeseen, missä ne voivat palvella sekä työttömiä työnhakijoita että koulutuksessa olevia, jotka tarvitsevat tukea työelämään siirtymisessä. Tavoitteena on nuorten työttömyyden ennaltaehkäiseminen sekä työttömien työnhakijoiden osaamisen vahvistaminen, mukaan luettuna koulutukseen ohjaus. Työllisyys- ja koulutuspalveluiden yhteisillä prosesseilla halutaan viime kädessä turvata osaavan työvoiman saatavuus Pirkanmaan yrityksille.

Työllisyyspalvelujen ja ammatillisen koulutuksen keskeisiä yhteistyön paikkoja ovat koulutuksien suunnittelu ottaen huomioon työmarkkinoiden ja työnhakijoiden osaamistarpeet, koulutukseen ohjaus, koulutuksen aikainen tuki ja urasuunnitteluneuvonta opiskelijoille sekä työllistymistä tukevat palvelut ja neuvonta koulutuksen päättyessä.

Työllisyyspalvelut ja elinkeino- ja yrityspalvelut ovat käynnistäneet vastaavan valmistelun yhteistyön tiivistämisestä liittyen yritteliäisyyden lisäämiseen palkkatyöhön työllistymisen vaihtoehtona.

Kansalliselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle ja osaamispohjalle tärkeä Tampere 3 -kehitys on ottanut ratkaisevan askeleen kohti toteutumista. Uusi yliopistosäätiö perustettiin 20.4.2017. Säätiöyliopiston toiminta perustuu Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkimukseen ja opetukseen sekä näistä johdettaviin uudenlaisiin yhdistelmiin. Lisäksi säätiöyliopisto harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa sen pääosin omistamassa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Uudessa korkeakouluyhteisössä kohtaavat talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus. Uuden yliopiston on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa.

Työllisyyspalvelut ja sosiaalipalvelut
 
Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelut kilpailutettiin edellisen hankintakauden päättyessä alkuvuodesta 2017. Hankinta tehtiin sosiaali- ja työllisyyspalveluiden vaikuttavuusperusteisena yhteishankintana, jonka yhtenä tavoitteena on parantaa palveluiden vaikuttavuutta.

Uudessa kokonaisuudessa on kolme eri palvelua: työhön ja koulutukseen suuntaava kuntouttava työtoiminta, josta vastaa ja jonka hankkii kaupungin työllisyyspalvelut sekä osallisuutta vahvistava kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus, joista vastaa ja jotka hankkii sosiaalipalvelut. Näistä kaksi ensimmäistä ovat kuntouttavan työtoiminnan lain mukaista palvelua. Kolmas palvelu, sosiaalinen kuntoutus, on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu.

Työhön ja koulutukseen suuntaava kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu niille työttömille työnhakijoille, joiden tavoitteena on edetä työhön tai koulutukseen seuraavan vuoden aikana. Osallisuutta vahvistavan kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on edistää pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden osallisuutta ja työelämävalmiuksia. Sosiaalinen kuntoutus on matalan kynnyksen toimintaa, joka vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja osallisuutta sekä torjuu syrjäytymistä. Asiakkaan on mahdollista siirtyä joustavasti eri palveluiden välillä riippumatta niiden järjestämisvastuista kaupungin sisällä.

Hankinnassa on määritelty palvelun vaikuttavuuteen liittyvät palkkiot, jotka palveluntuottaja saa asiakkaan etenemisen perusteella. Korvausta palveluntuottajalle voidaan maksaa esimerkiksi työllistymisestä tai tutkintoon johtavaan koulutukseen siirtymisestä. Sosiaalisen kuntoutuksen osalta asiakkaan etenemiseksi katsotaan esim. siirtyminen kuntouttavaan työtoimintaan. Palveluntuottajilla on vastuu asiakkaan työtoiminnan sisällöstä ja sen räätälöinnistä vastaamaan kunkin yksilöllisiä tarpeita.

Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuusperusteisen kokonaisuuden palveluntuottajiksi valittiin yhteensä yhdeksän toimijaa, joista kuusi tuottaa sekä työllisyyspalveluita että sosiaalipalveluiden palveluita.

Edellä kuvattujen kokonaisvastuupalveluiden lisäksi työllisyyspalvelut kilpailutti samassa yhteydessä yksilöohjatun kuntouttavan työtoiminnan palvelun, johon valittiin viisi palveluntuottajaa. Palvelu on tarkoitettu täydentämään asiakkaiden työtoimintamahdollisuuksia. Kokonaisuuteen nähden tämän palvelun osuus on pieni.

Nuorille suunnattuja neuvonta- ja ohjauspalveluja on keskitetty alkuvuoden aikana keskustaan osoitteeseen Puutarhakatu 2. Tiloissa toimii Nuorten talo ja Ohjaamo Tampere ja siellä voivat asioida kaikki tamperelaiset alle 30-vuotiaat nuoret. Saman katon alta voi saada tietoa ja tukea hyvinvointiin, ihmissuhteisiin, asumiseen, raha-asioihin, koulutukseen, työhön ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Kesäkuun alusta alkaen Puutarhakatu 2:een sijoittuu myös nuorten Etsivä työ.

Tammi-huhtikuussa 2017 kaupungin työllisyyspalveluissa (TYPA) oli asiakkaana 3 663 työnhakijaa. Ei suomen kieltä äidinkielenään puhuvia oli 21 % asiakkaista. Työllisyyspalveluiden koko vuoden asiakasmäärätavoite, jossa ei vielä ole huomioitu työllisyyskokeilua, on 5 000.

Palveluiden vaikuttavuus oli hyvällä tasolla. Asiakkuutensa päättäneistä työhön tai koulutukseen sijoittui 42 % (tavoite 35 %). Palvelun päättäneitä asiakkaita oli huhtikuun loppuun mennessä yhteensä 592.

Kuntouttavassa työtoiminnassa toteutui vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana yhteensä noin 37 000 työtoimintapäivää, mikä on 31 % koko vuoden tavoitteesta (119 000).

Työllisyyspalveluiden asiakkaita oli alkuvuoden aikana palkkatukityössä, velvoitetyöllistettynä tai työkokeilussa yhteensä 274, mikä on 46 % koko vuoden tavoitteesta (600).

Sosiaalipalveluiden järjestämissä sosiaalisen kuntoutuksen ja osallisuutta vahvistavan kuntouttavan työtoiminnan palveluissa aloitti alkuvuoden aikana yhteensä 734 asiakasta.

Työvalmennussäätiö Sykkeellä oli alkuvuoden aikana kuntouttavassa työtoiminnassa keskimäärin 150 asiakasta kuukaudessa. Tampereen Sarka Oy työllisti yhteensä 71 työtöntä palkkatuella. Osa Sarkan työllistämisestä perustuu osaamis- ja elinkeinolautakunnan päätökseen hankkia siltä keskustan täydentävää siivousta ja ulkoalueiden korjaus- ja kunnossapitotöitä. Sarka työllistää em. tehtäviin vuoden 2017 aikana noin 15 yli 300 päivää työmarkkinatukea saanutta työtöntä.

Konserniohjeen mukaan Tampereen kaupungin toimintayksiköiden (konsernihallinto, konsernipalvelut, palvelualueet ja liikelaitokset) tulee ottaa työllisyydenhoidon palveluiden asiakkaita työllistämistoimenpiteisiin. Työtilai-suuksia on tarjottava avustavissa tehtävissä määrä, joka vastaa vähintään 5 prosenttia toimintayksikön henkilöstöstä. Tammi-huhtikuussa 2017 kaupungin yksiköissä aloitti yhteensä 275 asiakasta erilaissa työllistämistoimenpiteissä. Tämä on 37 % koko vuoden tavoitteesta.

Suurin osa kaupungin yksiköissä olleista asiakkaista on ollut työkokeilussa (151 henkilöä) ja palkkatukityössä ml. velvoitetyöllistetyt (yht. 89 henkilöä). Eniten työllistämistoimenpiteissä olevia suhteessa yksikön henkilöstömäärään on ollut kehitysohjelmissa, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa, kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -yksikössä, Kopparissa sekä Tampereen Voimiassa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja

Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti kaudelta tammi-huhtikuu 2017 merkitään tiedoksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Teppo Rantanen, Taru Kuosmanen, Regina Saari, Maritta Närhi, Mari Selin-Kivenvuori, Tuula Mikkonen, katja.piiksi@tampereensarka.fi, jyrki.koskinen@tampereensyke.fi

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)