Kaupunginhallitus, kokous 15.1.2018

Pöytäkirja on tarkastettu
Lataa  Kuuntele 

§ 20 Tampereen Asemakeskushankkeen tilannekatsaus ja kaupungin tavoitteet jatkosuunnittelulle

TRE:306/00.01.02/2018

Valmistelijan yhteystiedot

Hankejohtaja Tero Tenhunen, puh. 050 540 2860 ja hankepäällikkö Veikko Vänskä, puh.040 594 0923, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakimies Juha Perämaa, puh. 040 503 9038 etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Tampereen keskustan kehittämisessä strategisesti merkittävin aluekokonaisuus on asemanseutu. Se käsittää Tampereen henkilöratapihan ympäristöineen. Alueen toteuttaminen on jo käynnistynyt Kannen ja Areenan rakentamisella. Sen jälkeen seuraa Asemakeskuksen vaiheittainen rakentaminen pohjoista kohti. Asemanseudusta muodostuu Tampereen merkittävin toimistotyöpaikkojen keskittymä. Sinne rakennetaan myös runsaasti asuntoja ja konseptiltaan kokonaan uudentyyppinen matkakeskus. Monin osin ratapihan päälle ulottuva rakentaminen synnyttää kansikaupungin, joka yhdistää radan itä- ja länsipuoliset kaupunginosat.

Asemanseudun kolme osa-aluetta ovat:

  • Kansi ja Areena, jonka alueelle rakennetaan noin 50.000 kem2:n suuruinen monitoimiareena yli 10.000 katsojalle hotelleineen, noin 70.000 kem2 toimisto-, liike- ja hotelli- ja asuntorakentamista 2.000 työpaikalle ja 700 asukkaalle.
  • Ratapihankadun pohjoisosa, jonka alueelle rakennetaan noin 40.000 kem2 toimisto-, liike- ja asuintilaa 1.000 työpaikalle ja 200 asukkaalle.
  • Asemakeskus, jonka ensimmäisten osien laajuudeksi tavoitellaan noin 200.000 kem2. Silloin alueelle voidaan rakentaa tilat 3.000 työpaikalle ja 2.500 asukkaalle sekä moderni liikenne- ja palvelukeskus.

Asemanseudun kehittämisellä toteutetaan kaupunkistrategiaa, pormestariohjelmaa ja Viiden Tähden Keskustan kehittämisohjelmaa. Alueen keskiöön suunniteltava Asemakeskus on valtakunnallinen liikennejärjestelmän kehittämishanke ja keskustan merkittävin kaupunkikehityshanke. Keskus palvelee kaikkia liikennemuotoja, ja se on useimpien kaupungissa ja kaupunkiseudulla tehtävien matkojen solmukohta. Asemakeskuksessa yhdistyvät myös eripituiset matkaketjut paikallisista kansainvälisiin. Siitä rakentuu siis erittäin vetovoimainen työpaikkojen, palvelujen sekä asumisen keskittymä, joka toimii aktiivisena kaupunkielämän keskuksena kaikkina vuorokauden aikoina.

Tampereen Asemakeskuksen suunnittelun ja rakentamisen onnistumiseksi tarvitaan kaupungin omien ponnistelujen lisäksi aktiivista edunvalvontaa. Tampereen kaupunkiseudun ja valtion väliset MAL-aiesopimukset antavat siihen hyvän pohjan. Vuosien 2013-2015 aiesopimuksessa todettiin: Tampereen rautatieaseman aluekokonaisuudesta muodostetaan valtion ja Tampereen kaupungin välinen yhteissuunnittelualue ja  hanke, jossa osapuolet laativat kokonaissuunnitelman rautatieaseman ja ratapihan aluekokonaisuuden kehittämiseksi ja ohjelmoivat sen toteutuksen. Vuosien 2016-2019 aiesopimuksessa todetaan: Tampereen kaupunki ja valtio kehittävät Tampereen asemakeskusta Suomen kasvukäytäväkeskuksena ja valtakunnallisena solmukohtana. Asemakeskus yhdistää kaupunkikeskustan osat ja synnyttää houkuttelevan asuin- ja yrityskohteen. Lisäraidekapasiteetin suunnittelu välillä Tampere-Riihimäki etenee ja luo edellytyksiä seudullisille, kansallisille ja kansainvälisille matkaketjuille.

Aiesopimusten tarkoittama Tampereen Asemakeskushanke perustettiin vuoden 2013 alussa. Sen johtoryhmä muodostettiin liikenne- ja viestintäministeriön, liikenneviraston, VR Yhtymä Oy:n, Senaatti-kiinteistöjen ja Tampereen kaupungin edustajista. Asemakeskusalueen kehittämisestä pidettiin suunnittelukilpailu vuonna 2014. Voittaneen kilpailuehdotuksen toteuttamisedellytyksiä selviteltiin vuonna 2015. Sen jälkeen laadittiin osapuolten välinen aiesopimus Asemakeskuksen kehittämisestä. Aiesopimus koski alueen yleissuunnittelun vaihtoehtotarkasteluvaihetta, jonka aikana tuotettiin ja analysoitiin erilaisia suunnitteluratkaisuja ja muodostettiin yhteinen käsitys yleissuunnittelun pohjaksi valittavasta vaihtoehdosta. Tämä vaihe saatiin päätökseen keväällä 2017.

Yleissuunnitelman pohjaratkaisun valinnan jälkeen ryhdyttiin valmistelemaan yleissuunnittelun käynnistämistä. Voittaneen kilpailuehdotuksen tekijöiden kanssa neuvoteltiin yleissuunnittelutyöstä, ja heidän suunnittelutarjoustaan käsitellään hankkeen ohjausryhmässä 31.1.2018. Alueen yleissuunnitelma on tarkoitus laatia asemakaavoituksen viitesuunnitelmaksi.

Ohjausryhmän on määrä käynnistää myös hankeosapuolten välisen yhteistyösopimuksen valmistelu. Sopimuksessa sovitaan Asemakeskuksen toteutukseen liittyvistä osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista. Sovittavia asiakokonaisuuksia ova mm. kaavoitusprosessit, alueen rakennuskelpoiseksi saattaminen, toteutuksen vaiheet ja tavoiteaikataulut, hanketalouslaskennat, mahdolliset erillisinvestoinnit, toteutuksen rahoitus ja kustannusjaot, toteuttajien kilpailutus sekä kiinteistöjen myynnin periaatteet.

Kaupunki on omalta osaltaan aloittanut jo Asemakeskusalueen asemakaavoituksen valmistelut, jotta yleissuunnittelu- ja asemakaavoitusprosessit voidaan toteuttaa vuorovaikutteisesti. Alueen maanpäällinen asemakaava kuulutettiin vireille kesällä 2016. Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan myös maanalainen asemakaava Asemakeskuksen huolto- ja pysäköintiratkaisuja varten. Tämä kaava kuulutetaan vireille vuoden 2018 alussa. Sen viitesuunnitelmaksi tehdään parhaillaan P-Hämpin laajennuksen yleissuunnitelmaa Finnpark Oy:n ja kaupungin yhteistyönä. Alueen asemakaavoituksen ohjeena noudatetaan Pirkanmaan maakuntakaavaa ja Tampereen keskustan strategista osayleiskaavaa sekä tavoitteina hankeosapuolten viitesuunnitelmaa. Asemakaavojen valmistelun yhteistyöryhmänä toimii eri viranomaistahojen ja hankeosapuolten edustajista koottu ohjausryhmä.

Edellä kuvatun perusteella kaupunginhallitukselle ehdotetaan linjattavaksi, että kaupunki hyväksyy Asemakeskushankkeen ohjausryhmän 6.4.2016 valitseman Asemakeskuksen rakenteellisen kokonaisratkaisun periaatteet tavoitteiksi jatkosuunnittelulle. Alueen yleissuunnittelua ja asemakaavoitusprosesseja toteutetaan samanaikaisesti ja vuorovaikutteisesti. Asemakeskuksen ja P-Hämpin laajennuksen asemakaavoitukseen varaudutaan kaupungin kaavoitusohjelmassa. Hankeosapuolten välisen jatkosuunnittelua ja toteutusta koskevan yhteistyösopimuksen valmistelu käynnistetään. Kaupunki osallistuu alueen yleissuunnittelun sekä siihen liittyvien selvitysten ja vaikutusarviointien kustannuksiin hankkeen ohjausryhmässä sovittavalla tavalla.

Hankkeen aineisto on julkaistu kaupungin internet-sivulla https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/projektit/keskustahanke/asemakeskus.html

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Mikko Nurminen, Johtaja

Asemakeskushankkeen tilannekatsaus merkitään tiedoksi.

Asemakeskushankkeen ohjausryhmän 6.4.2017 valitseman rakenteellisen kokonaisratkaisun periaatteet hyväksytään kaupungin tavoitteeksi jatkosuunnittelulle.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden hankejohtaja Tero Tenhuselle, hankepäällikkö Sakari Leinoselle sekä hankepäällikkö Veikko Vänskälle tämän asian ajaksi. He saapuivat kokoukseen asian käsittelyn alkaessa.

Anna-Kaisa Heinämäki, Johanna Loukaskorpi ja Veikko Vänskä poistuivat kokouksesta.

Tiedoksi

Teppo Rantanen, Mikko Nurminen, Tero Tenhunen, Elina Karppinen, Veikko Vänskä, Marjut Ahponen, Ari Vandell, Heli Toukoniemi

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)