Kaupunginhallitus, kokous 16.12.2019

§ 549 Valtuustoaloite lohkoketjuteknologiaan perustuvien digitaalisten toimintamahdollisuuksien edistämiseksi - Sakari Puisto ym. 

TRE:7750/07.00.01/2018

Valmistelija

  • Oksala Jarkko, Tietohallintojohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala, puh. 050 558 8958, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Sakari Puisto on 12 muun kaupunginvaltuutetun kanssa jättänyt valtuustoaloitteen lohkoketjuteknologiaan perustuvien digitaalisten toimintamahdollisuuksien edistämiseksi. Valtuustoaloitteessa tuodaan esille, että huolimatta Suomen merkittävästä digi- ja rahoitusteknologian (fintech) osaamista olemme jääneet lohkoketjuihin liittyvällä teknologiasektorilla taka-alalle. Aloitteessa myös esitetään syyksi riittämättömän organisoitumisen ja aktiivisen profiloitumisen puute, joita tarvitaan muodostamaan pienten ja innovatiivisten projektien ympärille toimiva ekosysteemi.

Lohkoketjuteknologia kuuluu ns. hajautettuihin teknologioihin, joissa tietokanta-arkkitehtuuri ja protokolla automatisoivat luottamuksen. Lohkoketjun voidaan ajatella olevan perinteinen tietokanta, johon verrattuna sillä on muutama tärkeä ero: Uutta tietoa ei voi lisätä lohkoketjuun, jos tieto on ristiriidassa lohkoketjussa jo olevan tiedon kanssa, lohkoketjussa jo olevaa tietoa ei voi poistaa tai muuttaa, lohkoketjussa oleva tieto on “lukittu” tiedon omistajalle salausavainparitekniikalla ja lohkoketju on monistettavissa ja tieto on kaikkien siihen osallistuvien operaattoreiden kesken avointa. Lohkoketju on siis tallennus- tarkistus- ja salausmenetelmä. Bitcoin-kryptovaluutta on sen ensimmäinen sovellus.

Lohkoketjuihin on tehty vuosina 2016-2019 useita selvityksiä ja pilotteja eri maiden julkishallinnoissa (viite: VM, Pilkahduksia tulevaisuuteen, https://vm.fi/julkaisu?pubid=30501). Nämä toimenpiteet ovat kohdistuneet laajaan määrään toimintoja, kuten terveydenhuolto, identiteetti, äänestys tai pankkitoiminta. Suomessakin on tehty tähän liittyviä pilotteja, kuten maahanmuuttajien luottokortti ja asuntokaupan sovellus. Lohkoketjuihin liittyvistä kaikista selvityksistä on konkreettisesti ilmennyt, että lohkoketjuteknologia on teoriassa loppujen lopuksi aika yksinkertaista datan ketjuttamista aikaperusteisesti ja sen varmistamista, että sama data on useammassa paikassa. Käytännössä kuitenkin lohkoketjuteknologia on ollut vielä niin alkuvaiheessa, että sovellukset eivät ole olleet tähän mennessä kovinkaan ihmeellisiä ja muutokset vaativat aikaa. Teknologioiden evaluointimenetelmät soveltuvat huonosti lohkoketjuteknologioiden ja -pilottien evaluointiin, sillä ekosysteemivaikutukset ovat monimutkaisia. Selkeitä mitattavia lohkoketjuteknologioiden vaikutuksia ei ole vielä julkishallinnon puolella pystytty todentamaan.

Lohkoketjuteknologian ehdoton etu on sen hajautettu luonne. Haluttaessa eroon keskitetystä kontrollista ja yhden instanssin luomasta kriittisestä haavoittuvuudesta on lohkoketjuteknologialla mahdollista toteuttaa tämän kaltainen järjestelmä. Järjestelmän tulisi lisäksi olla vaatimustensa puolesta erittäin stabiili, eli muutosvaatimuksia ei pitäisi tulla juuri lainkaan. Useimmat toimialat vaativat kuitenkin järjestelmiltään juuri päinvastaista. Niiden tulisi olla joustavia, helposti päivitettäviä ja skaalautuvia. Yksi soveltamisalue on kuitenkin poikkeus, eli rahan käsittely. Rahan säännöstön on hyvä olla stabiili, sitä tulee olla vaikea muuttaa ja rahajärjestelmän käyttäytymisen hyvä ennustettavuus on toivottava piirre. Tästä syystä lohkoketjuteknologia palvelee erityisen hyvin rahaan liittyviä hankkeita kuten Bitcoin.

Lohkoketjuteknologian hyödyntämiseen liittyy myös haittoja. Järjestelmäkehitys vaikeutuu huomattavasti, koska uusi versio täytyy monistaa kaikille osapuolille. Lohkoketjujen operaattoreiden palkkioratkaisuiden pitävät olla sellaisia, että ne tukevat lohkoketjujen tietojen oikeellisuutta, kokonaisuuden toimivuutta ja tietojen luotettavuutta. Näiden asioiden hallitseminen laajassa verkostossa voi olla haastavaa varsinkin, jos osapuolia on tuhansia. Hajautetun järjestelmän skaalaaminen on myös monta kertaluokkaa vaikeampaa kuin keskitetyn järjestelmän, koska sama data pitää monistaa tuhansiin paikkoihin yhden sijasta. Sama päällekkäisyys toistuu datan siirrossa ja todentamisessa. Tallennustilaa ja tietoliikennettä tarvitaan yhteensä tuhansia kertoja enemmän kuin keskitetyssä järjestelmässä. Tehdyt pilottiprojektit ovat osoittaneet edellä mainittuihin asioihin liittyviä puutteita, kuten transaktioiden hitaus, yhteen toimivuuden sekä yhteistyön puute, sähkön kulutus ja hinta, sekä lainsäädännön ja teknologiaa tukevan regulaation puute. Lisäksi EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) mukainen vaatimus henkilötietojen poistamisesta lohkoketjusta henkilön tai organisaation pyynnöstä ei ole mahdollista toteuttaa tällä hetkellä, joka rikkoo EU:n yleistä tietosuoja-asetusta.

Tällä hetkellä tunnistetut julkisen hallinnon lohkoketjuihin pohjautuvat ratkaisut ovat kansallisella- tai jopa kansainvälisellä tasolla kehitettäviä ratkaisuja, jotta tarvittavat taloudelliset panostukset olisivat tasapainossa suhteessa mahdollisuuksiin. Huomioiden lohkoketjuteknologioiden haasteet, haitat ja hyödyt sekä vaikutukset, on todettava, että todennettavia positiivisia vaikutuksia lohkoketjuteknologioista on hyvin hankalaa löytää vielä tässä vaiheessa.

Smart Tampere digiohjelman roolina on edistää kaupungin palveluiden digitalisointia ja uusia työskentelytapoja nopeiden kokeiluiden, osaamisen kehittämisen ja toiminnan muutosprojektien avulla. Toiminnan muuttamisessa tarvitaan riittävän vakiintunutta teknologiaa, jotta skaalaedut isossa organisaatiossa ovat mahdollisia ilman merkittäviä riskejä. Tähän tarkoitukseen lohkoketjujen kypsyystaso ja sovelluskohteet eivät vielä ole riittävällä tasolla. Smart Tampere ekosysteemiohjelman roolina edistää alueen yrityksien älykästä uudistumista, kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä sekä vahvistaa Tamperetta houkuttelevana osaamiskeskittymänä. Pirkanmaan ekosysteemissä ei tällä hetkellä ole merkittävästä yritystoimintaa lohkoketjujen alueella, tosin kuin esimerkiksi terveys- tai turvallisuus-sektoreiden alueella. Tämä rajoittaa lohkoketjujen alueellista hyödyntämistä.

Smart Tampere ohjelma seuraa lohkoketjuteknologioiden hyödynnettävyyttä sekä kansallisen ja eri maiden julkishallinnon pilottiprojektien etenemistä lohkoketjuteknologioiden hyödynnettävyydessä. Muut toimenpiteet lohkoketjuteknologian kypsyystaso ja tilanne alueellisen ekosysteemin osalta huomioiden eivät ole perusteltuja.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Sakari Puiston ym. valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Sakari Puisto, Jarkko Oksala, Seppo Haataja/Ekosysteemiohjelma/Tredea Oy

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)