Kaupunginhallitus, kokous 17.6.2019

§ 289 Valtuustoaloite Tampereen kaupungin konsulttikulujen - ja sopimusten selvittämiseksi ja ottamiseksi osaksi Tampereen kaupungin talouden tasapainotusohjelmaa - Aila Dündar-Järvinen

TRE:2241/02.00.01/2018

Valmistelija

  • Männikkö Jukka, Talousjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh. 050 576 7539, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että konsulttipalveluihin liittyvien kustannusten alentamiseksi näille hankinnoille määritettäisiin hankintalakia selkeästi alhaisempi kilpailutusraja, jonka ylittyessä suorahankintaa ei saisi käyttää. Lisäksi esitetään, että tarjouspyyntö lähetettäisiin useammalle potentiaaliselle tarjoajalle kuin mitä nykyisin on käytäntönä.

On hyvin tärkeää, että valtuustossa ollaan huolissaan kaupungin taloudesta. Kaikki toimenpide-esitykset, joilla voidaan alentaa tai hidastaa kaupungin palvelutuotannon kustannuksia, on syytä selvittää tarkasti. Olennaista on arvioida kaikessa toiminnassa, mikä on kokonaistaloudellisesti järkevin ja edullisin tapa toimia. Kaikkea toimintaa, myös konsulttipalveluiden käyttöä, on aina arvioitava kriittisesti.

Konsulttipalveluita arvioitaessa olennaista on, mitä mielletään konsulttipalveluksi. Osa konsulttipalveluista on varsin lähellä tavanomaisia ostopalveluja siinä mielessä, että ne eivät ole mitään ylimääräistä, jota ilman päästäisiin samoihin lopputuloksiin. Kaupungin kasvu edellyttää laaja-alaista suunnittelua sekä investointeja ja investoinnit edellyttävät hyvää valmistelua. Investointihankkeisiin liittyviä konsulttipalveluja (esimerkiksi insinöörisuunnittelu) ei ole järkevää pitää konsulttipalveluina, vaikka ne niiksi luetaan. Tuotos on konkreettista ja rakentamisen kannalta välttämätöntä verrattuna esimerkiksi organisaation toiminnan kehittämiseen tähtäävään konsultointiin. Saman tuotoksen aikaansaaminen omana työnä oletettavasti lisäisi työvoiman tarvetta kaupungilla. Myös suunnitteluprosesseissa (kaavoitus ja liikennesuunnittelu yms.) sekä itse suunnittelutyössä että erityisesti tehtävissä selvityksissä käytetään laajasti ulkopuolisia palveluita. Tällöin voidaan hyödyntää parhaiten markkinoilla olevaa erityisosaamista silloin kun kaupunki sitä tarvitsee. Mikäli ulkopuolisia palveluita ei käytettäisi nykyisessä laajuudessa, pitäisi kaupunkisuunnittelussa oman henkilöstön määrää lisätä olennaisesti.

Konsulttipalveluita käytetään eniten kaupunkiympäristön palvelualueella, jossa vuosina 2014-2018 käytettiin ulkoisten palvelujen ostoon vuosittain keskimäärin 15,1 milj. euroa. Summasta kului keskimäärin 5,7 milj. euroa käyttötaloushankkeisiin ja 9,4 milj. euroa investointihankkeisiin. Vuonna 2018 konsulttimenot vähenivät huippuvuodesta 2016 noin 60 prosentilla ja tarkastelujakson keskimääräisestä tasosta noin 45 prosentilla. Menot olivat noin prosentin verran kaupungin ulkoisista toimintakuluista, mitä voidaan pitää hyvin maltillisena määränä. Kaupungin vuosittaiset nettoinvestointimenot olivat keskimäärin 209 milj. euroa vuosina 2014-2018.

Kaupunkiympäristön palvelualueella on ryhdytty arvioimaan kriittisesti konsulttipalveluiden käyttöä. Suunnitteluhankkeiden tarjouspyynnöissä pyritään määrittelemään selkeästi tarvittavien palvelujen sisältö, jotta ylimääräisiä kustannuksia ei synny. Kokemus puitesopimuskonsulttien kanssa työskentelystä on osoittanut kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi mallin, jossa oma henkilöstö vastaa hankkeissa tietyistä tehtävistä ja konsultit toisista tehtävistä. Riittävän iso määrä kilpailutettuja, erilaista osaamista omaavia puitesopimuskonsultteja antaa mahdollisuuden kohdistaa kukin tehtävä parhaiten sopivalle taholle. Oman erityisosansa konsulttipalvelujen käytössä muodostavat suunnittelukilpailut ja niiden voittajille osoitettavat jatkotoimeksiannot. Kilpailujen avulla haetaan ratkaisuja hankkeille tai paikoille, joilla on erityisen suuri toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen merkitys.  

Palvelualueen suurten investointitarpeiden vuoksi on arvioitu, että kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna on kuitenkin syytä käyttää investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa jatkossakin konsulttipalveluita harkiten. On myös syytä suhteuttaa konsulttipalveluihin käytettyä rahoitusta kaupungin kokonaismenoihin.

Kaupungin hankintaohjetta sovelletaan myös hankintalain ulkopuolelle jääviin hankintoihin, kuten pienhankintoihin. Hankintaohjeen mukaan pienhankinnoissa on yleensä perusteltua noudattaa vastaavanlaisia hankintamenettelyjä kuin arvoltaan suuremmissa hankinnoissa, kuitenkin huomattavasti kevyemmin sovellettuna. Hankinta voidaan jättää kilpailuttamatta vain hankintaohjeen määrittelemissä tapauksissa, ts. jos hankinta on arvoltaan vähäinen tai kilpailuttaminen on muutoin epätarkoituksenmukaista.

Hankinnan arvoa pidetään hankintaohjeen mukaan vähäisenä, mikäli sen ennakoitu arvo alittaa 15.000 euroa (alv 0 %). Rajaa asetettaessa on huomioitu, että arvoltaan vähäisissä hankinnoissa tarjouskilpailussa mahdollisesti saavutettavat paremmat hinta- tai muut ehdot eivät todennäköisesti ylittäisi kilpailun järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Mikäli arvoltaan vähäisetkin hankinnat kilpailutettaisiin, tämä vaatisi hankintaan lisäresurssia, mikä taas lisäisi henkilöstökustannuksia. Vaikka hankinnan arvo olisikin vähäinen, eikä sitä kilpailuteta, tulee hankintaohjeen mukaan varmistua oikeasta hintatasosta esim. kyselyin tai tarkistamalla hintatiedot internetistä.

Mikäli samaa palvelua ja tuotetta hankitaan useammin kuin kerran vuodessa, on huomattava, että hankinnan ennakoituna arvona pidetään hankintojen koko vuoden yhteisarvoa. Tämän vuoksi monia asiantuntijapalveluita, kuten erilaisia konsulttipalveluihin lukeutuvia suunnittelupalveluita, ei kilpailuteta yksittäisinä toimeksiantoina, vaan suurempina kokonaisuuksina. Suuri osa konsulttipalveluiden hankinnoista toteutetaankin hankintalain mukaisesti kilpailutettujen puitejärjestelyjen piirissä. Tällöin yksittäistä toimeksiantoa toteutettaessa/tilatessa on noudatettava puitejärjestelyä perustettaessa ilmoitettua menettelyä käyttäen, esimerkiksi tekemällä tilaukset hankintapäätöksessä vahvistetun sijajärjestyksen mukaisesti tai tekemällä puitejärjestelyn piirissä ns. minikilpailutuksia. Minikilpailutukset on suoritettava tällöin puitejärjestelyyn otettujen toimittajien kesken eikä tarjouspyyntöä voida lähettää puitejärjestelyn ulkopuolisille toimijoille.

Suuri osa kaupungin ostamista konsulttipalveluista liittyy kaupunkisuunnitteluun ja rakentamiseen. Rakentamisen puolella on eletty viime vuosina kasvun aikaa, mikä tarkoittaa myös sitä, että rakentamiseen liittyvillä asiantuntijapalveluilla on paljon kysyntää myös yksityisellä puolella. Tämä vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon tarjouksia saadaan ja myös tarjousten hintatasoon. Puitejärjestelyissä, joissa hintataso on lukittu, tämä näkyy tarjousten määrän vähenemisenä.

Ulkoisen osaamisen käyttö ei ole itsetarkoitus, vaan vaativia hankkeita toteutettaessa arvioidaan kaupungin omaa resurssia tukevan ulkopuolisen osaamisen käytön tarkoituksenmukaisuus. Kaupungin ripeä kasvu ja laajentuminen kasvattaa vaativien hankkeiden selvitys-, suunnittelu- ja rakennuttamistarvetta usein kireällä toteutusaikataululla. Pelkällä oman resurssin käytöllä vaativien hankkeiden aikataulut eivät pidä, koska kaupungin oma osaava resurssi ei pysty yksin tekemään kaikkea. Ulkopuolisen osaamisen ostolla lisätään mahdollisuuksia vastata kasvaviin tarpeisiin sekä hankkeiden laadukkaaseen toteutukseen ja aikataulujen pitävyyteen.

Tampereen kaupungin ei ole taloudellisesti mielekästä rekrytoida ulkoista osaamista kestoltaan rajattuun erityisosaamista vaativaan yksittäiseen hankkeeseen, vaan rekrytointeja on arvioitava myös kaupungin kokonaistalouden näkökulmasta.

Huolimatta kaupungin ripeästä kasvusta ovat ulkopuolisen osaamisen ostot vähentyneet tarkastelujaksolla 2014-2018. Voidaan todeta, että kaupungin kasvuun on kyetty vastaamaan oman resurssin ja sitä tukevan ulkopuolisen osaamisen tarkoituksenmukaisella käytöllä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Aila Dündar-Järvinen, Jukka Männikkö, Mikko Nurminen

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)