Kaupunginhallitus, kokous 27.1.2020

Lataa  Kuuntele 

§ 34 Lukiokoulutuksen palveluverkkoselvitys 

TRE:7517/00.01.02/2019

Valmistelija

  • Rantanen Teppo, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio, puh. 050 330 2078, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Tampereen ja kaupunkiseudun väkiluku on kasvanut tasaisesti, myös 16-18-vuotiaiden ikäluokka. Samanaikaisesti on kasvanut Tampereen ulkopuolelta lukioon hakeutuvien osuus.

Tampereen kaupungin lukiokoulutuksen palveluverkkoselvityksen laatineen työryhmän tehtävänä on ollut

1. arvioida nykyisten lukiotilojen riittävyys eri kasvuskenaarioiden perusteella ja
2. tarkastella nykyisten lukiotilojen tilankäytön tehostamismahdollisuuksia sekä
3. tarkastella ja arvioida eri vaihtoehtoja lukiotilojen uudelleenjärjestämiseksi ottaen huomioon muiden koulutuksenjärjestäjien suunnitelmat ja kaupungin muut palvelutilasuunnitelmat.

Elinvoima- ja osaamislautakunta hyväksyi lukiokoulutuksen palveluverkkoselvityksen jatkovalmistelun pohjaksi kokouksessaan 11.12.2019 § 154. Suunnitelma esiteltiin asunto- ja kiinteistölautakunnan kokouksen ajankohtaisissa asioissa 18.12.2019 § 185 ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan kokouksen ajankohtaisissa asioissa 23.1.2020 § 4.

Lukioverkkoselvityksessä arvioidaan väestöennusteen ja koulutukseen hakeutumistietojen perusteella, että Tampereen kaupungin lukioiden nykyiset tilat riittävät kasvuvauhdista riippuen enintään 2020-luvun puoliväliin. Nuorisoikäluokat eivät olennaisesti laske tämänkään jälkeen, vaan säilyvät Tampereella ja kaupunkiseudulla jokseenkin saman suuruisina (noin 13 600) aina 2030-luvun puoliväliin.

Muut Tampereen ja kaupunkiseudun lukiokoulutuksenjärjestäjät eivät ole olennaisesti lisäämässä opiskelijapaikkojaan.

Selvityksessä tarkastellaan nykytilojen käytön lisäämistä ja kolmea ratkaisukeinoa, jotka eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toteutettavissa samanaikaisesti. Osa selvityksen ratkaisuista on lukiokoulutuksen tai elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen toiminnan sisäistä järjestämistä, mutta Hatanpään lukion siirtäminen Pyynikintie 2:n kiinteistöön peruskorjauksen ja Lyseon lukion suunnitellun väistötilakäytön jälkeen liittyy myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilasuunnitelmiin. Samoin lukiokoulutuksen mahdollinen järjestäminen Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella on strateginen koulutuslinjaus. Hallintosäännön mukaan lautakunta päättää palvelualueen palveluverkon hyväksymisestä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Lukiopaikkojen lisääminen nykyisessä verkossa tilankäyttöä tehostamalla

Opiskelijapaikkoja on lisätty kaupungin lukioissa maltillisesti jo keväästä 2017 ja tätä jatketaan edelleen. Tilankäyttöä tehostamalla opiskelijapaikkoja on mahdollista lisätä jonkin verran etenkin Tampereen teknilliseen lukioon, Tammerkosken lukioon ja Sammon keskuslukioon. Syyskuun 2019 tilastopäivänä nuorten lukiokoulutuksessa oli kaikkiaan 3 472 opiskelijaa ja olemassa olevan palveluverkon maksimiksi on laskettu 3 970 tehostamistoimien jälkeen eli 498 lisäopiskelijaa.

Hatanpään lukion toiminnan siirtäminen keskustaan

Hatanpään lukion nykyisestä kiinteistöstä eli Rantaperkiön koulukiinteistöstä luovuttaisiin, ja Hatanpään lukion toiminta siirrettäisiin peruskorjattuun Pyynikintie 2:n kiinteistöön. Kiinteistö voisi toimia heti peruskorjauksen valmistuttua Tampereen lyseon lukion väistötilana, kun Lyseon lukio olisi peruskorjauksessa. Nykyisin Hatanpään lukion käytössä oleva Rantaperkiön kiinteistö soveltuisi selvityksen mukaan hyvin perusopetuksen käyttöön.

Ratkaisu mahdollistaisi Tampereen kaupungin lukio-opiskelijoiden määrän kasvattamisen asteittain noin 400 opiskelijalla. Hatanpään lukiolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä musiikin ja musiikkiteatterin erityistehtävä. Siirto mahdollistaisi hyvät yhteistyömahdollisuudet läheisten Pirkanmaan musiikkiopiston, Tampereen konservatorion, Tampereen lyseon lukion, Tampereen yhteiskoulun lukion ja Vivi Lönnin koulun musiikkipainotuksen kanssa.

Pyynikintie 2:n peruskorjauskustannuksiksi koulukäyttöön (perusopetus ja lukio) on arvioitu noin 23 milj. euroa.

Tampereen teknillisen lukion kasvattaminen nykyisessä kiinteistössä tai lukiokoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella

Tampereen teknillisen lukion tiloja on mahdollista laajentaa nykyisessä kiinteistössä Tredun Hepolammintien kampuksella. Teknillisen lukion opiskelijamäärää voitaisiin kasvattaa Hepolamminkadulla noin 180 opiskelijalla tilankäyttöä tiivistämällä. Mikäli Tredun hallinto siirtyisi rakennuksesta ja vapautuvat tilat muutettaisiin opetustiloiksi, opiskelijamäärä kasvaisi tästä vielä sadalla.

Jos Tampereen teknillinen lukio siirtyisi Tampereen yliopiston Hervannan kampukselle, opiskelijamäärän kasvattaminen riippuu vuokratilojen saatavuudesta. Tämän hetkisen tiedon mukaan Hervannan kampukselta vapautuisi riittävä määrä tilaa lukion käyttöön aikaisintaan vuonna 2023. Siirron tavoitteena voisi olla opiskelijamäärän kasvattaminen 560-600 opiskelijaan, mikä tarkoittaisi noin 100-200 opiskelijan lisäystä nykyisten tilojen enimmäisopiskelijamäärään verrattuna.

Tämä vaihtoehto saattaisi vähentää lukion ja Tredun nykyistä kiinteää yhteistyötä, toisaalta se mahdollistaisi yhteistyön lisäämisen Tampereen yliopiston kanssa.

Tiivistelmä

Nuorisoikäluokkien kasvu ja lukio-opintojen vetovoimaisuuden lisääntyminen edellyttävät jatkuvaa aloituspaikkojen ja samalla opiskelijamäärän lisäämistä sekä lisätilojen käyttöönottoa noin 2020-luvun puolivälissä. Nykyisissä tiloissa ei pystytä riittävästi kasvattamaan Tampereen kaupungin lukioiden opiskelijamäärää. Pyynikintie 2:n peruskorjaaminen osittain lukiokoulutuksen käyttöön ja Hatanpään lukion siirtäminen peruskorjattuun kiinteistöön olisi tarpeellista toteuttaa lähivuosina. Tämän lisäksi tarvitaan todennäköisesti vielä lisätilaa, jolloin yksi vaihtoehto on Teknillisen lukion toiminnan siirtäminen Tampereen yliopiston Hervannan kampukselle, mikäli tavoitellaan tiiviimpää korkeakouluyhteistyötä tai Hepolamminkadun L-rakennuksen tilat eivät enää riitä.

Palveluverkkoselvitys ja havainnediat ovat tämän pykälän liitteinä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Lukiokoulutuksen palveluverkkoselvitys hyväksytään jatkovalmistelun pohjaksi.

Päätös

Lukiokoulutuksen palveluverkkoselvitys hyväksytään jatkovalmistelun pohjaksi.

Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginhallitus edellyttää, että osana lukiokoulutuksen palveluverkkoselvitystä tarkastellaan yksityisten lukioiden mahdollisuudet kasvattaa sisäänottomääriään."

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suoniolle. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana ja poistui ennen päätöksentekoa.

Asian käsittelyn kuluessa Ilkka Sasi teki seuraavan toivomusponsiehdotuksen: "Kaupunginhallitus edellyttää, että osana lukiokoulutuksen palveluverkkoselvitystä tarkastellaan yksityisten lukioiden mahdollisuudet kasvattaa sisäänottomääriään."

Puheenjohtaja tiedusteli Sasin ehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.

 

Tiedoksi

Jorma Suonio, Teppo Rantanen

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)