Kaupunginhallitus, kokous 28.1.2019

Pöytäkirja on tarkastettu
Lataa  Kuuntele 

§ 27 Tampereen kaupungin hallitusohjelmatavoitteet

TRE:629/00.01.02/2019

Valmistelija

  • Lyly Lauri, Pormestari

Valmistelijan yhteystiedot

Yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho, puh. 040 806 3086, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakmies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupungistumiskehityksen laaja-alainen tunnistaminen on Tampereen kaupungin keskeisin tavoite tulevaan hallitusohjelmaan. Suurimmat kaupungit ovat Suomen kasvun, kansainvälistymisen ja talouden vetureita. Ne tuottavat pääosan Suomen bruttokansantuotteesta ja niissä myös synnytetään merkittävin osa maan uusista työpaikoista. Väestö, samoin vieraskielinen väestö ja maahanmuuttajat keskittyvät yhä voimakkaammin suurimpiin kaupunkeihin ja kaupunkiseudulle. Niihin keskittyvät myös erilaiset sosiaaliset ongelmat kuten työttömyys, segregaatio ja turvallisuusuhat.

Kaupungistumiskehityksen myötä kaupunkien kansallinen ja globaali merkitys kasvaa. Erityisesti suurimmat kaupungit toimivat edelläkävijöinä sekä monien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoina. Ne kantavat vastuunsa koko maan hyvinvoinnista ja taloudellisesta menestyksestä sekä globaalien kysymysten kuten ilmastonmuutoksen torjunnasta. Monimutkaistuvassa ja kaupungistuvassa maailmassa yhteiskunnalliset ongelmat ratkaistaan ja palveluita kehitetään niin lähellä ihmistä kuin mahdollista. Tähän kaupungit ovat maailmanlaajuisesti koeteltu ja hyväksi todettu alusta.

Kaupunkien laaja toimivalta ja tehtävät ovat osa maamme kilpailukyvyn perustaa. Kaupunkien menestys perustuu niiden kykyyn hallita laajoja kokonaisuuksia ja vahvoihin kumppanuuksiin muiden paikallisten toimijoiden, kuten korkeakoulujen ja elinkeinoelämän, kanssa. Kestävä kasvu edellyttää kaupungeilta myös mittavia investointeja.  

Suurimpien kaupunkien erityispiirteet ja erityiset tehtävät yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoina sekä kaupungistumiskehityksen johdosta voimistuva kuntakentän erilaistuminen edellyttävät entistä suurempaa paikallista liikkumavaraa. Kaupunkispesifit haasteet ja mahdollisuudet, joiden ratkaisemisessa erityisesti kuusi suurinta kaupunkia ovat avainasemassa, tulee nostaa kansallisen kaupunkipolitiikan keskiöön ja kaupungeille tulee osoittaa riittävä toimivalta ja rahoitus näiden kysymysten ratkaisemiseksi.

Tulevaisuuden kaupunkipolitiikka toteutuu kaupunkivetoisesti ja valtion ja kaupunkien väliseen yhteiseen tavoitteenasetantaan ja sopimukselliseen kumppanuuteen perustuen. Valtion roolina on mahdollistaa lainsäädännön ja rahoituksen keinoin edellytyksiä kaupunkien kestävälle kasvulle ja ottaa sille kuuluvissa tehtävissä huomioon kaupunkien merkitys ja näkökohdat. Valtakunnallisessa kaupunkipolitiikassa tarvitaan vahvaa ja tasavertaista kuuden suurimman kaupungin ja valtion välistä kumppanuutta ja suoraa vuoropuhelua.

Kun kuntakenttä ja alueet eriytyvät, edistetään koko maan menestystä, hyvinvointia ja kilpailukykyä parhaiten tukemalla kaupunkeja niille tyypillisten ongelmien ratkaisussa ja vahvuuksien hyödyntämisessä. Valtakunnallista kaupunkipolitiikkaa toteutetaan kaupunkien väliset erot huomioon ottaen. Maanlaajuiset, yhdenmukaiset ja valtiojohtoiset ratkaisut eivät enää palvele sellaisen Suomen menestystä, jossa toimintaympäristöt maan sisällä eriytyvät kiihtyvää vauhtia.

Yleisen kaupunkikehityksen tunnistamisen ohella tärkeää on, että valtio sitoutuu suurten kaupunkien kansallisen ja globaalin saavutettavuuden parantamiseen nopein raideyhteyksin. Suurten kaupunkien välisten nopeiden junayhteyksien suunnittelu ja toteuttaminen sekä yhteyksien vaatimat lisäkapasiteetti-investoinnit tukevat koko maan kilpailukykyä sekä suurten kaupunkien saavutettavuutta.

Tärkeää on, että valtio sitoutuu Suomen pääradan suunnitteluun ja toteutukseen (Helsinki-Tampere tunti ja Helsinki-Oulu neljä tuntia). Kokonaisuus tulee sisällyttää valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja valtion tulee sitoutua hankkeiden käynnistämiseen. Nopeat raideyhteydet takaavat paremman työmarkkinoiden toimivuuden ja suurimpien kaupunkien sekä kaupunkiseutujen kasvupotentiaalin hyödyntämisen. Olennaista on, että valtakunnallisten raideliikennehankkeiden toteutusjärjestys päätetään hankkeiden vaikuttavuuden ja hyötykustannusanalyysien perusteella.

Valtion tulee kantaa päävastuu raideliikenteen investoinneista. Raideliikenteen kehittämishankkeissa hyödynnetään EU:n TEN-t tuki täysimääräisesti ja hakuvalmistelua tehdään yhteistyössä suurten kaupunkien kanssa osana liikennejärjestelmän pitkän tähtäimen suunnittelua. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tulee valmistella kaupunkien kanssa yhteistyössä siten, että se vahvistaa elinvoimaa ja saavutettavuutta kasvavilla ja suurimmilla kaupunkiseuduilla.

Kaupunkien voimakas kasvu edellyttää myös sujuvan, joukkoliikennepainotteisen liikkumisen edistämistä. Suurten kaupunkien saama joukkoliikennetuki, johon on varattu nykyisin noin 13 milj. euroa, nostetaan 150 milj. euroon. Lisäksi valtio osallistuu suurten kaupunkiseutujen raideliikennehankkeiden investointikustannuksiin noin kolmanneksella.

Näillä tavoitteilla tuetaan koko maan globaalia saavutettavuutta ja voidaan osaltaan vastata myös ilmastonmuutoksen hillinnän ja kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Liitteenä olevat Tampereen kaupungin hallitusohjelmatavoitteet hyväksytään.

Päätös

Liitteenä olevat Tampereen kaupungin hallitusohjelmatavoitteet hyväksyttiin esittelijän tekemin muutoksin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden yhteysjohtaja Tuukka Salkoaholle. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Aleksi Jäntti saapui kokoukseen.

Asian esittelijä Juha Yli-Rajala muutti liitteenä olevia Tampereen kaupungin hallitusohjelmatavoitteita seuraavasti:

"Dian 5 lause ”Valtio osallistuu suurten kaupunkien sisäisiin raitiotiehankkeisiin noin kolmanneksella ja edistää lähijunaliikennettä.” muutettiin muotoon ”Valtio osallistuu suurten kaupunkiseutujen sisäisiin raitiotiehankkeisiin vähintään kolmanneksella ja edistää lähijunaliikennettä.”

Lisäykset dialle 5:

  • Asemanseutujen kehittämistä jatketaan valtion ja kaupunkien yhteistyönä ja luodaan edellytykset Tampere – Pietari välin junayhteydelle.
  • Tampereen seudun valtatieverkoston (vt 3, vt 9, vt 12 [sis. Vaitinaron liittymä]) liikenteellinen sujuvuus ja turvallisuus varmistetaan.
  • Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämistyötä jatketaan Suomen kakkoslentoasemana (Tampere-Pirkkalan lentoasema osaksi EU:n TEN-T ydinverkkoa) ja luodaan edellytykset kansainvälisen rahti- ja logistiikkakeskuksen sijoittumiselle alueelle.

Lisäys dialle 6:

  • Tampereen yliopiston perusrahoitus varmistetaan ja fuusiokustannukset huomioidaan lisärahoituksella. "

Puheenjohtaja totesi näin muutetun liitteen olevan päätöksenteon pohjana.

Tiedoksi

Pirkanmaan liitto, kuntayhtymä, Tuukka Salkoaho, Taru Kuosmanen, Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Reija Linnamaa, Anna-Kaisa Heinämäki, Aleksi Jäntti, Johanna Loukaskorpi, Kaisa Läärä, sisäinen tarkastus

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje

 Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

 Oikaisuvaatimusoikeus

 Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa
 (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

 Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

 Oikaisuviranomainen

 Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta.

 Oikaisuvaatimus tulee toimittaa osoitteella:

 Tampereen kaupunki
 Kirjaamo
 Aleksis Kiven katu 14–16 C, PL 487
 33101 Tampere

 Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella http://www.tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla kirjaamo@tampere.fi

 Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

 Oikaisuvaatimusaika

 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 Tiedoksisaanti

 Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä
 tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän
 kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
 Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on
 pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen
 jälkeen.

 Oikaisuvaatimus

 Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

 Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä
 oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä klo 15.45 mennessä. Oikaisuvaatimuksen lähettäminen
 postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.