Kaupunginhallitus, kokous 25.11.2019

Perustelut

Tampereella on valmisteltu kuluvan kevään ajan hyvinvoinnin sekä elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueiden yhteistä hanketta sijaishuollossa olleiden nuorten opintopolun vahvistamiseksi. Hankkeen toteutustavaksi esitetään tulosperusteista rahoitussopimusta (Social Impact Bond, SIB). Tulosperusteisessa rahoitussopimuksessa kunta määrittelee ongelman ja asettaa tavoitteet, hankehallinnoija kokoaa tarvittavan rahaston sekä palveluntuottajat ja sijoittajat kantavat hankkeen taloudellisen riskin. Kunta maksaa vain tuloksista ja tavoitteiden täyttyessä sijoittajat saavat maltillisen voiton. Tällä hetkellä toiminnassa olevan Lapset SIB -teemarahaston hankehallinnoija on FIM Varainhoito Oy yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa.

Puolet sijaishuollossa olleista nuorista jää Suomessa vaille perusasteen jälkeistä tutkintoa. Mikäli nuori on sijoitettu ensimmäisen kerran teini-iässä, riskit jäädä ilman toisen asteen tutkintoa ja aikuisiän ansiotuloja kasvavat. Tämän taustan tunnistaminen ja huomioiminen on puutteellista. Aihetta on myös tutkittu Suomessa vähän.

Kun halutaan, että merkittävästi nykyistä useampi sijaishuollossa ollut nuori saa toisen asteen tutkinnon, tarvitaan uudenlaista tekemistä ja nuoren tarpeista lähteviä toimia sen mahdollistamiseksi. Toimenpiteitä tulee kohdentaa nuoren itsetunnon, identiteetin ja sosiaalisten verkostojen vahvistamiseen, onnistuneen opiskeluvalinnan toteutumiseen sekä opiskelunaikaiseen tukeen. Yksilöorientaatio sekä sitoutuminen vuosia kestävään työhön ovat keskiössä.

Hankevalmistelussa tehdään tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Sitran asiantuntijoiden kanssa tarkkaa taloudellista ja toiminnallista mallinnusta, joka valmistuu juhannukseen mennessä. Samanaikaisesti tehdään työtä palvelujen nykyisten ongelmakohtien tunnistamiseksi sekä hankkeen tavoitteiden ja painopisteiden määrittelemiseksi. Tässä työssä ovat mukana jo mainittujen asiantuntijoiden lisäksi lastensuojelun kokemusasiantuntijanuoret, väitöskirjatutkija Antti Kääriälä Helsingin yliopistosta sekä monialainen asiantuntijaryhmä perusopetuksesta, toisen asteen opinnoista, lastensuojelusta ja esikuntatoiminnoista.

Sitran Vaikuttavuusinvestoimisen avainalueen tuella kootaan parhaillaan Lapset-SIB 2 -teemarahastoa, jonka osaksi tätä hanketta valmistellaan. Rahaston hankehallinnoija kilpailutetaan elokuussa. Jyväskylän kaupunki toiminee toimeksiantajana. Kaikkien mahdollisten tilaajatahojen on kuitenkin oltava tarjouspyynnössä nimettyinä.

Kilpailutuksen voittanut hankehallinnoija osallistuu kokonaisuuden suunnitteluun. Mikäli hanke päätetään toteuttaa, sen vastuulla on yhdessä kaupungin kanssa asetettujen tulostavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan toiminnan järjestäminen sekä toiminnan toteuttamiseksi tarvittavan rahaston rakentaminen, tarvittavien sijoittajien mukaan saaminen ja rahaston hallinnointi.

Hankkeen kautta tarjottavien palvelujen kustannukset maksetaan hankehallinnoijan hallinnoimasta tulosperusteista SIB-rahastosta, johon varat kerätään yksityisiltä sijoittajilta. Jos asetetut ja mitattavissa olevat hyvinvointitavoitteet saavutetaan, kaupunki maksaa osan kunnalle tätä kautta kertyvistä säästöistä tulospalkkiona SIB-rahastolle. Tulospalkkioiden kautta rahasto saa takaisin sijoittamansa pääoman ja sille sovitun koron. Jos taas tuloksia ei tule, rahasto menettää sijoittamansa pääoman.

Tulospalkkiot maksetaan rahastolle toteutuneeseen säästöön perustuen. Oletus on, että palvelukokonaisuus tuottaa säästöjä vasta useamman vuoden kuluttua. Maksuun varaudutaan arvioimalla säästö muutaman vuoden kokemuksen jälkeen ja arvioon perustuen valmistellaan talousarvioon vaikuttavuusinvestoinnin tuotto ja siitä maksettava tulospalkkio. Kunkin vuoden budjettiin varataan määräraha laskelman perusteella, jossa huomioidaan budjettivuoden kustannus vaikuttavuusinvestoinnin säästöllä alennettuna sekä säästöstä maksettava sopimuksen mukainen palkkio rahastolle. Käytännön kokemuksia mallista on jo esimerkiksi Vantaalla ja Hämeenlinnassa. Tarkempi suunnittelutyö tehdään kuitenkin aina hanke- ja sopimuskohtaisesti yhdessä hankehallinnoijan ja tilaajana toimivan kunnan tai muun julkisen tahon kesken.

Osallistuminen hankehallinnoijan kilpailutukseen on Tampereen kaupungille välttämätöntä, mikäli valmistelutyötä halutaan jatkaa ongelman sekä tavoitteen mallintamisesta eteenpäin ratkaisuehdotuksiin. Hankehallinnoijan kilpailutuksessa mukana olo ei aiheuta Tampereen kaupungille kustannuksia, työtä eikä sido varsinaisen sopimuksen tekoon. Mukana olo ei sido edes hankevalmistelun viemiseen sopimusluonnokseen asti, vaan kaupunki voi vetäytyä missä vaiheessa tahansa. Tavoitteena on kuitenkin tuoda päätöksentekijöille vuoden 2019 loppuun mennessä viimeistelty ja kaikki yksityiskohdat sisältävä sopimusehdotus.