Kaupunginhallitus, kokous 22.10.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 419 Asemakaava nro 8591, Risso, Rissonkadun jatke

TRE:1486/10.02.01/2015

Aikaisempi käsittely

Perustelut

ASEMAKAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET
Kaava-alue sijaitsee Atalan kaupunginosassa noin 9 km Tampereen keskustasta itään. Kaava-alue on rakentamatonta metsää ja suota, alueen halki kulkee 110 kV:n voimalinja. Lännessä kaava-alue rajautuu Risson pientaloalueeseen ja Rissonkatuun sekä itärajasta Kangasalan rajalle suunnitteilla olevaan Lamminrahkan alueeseen. Alueen pohjoispuolella on Halimasjärven luonnonsuojelualue. Suunnittelualue on osa maarekisterikiinteistöä Juvela 2:81. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,3 hehtaaria. Alueella on vain pienellä osalla voimassa oleva asemakaava, puistoa. Suunnittelualue yhdistää Risson alueen kaupungin puolella ja Kangasalan puolella olevan Lamminrahkan alueen.

Pieni osa kaava-alueesta on kaavan nro 8184 puistoaluetta. Rissonkadun jatkeen asemakaavan on tarkoitus yhdistää nykyinen Risson asuinalue Kangasalan puolelle rakentuvaan Lamminrahkan asuinalueeseen. Katu tulee palvelemaan mm. joukkoliikennekatuna sekä yhteytenä Lamminrahkan tuleviin palveluihin. Lamminrahkan liikenne järjestetään tulevaisuudessa Lahdentien uuden eritasoliittymän kautta, ennen sitä Rissonkadun jatke toimii yhteytenä Lamminrahkan aloitusalueelle.

Asemakaava laaditaan Tampereen kaupungin aloitteesta. Tavoitteena on osoittaa Risson kokoojakadun jatke Risson asuinalueelta Kangasalan rajaan saakka noin 300 metrin pituudelta. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET) on sijoitettu siten, että huoltoyhteys autolle on mahdollista toteuttaa tulevaa Riesonreittiä hyödyntäen. Uutta rakennusoikeutta tulee ET-alueelle 30 m2. Pumppaamo tarvitaan pääasiassa Lamminrahkan rakentumiseen. Kaavaan on osoitettu ohjeellinen varaus raitiotien laajentumista varten jl-3 ja se sijoittuu sähkölinjan alle.

Alueella on voimassa Ojalan osayleiskaava. Ojalan osayleiskaava tuli voimaan 28.1.2016 annetulla kuulutuksella. Osayleiskaavassa määritellään mm. asuinalueiden sijainti, tärkeimpien katujen linjaus, suojeluasiat ja yhteystarpeet.
Osayleiskaavan mukaan suunnittelualueen läpi on varaus kulkuyhteydelle Lamminrahkan alueelle. Suurimmalta osalta alue on luonnonmukaista lähivirkistysaluetta. Petäjässuon osalta yleiskaavassa on luonnonsuojelualue-merkintä.
Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa 2040 (hyväksytty 15.5.2017) alueen maankäyttö on osoitettu vastaavasti, mutta se ei vielä ole lainvoimainen.

ASEMAKAAVAPROSESSIN VAIHEET
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuulutettiin nähtäville 29.9.2016 ja OAS oli nähtävillä 29.9.–20.10.2016 välisen ajan palvelupiste Frenckellissä sekä kaavoituksen internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointi -suunnitelmasta saatiin viisi kommenttia.
Tarkistettu OAS ja valmisteluaineisto oli nähtävillä 18.1.- 8.2.2018. Aineistoon saatiin 5 lausuntoa/kommenttia ja 3 mielipidettä.
Kangasalan kaupungilla, Pirkanmaan maakuntamuseolla ja kaupungin hulevesillä ei ollut huomautettavaa asemakaavan valmisteluaineistosta.

ELY-keskus esitti, että ekologisen yhteyden säilyminen mm. liito-oravien puustoisena kulkuyhteytenä pitäisi varmistaa tarkemmilla kaavamerkinnöillä ja/tai -määräyksillä. Mikäli yhteyden säilyminen huomioidaan eikä kaavan ratkaisu olennaisesti muutu, ELY-keskuksella ei ole tarvetta lausua kaavaehdotuksesta (MRA 28 §).

Kaupungin ympäristönsuojelu: asemakaavaluonnoksessa oleva sl-1 merkintä voidaan jättää pois, koska alueella ei ole sen osoittamaa aluetta tai kohdetta. Luontoselvityksen mukaan siinä on toki avainbiotooppi, mutta merkintä ai vastaa sen kriteereitä.
Rissonkadun liikenteen aiheuttama melu leviää Tampereen kaupungin meluselvityksen mukaan kadun etelä- ja vastaavasti myös pohjoispuolelle VM-alueelle. VM-merkinnän sijaan alue on oikeampi osoittaa EV-merkinnällä. Sama koskee joukkoliikenteelle varattua aluetta vaikka raitiotien melua jl-väylällä ei tässä vaiheessa olekaan mallinnettu.

Tampereen pyöräilijät ry esitti muutoksia katuihin pyöräreittien vuoksi.
Kaavoituksen vastine: Ekologinen yhteys säilyy. sl-1 merkintä poistetaan. EV-merkintä ja aluevaraus lisätään Rissonkadun molemmin puolin.

Lamminrahkan alueen asemakaavaa laaditaan yhtä aikaisesti Ojalan ja Rissonkadun jatkeen asemakaavojen kanssa. Työt ovat edellyttäneet tiivistä yhteydenpitoa Kangasalan ja Tampereen kaavoittajien välillä.

 

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Mikko Nurminen, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Asemakaavaehdotus nro 8591 (15.1.2018 päivätty, 16.4.2018 tarkistettu) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Perustelut

Kaava-alue sijaitsee Atalan kaupunginosassa noin 9 km Tampereen keskustasta itään. Kaava-alue on rakentamatonta metsää ja suota, alueen halki kulkee 110 kV:n voimalinja. Lännessä kaava-alue rajautuu Risson pientaloalueeseen ja Rissonkatuun sekä itärajasta Kangasalan rajalle suunnitteilla olevaan Lamminrahkan alueeseen. Alueen pohjoispuolella on Halimasjärven luonnonsuojelualue. Suunnittelualue on osa maarekisterikiinteistöä Juvela 2:81. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,3 hehtaaria. Alueella on vain pienellä osalla voimassa oleva asemakaava, puistoa. Suunnittelualue yhdistää Risson alueen kaupungin puolella ja Kangasalan puolella olevan Lamminrahkan alueen.

Pieni osa kaava-alueesta on kaavan nro 8184 puistoaluetta. Rissonkadun jatkeen asemakaavan on tarkoitus yhdistää nykyinen Risson asuinalue Kangasalan puolelle rakentuvaan Lamminrahkan asuinalueeseen. Katu tulee palvelemaan mm. joukkoliikennekatuna sekä yhteytenä Lamminrahkan tuleviin palveluihin. Lamminrahkan liikenne järjestetään tulevaisuudessa Lahdentien uuden eritasoliittymän kautta, ennen sitä Rissonkadun jatke toimii yhteytenä Lamminrahkan aloitusalueelle.

Asemakaava laaditaan Tampereen kaupungin aloitteesta. Tavoitteena on osoittaa Risson kokoojakadun jatke Risson asuinalueelta Kangasalan rajaan saakka noin 300 metrin pituudelta. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET) on sijoitettu siten, että huoltoyhteys autolle on mahdollista toteuttaa tulevaa Riesonreittiä hyödyntäen. Uutta rakennusoikeutta tulee ET-alueelle 30 m2. Pumppaamo tarvitaan pääasiassa Lamminrahkan rakentumiseen. Muuta rakentamista ei alueelle ole osoitettu. Kaavassa on ohjeellinen varaus raitiotien laajentumista varten jl-3 ja se sijoittuu sähkölinjan alle.

Alueella on voimassa Kantakaupungin yleiskaava 2040. Yleiskaava hyväksyttiin valtuustossa 15.5.2017. Kaupunginhallitus on määrännyt yleiskaavan voimaan kuulutuksella 20.9.2018 lukuun ottamatta Hämeenlinnan hallinto-oikeuden kumoamia osia ja Iidesjärven osayleiskaavan aluetta. Yleiskaavassa määritellään mm. asuinalueiden sijainti, tärkeimpien katujen linjaus, suojeluasiat ja yhteystarpeet. Yleiskaavan mukaan suunnittelualueen läpi on varaus kulkuyhteydelle Lamminrahkan alueelle. Suurimmalta osalta alue on luonnonmukaista lähivirkistysaluetta. Petäjässuon osalta yleiskaavassa on luonnonsuojelualue-merkintä.

ASEMAKAAVAPROSESSIN VAIHEET

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuulutettiin nähtäville 29.9.2016 ja OAS oli nähtävillä 29.9. – 20.10.2016 välisen ajan palvelupiste Frenckellissä sekä kaavoituksen internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin viisi kommenttia. Tarkistettu OAS ja valmisteluaineisto oli nähtävillä 18.1. -8.2.2018. Aineistoon saatiin 5 lausuntoa/kommenttia ja 3 mielipidettä. Kangasalan kaupungilla, Pirkanmaan maakuntamuseolla ja kaupungin viheralueet ja hulevedet -yksiköllä ei ollut huomautettavaa asemakaavan valmisteluaineistosta.

ELY-keskus esitti, että ekologisen yhteyden säilyminen mm. liito-oravien puustoisena kulkuyhteytenä pitäisi varmistaa tarkemmilla kaavamerkinnöillä ja/tai -määräyksillä. Mikäli yhteyden säilyminen huomioidaan eikä kaavan ratkaisu olennaisesti muutu, ELY-keskuksella ei ole tarvetta lausua kaavaehdotuksesta (MRA 28 §).

Kaupungin ympäristönsuojelu: asemakaavaluonnoksessa oleva sl-1 merkintä voidaan jättää pois, koska alueella ei ole sen osoittamaa aluetta tai kohdetta. Luontoselvityksen mukaan siinä on toki avainbiotooppi, mutta merkintä ei vastaa sen kriteereitä.

Rissonkadun liikenteen aiheuttama melu leviää Tampereen kaupungin meluselvityksen mukaan kadun etelä- ja vastaavasti myös pohjoispuolelle VM-alueelle. VM-merkinnän sijaan alue on oikeampi osoittaa EV-merkinnällä. Sama koskee joukkoliikenteelle varattua aluetta vaikka raitiotien melua jl-väylällä ei tässä vaiheessa olekaan mallinnettu.

Tampereen pyöräilijät ry esitti muutoksia katuihin pyöräreittien vuoksi.

Kaavoituksen vastine: Ekologinen yhteys säilyy. sl-1 merkintä poistetaan. EV-merkintä ja aluevaraus lisätään Rissonkadun molemmin puolin.

Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -yksiköllä ei ole huomautettavaa asemakaavalliseen sisältöön.

Lamminrahkan alueen asemakaavaa laaditaan yhtä aikaisesti Ojalan ja Rissonkadun jatkeen asemakaavojen kanssa. Työt ovat edellyttäneet tiivistä yhteydenpitoa Kangasalan ja Tampereen kaavoittajien välillä.

Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 4.-18.5.2018 ja 14.6.-16.7.2018. Kaavaehdotuksesta ei saatu mielipiteitä eikä kommentteja kummallakaan kerralla

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Mikko Nurminen, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Asemakaavaehdotus nro 8591 (päivätty 15.1.2018, tarkistettu16.4.2018) hyväksytään ja esitetään kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelijan yhteystiedot

Projektiarkkitehti Aulikki Graf, puh. 040 800 7211, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Asemakaavaehdotus nro 8591 (päivätty 15.1.2018 ja tarkistettu 16.4.2018) hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Hakija, Pirkanmaan Ely-keskus, Peltoniemi Terhi/tupa, kuulutus

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)