Kaupunginhallitus, kokous 16.12.2019

Lataa  Kuuntele 

§ 543 Tampereen Asemakeskuksen yleissuunnitelma 

TRE:306/00.01.02/2018

Valmistelija

  • Rantanen Teppo, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Hankejohtaja Tero Tenhunen, puh. 050 540 2860 ja hankekehityspäällikkö Henri Väänänen, puh. 044 430 9968, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Tampereen keskustan kehittämisen strategisesti merkittävin hanke on asemanseudun kokonaisuus. Asemanseudun kehittämisellä toteutetaan keskustan strategista osayleiskaavaa ja mahdollistetaan kaupunkistrategian ja Viiden Tähden keskusta -kehittämisohjelman tavoitteiden toteutuminen.

Asemakeskus kytkeytyy Tampereen kaupungille merkittäviin valtakunnallisiin hankkeisiin, kuten Tampereen henkilöratapihan uudistamiseen (TAHERA) ja Suomirata-hankkeeseen. Väyläviraston toimesta vuonna 2019 käynnistynyt TAHERA-hanke sisältää muun muassa kolmannen henkilöliikenteen välilaiturin rakentamisen ja Itsenäisyydenkadun rautatiesillan uusimisen. Asemakeskus on 2016- 2019 MAL-aiesopimushanke, jossa todetaan, että Tampereen kaupunki ja valtio kehittävät Tampereen asemakeskusta Suomen kasvukäytäväkeskuksena ja valtakunnallisena solmukohtana.

Tampereen Kannen ja areenan rakentamisella käynnistynyt asemanseudun kehittämiskokonaisuus saa jatkoa, kun Asemakeskuksen yleissuunnitelma hyväksytään ja alueen asemakaavoitus sekä toteutus etenevät vaiheittain. Asemakeskuksen rooli koko keskustan ja Kannen areenan elämysalueen saavutettavuudessa on ratkaiseva. Asemanseudun kehittäminen tiivistää kaupunkirakennetta ja yhdistää eri kaupunginosat toisiinsa sujuvoittaen koko alueen läpi kulkemista. Yhdessä asemakeskus ja Kansi ja areena muodostavat uuden asumisen, työpaikkojen ja palveluiden keskittymän sekä urbaanin ja viihtyisän kaupunginosan.

Asemanseutu luo ensimmäisen mielikuvan Tampereen kaupungista sinne saavuttaessa. VR:n mukaan rautateiden kaukoliikenteessä tehdään 14 miljoonaa matkaa vuodessa, joista suurin osa liikennöi Tampereen kautta. Tampereen rautatieaseman läpi kulkee jo nyt noin 5 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Vuoteen 2040 mennessä asemakeskuksen alueen kokonaisasiointi- ja kävijämäärän on arvioitu kasvavan 20 miljoonaan henkilöön. Yksin Tampereen Kannen areenan yleisötavoite on yli miljoona kävijää vuodessa.

Asemakeskuksen ydin, Matkakeskus, on kaupungissa ja kaupunkiseudulla tehtävien matkojen ja liikennemuotojen solmukohta. Se parantaa Tampereen ja keskustan saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla. Asemalle liikennöivät sekä paikallis- että kaukojunat. Matkakeskustunnelin raitiotiepysäkiltä tehdään suorat yhteydet asemalaitureille. Joukkoliikenteen palvelut paranevat, kun radan itäpuolelle Ratapihankadun varrelle toteutetaan kaukoliikenteen bussiterminaali. Yksityisautoilua ja pysäköintiä ohjataan kaupungin tavoitteiden mukaisesti ydinkeskustassa maan alle. P-Hämpin laajennuksella vastataan Asemakeskuksen pysäköinnin ja huollon tarpeisiin ja luodaan edellytyksiä myös laajemman alueen maankäytön ja liikenteen kehittämiselle. Uudet kävelyn ja pyöräilyn reitit kytkevät Asemakeskuksen osaksi laajemman alueen liikkumisverkostoja. Hyvät matkakeskuspalvelut ja edistynyt liikennejärjestelmä tukevat Tampereen kaupungin hiilineutraaliustavoitetta ja kestävän liikkumisen ja matkailun periaatteiden edistämistä.

Asema-alueiden profiilin muuttaminen matkustamisen ydintoimintojen lisäksi monimuotoisiksi kaupunkiympäristöiksi on kansainvälinen kehityssuunta. Alueen saumaton yhdistyminen muuhun olemassa olevaan kaupunkiympäristöön, ja aktiivisen sekä mielenkiintoisen kaupunkitilan luominen, ovat keskeisiä kehitystyön tavoitteita. Asemakeskuksen uusi rakentaminen lisää sekä asukkaiden, työpaikkojen että palveluiden määrää. Viihtyisän kaupunkitilan toteuttamisessa kaupunkivihreä on isossa roolissa. Turvallisuutta parannetaan valaistuksen ratkaisuilla. Erinomainen sijainti eri liikennemuotojen solmukohdassa on myös kaupungin elinkeinoelämälle uusi vetovoimatekijä, joka edesauttaa kaupungin kilpailukykyä ja lisää pitovoimaa.

Täydessä laajuudessaan Asemakeskus muodostaa toiminnallisesti ja arkkitehtonisesti täysin uudenlaisen kokonaisuuden, joka asettuu osaksi rautatieaseman valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Rautatieaseman edustalle sijoittuva Asemapuisto yhdessä valaistusratkaisuiden, taiteen ja kulttuurin toteutustapojen kanssa toteuttavat keskustan kehittämisohjelman ja strategisen osayleiskaavan tavoitteita moniaistillisesta kaupunkikehittämisestä. Alueen kehityksessä huomioidaan erityisryhmien esteettömyys ja saavutettavuus ja noudatetaan näin kaupungin strategiaa.

Asemakeskuksen valmistuneella yleissuunnitelmalla mahdollistetaan toimiva, turvallinen ja kaupunkikuvallisesti laadukas maankäyttö ja liikenteen ratkaisu. Yleissuunnitelma sisältää kokonaisuudessaan noin 210.000 k-m2 uudisrakentamista vuoteen 2035 mennessä. Uutta kansirakennetta muodostuu noin 20.000 m2. Hankkeen myötä alueelle voi syntyä noin 4.000 uutta työpaikkaa. Valmistuessaan se mahdollistaa noin 3.000 - 4.000 asukkaan uuden asuinalueen Tampereen ydinkeskustaan.

Hanke on suuri sekä pitkäkestoinen, joten se on jaettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen sijoittuu vuosille 2023-2030, toinen vaihe vuosille 2026-2030 ja kolmas vaihe vuosille 2030-2035. Hankkeen vaiheistamisella investoinnit jakautuvat pidemmälle aikavälille, ja hankkeen toteutettavuus varmistetaan Tampereen markkinassa. Vaiheistamisella suunnittelussa voidaan ottaa huomioon asukkaiden, yritysten ja muiden sidosryhmien muuttuvat tarpeet.

Kaavoituksen ja rakentamisen vaiheistaminen on noussut myös sidosryhmien kanssa käydyssä keskustelussa keskeiseksi tekijäksi. Vaiheittain eteneminen takaa ajantasaisen reagoinnin markkinoiden kysyntään ja muutoksiin. Vuosia kestävässä hankkeessa palvelujen tarjonta ja liikkumisen sujuvuus voidaan varmistaa paremmin jo rakentamisen aikana.

Asemakeskuksen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat länsipuolen asuin- ja toimitilarakennukset, sekä itäpuolella sijaitsevan eteläisen veturitallin jatkoksi rakennettava asuin- ja toimitilarakennus sekä kulkuyhteys Åkerlundinkadulta pohjoiskannelle. Samassa vaiheessa toteutetaan myös nykyisen aseman länsipuolelle sijoittuva asemapuisto, joka johtaa asemakeskukselta kohti Kannen areenaa ja luo näin uuden viheralueen kaupungin keskustaan. Ensimmäisessä vaiheessa Asemakeskuksen alueelle tavoitellaan noin 1.500-2.000 asukasta ja 2.000 työpaikkaa.

P-Hämpin laajennuksella vastataan asemakeskukseen liittyviin pysäköinnin ja huollon tarpeisiin. P-Hämpin laajennuksen 1. vaihe toteutetaan noin 400-500 -paikkaisena. Yleissuunnitelman vaiheistuksen ratkaisu mahdollistaa sen, ettei P-Hämpin laajennukseen johtavaa ajoyhteyttä Viinikankadulta tarvitse vielä toteuttaa, vaan sen tarve kartoitetaan myöhemmin. P-Hämpin laajennus ei ole osa asemakeskuksen yleissuunnitelmaa, vaan erillinen hanke, joka tukee ja mahdollistaa asemanseudun kehittymisen.

Ensimmäiseen vaiheeseen ajoittuu myös Väyläviraston hanke, Tampereen henkilöratapihan perusparannus, joka ajoittuu arviolta vuosille 2022-2026. Väyläviraston TAHERA-hankkeen arvioitu investointi on noin 100 miljoonaa euroa. Kaupungin on erittäin tärkeää sitoutua alueen kehittämiseen ja yhteistyössä valtion osapuolten kanssa luoda edellytykset kokonaisuuden ja sen rahoituksen etenemiselle valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. TAHERA-hankkeen yhteensovittaminen ja yhtäaikainen toteutus alueen yleissuunnitelman mukaiseen toteutukseen varmistaa kaupungin ja muiden osapuolien kannalta parhaan ja eniten kilpailuetua Tampereelle tuovan ratkaisun.

TAHERA-hankkeen ja asemakeskus-hankkeen osana toteutetaan yhteistyössä Itsenäisyydenkadun rautatiesillan ja asematunnelin uusiminen, jolloin matkakeskuksen ytimestä muodostuu sujuva liikkumismuotojen välisiä kulkuyhteyksiä parantava solmukohta. Itsenäisyydenkadun tunnelin uusiminen on arvioitu toteutettavaksi vuosina 2022-2026. Asematunneliin tehdään vuonna 2020 suojatunneli, joka mahdollistaa Raitiotien häiriöttömän liikennöinnin tunnelin uusimisen aikana. 

Asemakeskuksen toiseen vaiheeseen (2026-2030) kuuluu yleissuunnitelmassa esitetty radan itäpuolella sijaitseva asuin- ja toimistokokonaisuus. Samassa yhteydessä on tavoitteena toteuttaa kaukoliikenteen bussiterminaali. Kolmas vaihe (2030-2035) toteutetaan henkilöratapihan päälle asemakannelle, jonne on asemakeskuksen yleissuunnitelmassa visioitu asuin- ja toimistorakentamista sekä uuden alueen sydämeksi esimerkiksi julkinen talvipuutarha tai muu vastaava vetovoimatekijä. Se voi sisältää muun muassa kirjastopalveluja, yhteistiloja ja julkisia palveluja lisäämään alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Toimintoja voidaan linjata siinä vaiheessa, kun asemakannen asemakaavoitus käynnistyy, arviolta vuosina 2022-2025.

Vaiheistus on tehnyt kokonaisratkaisusta taloudellisesti realistisen ja toteutettavan. Ensimmäisen vaiheen investoinnit jakautuvat vuosille 2023-2030 ja ovat noin 50 milj. euroa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennusoikeudesta ja maankäyttösopimuskorvauksista syntyy kaupungille tuottoja noin 38 milj. euroa. Koko asemakeskuksen pitkän aikavälin arvioidut investoinnit ovat noin 120 milj. euroa ja vastaavat tuotot ovat noin 100 milj. euroa. Mahdollisen julkisen rakennuksen toteutuksesta kolmannessa vaiheessa linjataan erikseen.

Tampereen asemakeskuksen alueen rakentamisella on merkittävät vaikutukset talouteen ja työllisyyteen alueellisesti ja valtakunnallisesti. Asemakeskuksen yleissuunnitelmasta on laadittu yhteiskuntataloudellisten vaikutusten arvio Tampereelle ja Suomeen suorina, välillisinä, kertautuvina sekä laadullisina vaikutuksina panos-tuotos-menetelmän avulla. Luvut ovat yleissuunnitelmavaiheen arvioita ja perustuvat suunnitelman volyymeihin ja käyttötarkoitusjakaumiin. Ne tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun ja asemakaavojen laatimisen aikana. Yleissuunnitelman yhteiskuntataloudellisten vaikutusten arvioinnin perusteella rakentamisen aikana hanke luo työpaikkoja Suomeen noin 1.000 henkilötyövuotta vuosittain. Näistä Tampereen osuus on noin 370 henkilötyövuotta vuosittain hankkeen rakentamisen aikana. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakentaminen luo Tampereelle arvion mukaan noin 270 henkilötyövuotta vuosittain. Verotulovaikutus rakentamisen aikana Tampereelle on noin 35 milj. euroa (sisältää kunnallisverot, kiinteistöverot ja 1/3 yhteisöverot). Valmistumisen jälkeen arvioidun tuotannon kasvun seurauksena verotuloja Tampereelle kertyy noin 58 milj. euroa vuosittain.

Hankeosapuolet sekä hankkeen ja asemakaavojen ohjausryhmät ovat hyväksyneet asemakeskuksen yleissuunnitelman yksityiskohtaisemman suunnittelun ja asemakaavan laatimisen pohjaksi. Yleissuunnitelmassa esitetty maankäyttö ja toiminnot tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun ja asemakaavojen laatimisen aikana.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Tampereen Asemakeskuksen yleissuunnitelma hyväksytään ja hankkeessa edetään alueen ensimmäisen vaiheen asemakaavan laadintaan.

Päätös

Tampereen Asemakeskuksen yleissuunnitelma hyväksytään ja hankkeessa edetään alueen ensimmäisen vaiheen asemakaavan laadintaan.

Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

Asemakaavan valmistelussa kiinnitettään huomiota Rautatienkadun puiston viereen sijoitettavan rakennusmassan muotoon ja paikkaan sekä kaukoliikenteen bussiterminaalin suunnitteluun.

Kokouskäsittely

Kokouksessa oli tauko ennen tämän asian käsittelyn alkamista. Lassi Kaleva poistui tauon aikana ja Kirsi-Maarit Asplund saapui kokoukseen.

Anna-Kaisa Ikonen, Aila Dündar-Järvinen, Mikko Aaltonen, Aleksi Jäntti, Johanna Loukaskorpi, Jaakko Stenhäll ja Anna-Maria Maunu saapuivat kokoukseen asian käsittelyn alkaessa.

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Teppo Rantaselle, johtaja Mikko Nurmiselle, hankejohtaja Tero Tenhuselle, hankekehityspäällikkö Henri Väänäselle sekä projektiarkkitehti Marjut Ahposelle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Kalle Kiili poistui kokouksesta esittelyn aikana.

Asiasta käydyn keskustelun kuluessa puheenjohtaja Lauri Lyly teki seuraavan toivomusponsiehdotuksen:

"Asemakaavan valmistelussa kiinnitettään huomiota Rautatienkadun puiston viereen sijoitettavan rakennusmassan muotoon ja paikkaan sekä kaukoliikenteen bussiterminaalin suunnitteluun."

Puheenjohtaja tiedusteli ehdotuksensa saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.

Tiedoksi

Teppo Rantanen, Mikko Nurminen, Tero Tenhunen, Henri Väänänen, Elina Karppinen, Veikko Vänskä, Marjut Ahponen, Ari Vandell, Virpi Ekholm, Heli Toukoniemi

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)