Kaupunginhallitus, kokous 17.6.2019

Lataa  Kuuntele 

§ 282 Vuoden 2020 talousarviokehys

TRE:845/02.02.01/2019

Valmistelija

  • Männikkö Jukka, Talousjohtaja
  • Linnamaa Reija, Strategiajohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh. 050 576 7539, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Lähtökohdan vuoden 2020 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelulle muodostavat Tampereen strategia 2030, pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelma, kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös ja vuoden 2019 talousarvion toteumaennuste sekä vuosia 2019-2023 koskevat taloudelliset ennusteet.

Tuloperusteet

Tampereen verotulojen arvioidaan kasvavan 23 milj. euroa (2,3 prosenttia) vuoden 2019 toteumaennusteesta. Verotulojen kokonaismääräksi arvioidaan ensi vuonna 1.023 milj. euroa. Talousarviokehys on laadittu nykyisen veroperusteiden mukaan. Verotulojen vuoden 2020 kehitysarvioon sisältyy tässä vaiheessa epävarmuustekijöitä.

Valtionosuuksiin on tulossa suuri, 34 milj. euron (11,8 prosentin) kertaluonteinen lisäys. Kasvuarvio perustuu nykyiseen valtionosuuslainsäädäntöön ja oletuksena on, että uusia leikkauslakeja tehdä. Varmuus asiasta saadaan hallituksen budjettiriihen tulosten jälkeen. Kunnille mahdollisesti annettavat uudet tehtävät on hallitusohjelmassa luvattu kompensoida kunnille täysimääräisesti. Valtionosuuksien kokonaismääräksi arvioidaan ensi vuonna 325 milj. euroa.

Verorahoituksen kokonaiskasvuksi arvioidaan yhteensä 57 milj. euroa (4,4 prosenttia).

Talousarviokehys

Palvelutarve jatkuu nopeana erityisesti hyvinvoinnin palvelualueella, mutta myös muilla palvelualueilla. Toimintakate kasvaa 4,4 prosenttia vuoden 2019 toteumaennusteesta. Vuosikate on 86,3 milj. euroa ja tilikauden tulos 26,0 milj. euroa alijäämäinen. Ilman erityisiä toimenpiteitä ei asetettua 0-tulosta saavuteta. Toimintakatteeseen vaikuttavat eniten Asunto- ja kiinteistölautakunnan muiden toimintatulojen väheneminen noin 15,7 milj. eurolla, Pirkanmaan sairaanhoitopiriin 11,7 milj. euron tilauksen kasvu sekä kunta-alan palkkaratkaisun arvioitu 10,7 milj. euron vaikutus. 

Jatkovalmistelussa suurin työ on sovittaa yhteen voimakas palvelutarpeen kasvu ja rajalliset taloudelliset resurssit. Talouden tasapainottamisesitykset on perusteltua päättää vasta kesän jälkeen, kun hallitusohjelman kuntakohtaisista kuntatalousvaikutuksista on tarkempaa tietoa ja verotulojen ja valtionosuuksien kehitysarviot ovat täsmentyneet.

Toimintayksiköiden tulee laatia talousarvioesityksensä enintään talousarviokehyksen mukaiseksi ja pidättäytyä kaikista menoja lisäävistä esityksistä. Palvelutarpeen muu mahdollinen kasvu on rahoitettava talousarviokehyksen sisäisin siirroin.

Toimintayksiköiden tulee sisällyttää talousohjelman toimenpiteitä talousarvioesityksiin.

Toimintamenojen säästöjä tulee etsiä uudistamalla henkilöstön työskentelytapoja ja tehostamalla digitalisaation hyödyntämistä.

Henkilöstöjohtamisen näkökulmasta lähtökohdat vuodelle 2020 ovat pääosin suotuisat. Vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan henkilöstökulut alittuivat vuosisuunnitelmaan nähden 2,5 milj. euroa. Talousohjelmassa asetettu tavoite hallinnon tehtävien kustannusten vähentämisestä toteutui vuonna 2018 suunnitelman mukaisesti.

Kunta10 -tutkimuksen mukaan työpaikan ilmapiiri sekä kokemus johtamisesta ja esimiestyöstä ovat parantunteet. Sen sijaan esimerkiksi kuormituksen hallinnassa ei ole onnistuttu toivotulla tavalla, mikä näkyy jaksamiseen liittyvien sairauspoissaolojen lisääntymisenä. Kevan työkykyjohtamista mittaavassa laadullisessa analyysissa Tampereen sairauspoissaolojen kehitys ja kokonaistilanne oli kuitenkin vertailuaineiston paras.

Talousohjelman toimenpiteet sisältyvät vuoden 2020 henkilöstösuunnitteluun ja talousarvion valmisteluun. Henkilöstösuunnitteluun vaikuttavat lisäksi uuden hallitusohjelman myöhemmin tarkentuvat linjaukset muun muassa terveydenhuollon ja koulutuksen tehtäviin sekä työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelut uusista sopimuksista ja palkkaratkaisuista.

Hallintosäännön mukaan konsernijaoston tehtävänä on mm. vastata konsernirakenteen strategisesta kehittämisestä sekä ohjata ja valvoa omistajana konserniyhteisöjä siten, että nämä toimivat valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden mukaisesti. Talousarviossa tytäryhtiöille asetetaan haastavat osinkotavoitteet ja in-house-tukipalveluyhtiöille on niiden perustamisvaiheessa asetettu selkeät tehostamistavoitteet, joiden tulee näkyä kaupungille kilpailukykyisesti tuotettuina palveluina. Konsernijaoston tulee ohjata ja tukea yhtiöitä näiden tavoitteiden saavuttamisessa sekä kriittisesti arvioida kaupungin yhtiöomistuksia ja tarvittaessa tehdä myyntiesityksiä uusien investointien rahoituksen mahdollistamiseksi.

Investoinnit

Valtuuston marraskuussa 2018 hyväksymässä taloussuunnitelmassa vuosille 2020-2022 vuotuinen nettoinvestointitaso vaihtelee 200-238 milj. euron välillä. Vuodelle 2020 kohdistuu 238 milj. euron investoinnit ja investointien taso on suunniteltu laskevaksi vuonna 2022 enintään 200 milj. euroon. Suunniteltu investointitaso edellyttäisi noin 140-160 milj. euron vuosikatetta, jotta saavutettaisiin 70 prosentin investointien tulorahoitustaso. Investointitaso on korkea suhteessa vuosikatteeseen, mutta kaupunkistrategian mukainen kasvu edellyttää isoja investointeja sekä palvelutiloihin että kaupungin infrastruktuuriin.

Investointien osalta vuoden 2020 alustava valmistelu on 211 milj. eurossa. Investointien kokonaismääräksi tavoitellaan suunnilleen vuoden 2019 alkuperäisen talousarvion tasoa (196 milj. euroa). Investoinneista talonrakennushankkeiden osuus on ylivoimaisesti suurin ja talonrakennushankkeiden osuus on vain kasvamassa.

Kehysvaiheessa ei vielä määritellä investointien lopullista tasoa. Kaupunginhallituksen käsittelyyn valmistellaan ehdotus yksilöidyksi investointien tasoksi kesän jälkeen. Tulevien vuosien investointien aiheuttamaa suurta lisärahoitustarvetta voidaan osittain kattaa omistuksien uudelleenjärjestelyillä ja harkitulla omaisuuden myynnillä, mutta sen varaan ei pidä liikaa laskea.

Lainamäärän kehitys

Lainamäärän alustavaksi kasvuksi arvioidaan 86 milj. euroa ja asukaskohtainen lainamäärä nousee noin 3.600 euroon. Lainamäärän muutos tarkentuu talousarviovalmistelussa. Lainamäärän muutokseen vaikuttaa vuosikatteen ja investointien suhde. Kaupungin kasvun edellyttämien suurten investointitarpeiden vuoksi paine kaupungin lainamäärän kasvuun kuitenkin jatkuu lähivuosina. Lainamäärän kasvun hidastamiseksi taloussuunnitelmakaudella tulee vuosikatteen tasoa lähentää suhteessa investointeihin.

Toiminnan tavoitteet

Talousarvion 2020 toiminnan tavoitteet perustuvat Tampereen strategian valtuustokauden tavoitteisiin. Talousarvion toiminnan tavoitteita asetetaan lähtökohtaisesti toiminnan vaikuttavuudelle ja tuloksille. Tavoitteiden luonteesta johtuen niiden asettamisessa ja seuraamisessa pyritään jatkuvuuteen, huomioiden kuitenkin kaupunkitasoiset sekä lautakuntien toiminnan painopistevalinnat. Talousarvioon 2020 esitetyt toiminnan tavoitteet ovat pääosin samoja tai samansuuntaisia kuin vuoden 2019 talousarvion tavoitteet.

Uusia toiminnan tavoitteita esitetään asetettavaksi liittyen muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventamiseen ja kaupungin prosessien kehittämiseen tuottavuuden parantamiseksi. Uutena tavoitteena on myös Tampereen hakemuksen eteneminen vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihaun toiseen vaiheeseen. Toiminnan tavoitteet hyväksytään talousarviokehyksen yhteydessä alustavina ja ne tarkentuvat varsinaiseen talousarvioon.

Talousarviossa asetetaan toiminnan tavoitteita kaupunkitasoisesti sekä erikseen lautakunnille, kehitysohjelmille, liikelaitoksille ja konserniyhteisöille. Myös liikelaitosten ja konserniyhteisöjen tavoitteet asetetaan toteuttamaan Tampereen strategiaa. Liikelaitosten ja konserniyhteisöjen tavoitteet tuodaan kaupunginhallituksen konsernijaoston käsittelyyn syyskuussa.

Talousarviovalmistelun eteneminen

Lautakuntien ja johtokuntien talousarvioesitykset valmistuvat 13.9.2019 mennessä. Pormestarin talousarvioehdotus esitellään 21.10.2019 ja kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 18.11.2019.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Kaupungin toimintayksiköitä kehotetaan aloittamaan vuoden 2020 talousarvion valmistelu perusteluissa kuvattujen tavoitteiden sekä tarkempien talousarvion laadintaohjeiden mukaan.

Toimintayksiköiden tulee talousarviovalmistelussaan noudattaa talouden tasapainottamisohjelmaa.

Vuoden 2020 talousarviokehys hyväksytään esitetyn mukaisena.

Konsernijaoston tulee ohjata ja tukea yhtiöitä näiden tavoitteiden saavuttamisessa sekä kriittisesti arvioida kaupungin yhtiöomistuksia ja tarvittaessa tehdä myyntiesityksiä uusien investointien rahoituksen mahdollistamiseksi.

Alustavat toiminnan tavoitteet toimivat talousarvion laadinnan pohjana siten, että yksiköiden on talousarvioesitystä laadittaessa otettava huomioon tavoitteiden toteuttaminen kustannusvaikutuksineen.

Päätös

Kaupungin toimintayksiköitä kehotetaan aloittamaan vuoden 2020 talousarvion valmistelu perusteluissa kuvattujen tavoitteiden sekä tarkempien talousarvion laadintaohjeiden mukaan.

Toimintayksiköiden tulee talousarviovalmistelussaan noudattaa talouden tasapainottamisohjelmaa.

Vuoden 2020 talousarviokehys hyväksytään esitetyn mukaisena.

Konsernijaoston tulee ohjata ja tukea yhtiöitä näiden tavoitteiden saavuttamisessa sekä kriittisesti arvioida kaupungin yhtiöomistuksia ja tarvittaessa tehdä myyntiesityksiä uusien investointien rahoituksen mahdollistamiseksi.

Alustavat toiminnan tavoitteet toimivat talousarvion laadinnan pohjana siten, että yksiköiden on talousarvioesitystä laadittaessa otettava huomioon tavoitteiden toteuttaminen kustannusvaikutuksineen.

Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi seuraavan lisäponnen:

"Talousarviokehys on 26 milj. euroa alijäämäinen. Alijäämän kattamista varten lautakuntia ja konsernihallintoa kehotetaan vielä etsimään talousarviovalmistelun yhteydessä pysyviä, vaikuttavia ja toteuttamiskelpoisia menojen vähennyksiä ja tulojen lisäyksiä. Käsittelyssä olleet esitykset tulee raportoida kaupunginhallitukselle lautakuntien ja konsernihallinnon talousarvioehdotuksen yhteydessä.”

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden strategiajohtaja Reija Linnamaalle, talousjohtaja Jukka Männikölle, henkilöstöjohtaja Niina Pietikäiselle, johtaja Taru Kuosmaselle, johtaja Mikko Nurmiselle sekä johtaja Teppo Rantaselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Puheenjohtaja Lauri Lyly teki seuraavan lisäponsiehdotuksen: ”Talousarviokehys on 26 milj. euroa alijäämäinen. Alijäämän kattamista varten lautakuntia ja konsernihallintoa kehotetaan vielä etsimään talousarviovalmistelun yhteydessä pysyviä, vaikuttavia ja toteuttamiskelpoisia menojen vähennyksiä ja tulojen lisäyksiä. Käsittelyssä olleet esitykset tulee raportoida kaupunginhallitukselle lautakuntien ja konsernihallinnon talousarvioehdotuksen yhteydessä.” Ilkka Sasi ja Pekka Salmi kannattivat ehdotusta.

Kaupunginhallitus hyväksyi Lylyn lisäponsiehdotuksen yksimielisesti.

Tiedoksi

Jukka Männikkö, Reija Linnamaa, konsernihallinto, palvelualueet, liikelaitokset

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Oikaisuviranomainen

Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta.

Oikaisuvaatimus tulee toimittaa osoitteella:

Tampereen kaupunki
Kirjaamo
Aleksis Kiven katu 14–16 C, PL 487
33101 Tampere

Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella http://www.tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla kirjaamo@tampere.fi

Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä klo 15.45 mennessä. Oikaisuvaatimuksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.