Kaupunginhallitus, kokous 29.1.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 50 Asemakaava nro 8564, XII (Kyttälä), Tuomiokirkonkatu 38, Otavalankatu 8

TRE:5809/10.02.01/2014

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 15.5.2017 päivätyn ja 23.10.2017 tarkastetun asemakaavan nro 8564. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8564

Dno: TRE: 5809/10.02.01/2014, pvm. 28.8.2014

TIIVISTELMÄ

Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus
Kaava-alue sijaitsee XII (Kyttälän) kaupunginosassa osoitteessa Tuomiokirkonkatu 38 ja Otavalankatu 8. Kaavamuutos koskee kiinteistöä 837-112-186-31, jonka pinta-ala on 1512 m2. Poistuvassa kaavassa alue on osoitettu asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi ja katualueeksi. Poistuvan kaavan mukaisen korttelialueen pinta-ala 1134 m2 ja rakennusoikeus noin 4770 k-m2 (e=4,20). Alueella sijaitsevalle asuinkerrostalolle on myönnetty purkamislupa vuonna 2016.

Tavoitteet

Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa alueen nykyisen rakennuksen korvaaminen uudisrakennuksella ja tonttijaon ajantasaistaminen. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutusalueen erityiset kaupunkikuvalliset, kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot ja liikenneverkon kehittämistarpeet. Lisäksi suunnittelussa tarkastellaan korttelin 186 korttelisuunnitelmassa tunnistettujen kehittämistarpeiden ja -mahdollisuuksien toteuttamista tukevia ratkaisuja.

Kaavaprosessin vaiheet

Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt kiinteistön omistaja Asunto Oy Otavallanhovi (Dnro: TRE:5809/10.02.01/2014 pvm. 28.8.2014).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma liitteineen kuulutettiin nähtäville 9.6.-11.8.2016 väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana saatiin kolme viranomaislausuntoa/-kommenttia ja kolme osallisten laatimaa mielipidettä. Kaupungin ympäristönsuojeluyksiköllä ei ollut huomautettavaa. Yleisten alueiden suunnittelun kommentissa todettiin, että hulevesiselvitys on laadittava. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa todetaan, että tavoitteeksi tulee lisätä tontin käyttömahdollisuuksien selvittäminen siten, että vaihtoehtoina ovat myös rakennuksen korjaaminen kokonaan tai osittain. Ullakkorakentamista varten laadittu rakennusinventointi tulee päivittää ja tarkentaa vastaamaan asemakaavoituksen perusselvityksille asetettuja tavoitteita. Mielipiteissä tiedusteltiin, onko tarkoituksena rakennuksen purkaminen ja se, ettei katulinjaa oikaista uudisrakennuksenkaan osalta. Lisäksi esitettiin, ettei nykyisen rakennuksen purkaminen ole mahdollista ja suunnittelussa tulisi tarkastella joko koko rakennuksen tai vain julkisivut säilyttäviä vaihtoehtoja.

Palautteen johdosta aiempaa rakennushistoriaselvitystä täydennettiin maakuntamuseon esittämällä tavalla ja valmisteluvaiheen suunnittelussa pyrittiin ratkaisuun, jossa asemakaava ei muodostaisi estettä nykyisen rakennuksen säilyttämiselle. Kaavaprosessin aikana todettiin, että rakennukselle myönnetty purkamislupa on ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain kulttuuriperinnön vaalimista koskevien säädösten ja suunnittelulle asetettujen tavoitteiden muuttamista koskeneiden lausuntojen ja mielipiteiden kanssa. Purkamislupaa koskeva päätös on lainvoimainen, eikä siihen voi hakea muutosta jälkikäteen. Siitä johtuen rakennuksen suojelua olisi tässä tapauksessa ollut mahdollista esittää asemakaavassa vain, jos kohteesta olisi kaavaprosessin aikana tehty rakennusperinnön suojelusta annetun lain mukainen erillinen suojelupäätös, tai jos purkamisluvan voimassaolo päättyisi, ennen kuin kaavaehdotus on hyväksytty tai rakennus tosiasiallisesti puretaan.

Hakijan viitesuunnitelman ja samanaikaisesti asemakaavan kanssa laaditun korttelisuunnitelman luonnoksia esiteltiin kaupunkikuvatoimikunnalle 17.1., 7.2. ja 28.2.2017. Suunnittelua vietiin eteenpäin kaupunkikuvatoimikunnalta saatu palaute huomioon ottaen.

Asemakaavan valmisteluaineisto laadittiin yhteistyössä kaavamuutoksen hakijoiden, kaupungin ao. toimialojen ja viranomaisten kanssa. Aineisto asetettiin nähtäville 18.5.-15.6.2017 väliseksi ajaksi ja sitä esiteltiin kaupunkikuvatoimikunnalle 23.5. ja avoimessa yleisötilaisuudessa 5.6.2017. Nähtävilläoloaikana saatiin kaksi viranomaislausuntoa/-kommenttia ja 20 mielipidettä. Lisäksi järjestettiin erillinen tapaaminen naapuritaloyhtiöiden (Tuomiokirkonkatu 21-25, 36 ja 40) kanssa 13.9.2017.

Ympäristönsuojelun kommentissa todettiin, että kaavaan olisi hyvä liittää ohjaava teksti piha‐alueen viherrakentamisesta. Maakuntamuseon lausunnossa pidettiin valitettavana, ettei kaavassa oltu nähty mahdollisena tutkia kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen edes osittaista säilyttämistä ja kunnostamista, eritoten kun rakennus on edelleen paikoillaan ja asuttu, ja rakennuksen korjaaminen alkuperäistä vastaavaan tilaan olisi mahdollista. Lausunnossa esitettiin, että kaava-aineistoihin lisätään em. säilyttävä vaihtoehto ja sen toteuttamisen vaikutukset arvioidaan vastaavalla tavalla kuin kokonaan uudisrakentamiseen perustuva vaihtoehto on arvioitu. Täydentävät aineistot ja kaavaehdotus tulee toimittaa maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Osallisten mielipiteissä esitettiin, että Tuomiokirkonkadun linja olisi tällä kohtaa oikaistava ja uudisrakennus on liian korkea ja/tai se sijoittuu liian lähelle naapureita.  Lisäksi esitettiin mm. rakennuksen tai julkisivujen säilyttämistä sekä naapureiden näkymiin, asumisen yksityisyyteen, kiinteistöjen tasavertaiseen kohteluun ja Tuomiokirkonkadun liikennejärjestelyihin liittyviä huomautuksia. Yleisötilaisuudessa käydyssä keskustelussa käsiteltiin samoja aiheita kuin kirjallisena saadussa palautteessa. Kaupunkikuvatoimikunnan lausunnossa esitettiin lähinnä toteutussuunnittelun yksityiskohtia koskevia kommentteja ja todettiin, että hanke on tuotava uudelleen käsittelyyn rakennuslupavaiheessa.

Valmisteluaineistosta saadun palautteen johdosta suunnitelmaa muutettiin siten, että Tuomiokirkonkadun puoleista tontin rajaa ja rakennusalaa siirrettiin kaksi metriä etäämmälle vastapäisestä rakennuksesta (Tuomiokirkonkatu 23). Tontin ulkopuolelle jäävä osa kiinteistön maapohjasta osoitettiin katualueeksi. Huoneiden pääikkunoiden sijoittamista uudisrakennuksen eteläpäätyyn rajoitettiin ja kaavaan lisättiin pihan rakentamista ohjaava yleismääräys. Uudisrakennuksen suurin sallittu korkeus pysytettiin valmisteluvaiheessa esitetyn mukaisena, jolloin tontin pienentyessä myös rakennuksen kerrosala laski (-450 k-m2). Kaavaselostukseen täydennettiin suunnittelun alustavien vaihtoehtojen ja purkamisluvan juridisen merkityksen kuvauksia sekä eri vaihtoehtojen vaikutusten vertailua.

Olemassa olevan rakennuksen säilymisen edellytyksiä tarkasteltiin kaavan alustavana vaihtoehtona, kaavaprosessin aikana laaditussa korttelisuunnitelmassa ja rakennuksen nykytilaa ja korjauskustannuksia koskeneissa selvityksissä. Kaavaluonnos laadittiin siten, että koko rakennus tai osia siitä olisi ollut myös mahdollista säilyttää. Valmisteluaineistosta saadun palautteen johdosta kaavaehdotuksessa päädyttiin kuitenkin esittämään ratkaisua, jonka toteutuminen edellyttää rakennuksen Tuomiokirkonkadun puoleisen sivun purkamista. Kaava ei muodosta estettä rakennuksen Otavalankadun puoleisen osan tai julkisivun säilyttämiselle, mutta teknisesti tämä olisi kuitenkin hyvin haastavaa, koska uusimista kaipaavat puurakenteiset välipohjat ulottuvat ulkoseinärakenteen sisään.

Aloitus- ja valmisteluvaiheissa saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla. Palautteet alkuperäisinä sekä valmisteluvaiheen palautteeseen laaditut vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaselostus ja viitesuunnitelmaluonnos on päivitetty. Hulevesien hallinnasta saatu päivitetty lausunto on liitetty kaavaselostukseen.

Asemakaavan sisältö

Asemakaavassa alueelle muodostuu korttelin 186 tontti 4 sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta, jolla huoltoajo ja tontille ajo on sallittu. Tontti osoitetaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi (AL), jonka rakennusoikeus on 6400 k-m2 (e=4,48). Korttelialueen pinta-ala on 1428 m2 ja katualueen 84 m2. Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan.

Rakennusten korkeutta on rajoitettu julkisivujen ja vesikaton leikkauskohdan sekä vesikaton ylimmän kohdan suurinta sallittua korkeusasemaa osoittavilla kaavamääräyksillä. Korkeusasemien määrittelyyn ovat vaikuttaneet mm. korttelirakenteesta sekä katutilasta ja kaupunkikuvasta muodostuneet reunaehdot. Katujulkisivujen suurin sallittu korkeus mahdollistaa Tuomiokirkonkadun puolella viisi ja Otavalankadun puolella kuusi täyttä kerrosta, joiden lisäksi tulevat katon jyrkän sivulappeen sisään jäävät kerrokset sekä näiden yläpuolella sallittu Tuomiokirkonkadun suuntainen rakennuksen ylin osa.

Kohde sijoittuu kaupunkikuvan kannalta tärkeälle korttelialueelle, jolla rakentaminen tulee toteuttaa alueen kaupunkikuvalliset arvot huomioon ottavalla tavalla. Rakennus on rakennettava rakennusalojen kadun ja tontin 186-3 puoleisiin rajoihin kiinni. Katutasoon tulee sijoittaa liike-, toimisto- ja palvelutiloja. Julkisivujen materiaalien ja rakennustaiteellisen käsittelyn tulee sopeutua ympäröiviin rakennuksiin ja korttelikokonaisuuteen. Julkisivujen pääasiallisena pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta. Vesikaton sisään jäävien tilojen kadunpuoleiset sivut toteutetaan jyrkkänä kattolappeena, jonka yhtenäisen pinnan saa rikkoa sisäänvedetyllä aukotuksella ja lapeikkunoilla. Räystäslinjan yhtenäisyyteen ja ylimpien kerrosten kaupunkikuvalliseen merkittävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakennuksen eteläpäätyyn on osoitettu julkisivun osa, johon ei saa sijoittaa huoneiden pääikkunoita. Kadunpuoleisilla sivuilla parvekkeet ja katutason sisäänkäynnit on rakennettava sisäänvedettyinä.

Tontille saadaan rakentaa enintään kahteen tasoon sijoittuvia maanalaisia tiloja. Ajoyhteys maanalaiseen tilaan voidaan järjestää Otavalankadulta ja sisäpihalle Tuomiokirkonkadulta. Maanalaisen tilan kautta voidaan rakentaa ajoyhteys myös korttelin muille tonteille. Auto- ja polkupyöräpaikkojen lukumäärä perustuu keväällä 2016 hyväksytyssä Tampereen pysäköintipolitiikassa esitettyyn vyöhyketarkasteluun ja soveltamisohjeisiin. Pihalle tai pihakannelle saa sijoittaa ainoastaan huolto- ja saattoliikenteelle tarkoitettuja autopaikkoja. Muut autopaikat sijoitetaan maanalaisiin tiloihin tai enintään 300 metrin etäisyydellä sijaitseviin pysäköintilaitoksiin. Rakentamattomat alueen osat on toteutettava korkealaatuisesti, viihtyisää piha- ja viherympäristöä muodostaen ja korttelikokonaisuus huomioon ottaen.

Suunnittelussa on pyritty varmistamaan, että uudisrakennus sopeutuu katukuvaan eikä merkittävästi heikennä viereisten rakennusten asumisen olosuhteita. Nykytilanteeseen verrattuna rakentamiseen varatun alueen pinta-ala kasvaa ja vapaan piha-alueen ala pienenee. Tuomiokirkonkadun leveys kasvaa kahdestatoista neljääntoista metriin. Nk. valokulmavaatimus täyttyy Tuomiokirkonkatu 23:n länsijulkisivulla muiden paitsi alimpien kerrosten osalta. Alueelle osoitetun rakennusoikeuden lisäys on 1630 k-m2:ä. Samanaikaisesti laaditusta korttelin 186 korttelisuunnitelmasta kaavaan siirtyneitä ratkaisuja ovat mm. uudisrakennuksen kattomuoto, korttelipihaan liittyvälle pihakannelle osoitettu korkeusasema ja maanalaisten ajoyhteyksien mahdollistaminen.

Kiinteistötoimella ei ole asemakaavallista huomautettavaa. MRL 91 b §:n tarkoittama maankäyttösopimus tulee tehtäväksi ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Asemakaavalla ei ole merkittäviä yritysvaikutuksia.

Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sen saatua lain voiman. Olemassa olevan rakennuksen purkamislupa on voimassa 23.7.2019 asti. Katualueen osalta kaavan toteuttaminen tarkoittaa rakennuksen Tuomiokirkonkadun puoleisen sivun purkamista, yleisen alueen muodostamisen edellyttämiä sopimuksia ja kiinteistötoimituksia sekä katusuunnitelman laatimista. 

Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Mikko Nurminen, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

15.5.2017 päivätty ja 23.10.2017 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8564 hyväksytään asetettavaksi nähtäville ja
esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Projektiarkkitehti Marjut Ahponen esitteli asian kohdassa Ajankohtaiset asiat.

Valmistelija

Elina Karppinen, Asemakaavapäällikkö, Elina.Karppinen@tampere.fi

Perustelut

Asemakaavaehdotus nro 8564 hyväksyttiin 31.10.2017 yleisesti nähtäville asetettavaksi. Aineistojen nähtävilläoloaikana 2.11.-4.12.2017 ehdotuksesta jätettiin yksi muistutus ja yksi viranomaislausunto.

As Oy Tuomiokirkonkatu 23:n muistutuksessa vaadittiin, että kaavaehdotus tulee palauttaa takaisin valmisteluun. Perusteluina esitettiin mm., että kaavaehdotus on keskustan strategisen yleiskaavan vastainen, kahden metrin levennys katualueeseen ei ole riittävä ja kaava estää Tuomiokirkonkadun tulevan kehittämisen. Yhdenvertaisuusperiaatetta tulee kunnioittaa ja jos katulinjaa ei oikaista, naapurikiinteistöille tulisi tarjota samanlaiset oikeudet katualueen käyttämiseksi. Kaavaprosessissa ja suunnittelun lähtökohtien asettelussa ei huomioitu naapureiden mielipiteitä eikä pyritty vuorovaikutukseen alueen käyttäjien ja asukkaiden kanssa. Kirjalliset vastineet annettiin vasta yhdyskuntalautakunnan esittelyn yhteydessä. Muistutuksessa ehdotettiin, että uusi rakennus rakennettaisiin samaan linjaan muiden Tuomiokirkonkadun varren rakennusten kanssa pari kerrosta muita korkeampana. Autopaikkojen riittävyyden suhteen ratkaisuksi ehdotettiin yhteiskäyttöautoja tai melkein autotonta kohdetta. Muistutuksen liitteenä oli As Oy Kustaanhovin (Tuomiokirkonkatu 25), As Oy Pirkanportin (Tuomiokirkonkatu 40) ja As Oy Tuomiokirkonkatu 21:n hallitusten puheenjohtajien allekirjoittama ilmoitus tuesta katulinjan oikaisemiseksi, sekä As Oy Tuomiokirkonkatu 23:n yhtiökokouksen pöytäkirja, jossa käsiteltiin mm. mahdollisen kaavaa koskevan valituksen valmistelua.

Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa todettiin mm., että suunnitelma merkitsee rakennetun kulttuuriympäristön arvojen hävittämistä maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti. Rakennuksen osittain säilyttävää vaihtoehtoa ei oltu aidosti tutkittu kaavaprosessin yhteydessä, eikä maakuntamuseo voi puoltaa kaavaehdotusta esillä olevien perustelujen ja tutkittujen vaihtoehtojen perusteella. Lisäksi huomautettiin, että purkamisen perusteluissa esitetään virheellisesti rakennuksen välipohjien olevan puurakenteisia, ja että puurakenne jatkuisi ulkoseinien sisään. Rakennuksen välipohjarakenne on selvitysten mukaan betonia, eikä tehdyissä rakenneavauksissa ole löydetty puisia muottilaudoituksia seinän sisältä.

Palautteen huomioon ottaminen:

Palautteen johdosta suunnittelun alustavien vaihtoehtojen kuvaukseen ja vertailuun lisättiin rakennuksen osittain säilyttävä vaihtoehto. Kaavaselostukseen täydennettiin alueen asemakaavoituksen, kiinteistönmuodostuksen ja rakentumisen historiaa koskevia tietoja. Välipohjarakennetta koskenut virheellinen tieto korjattiin kaavaselostukseen ja valmisteluvaiheessa saatuun palautteeseen annettuihin vastineisiin. Vaihtoehtotarkastelun täydennyksistä on keskusteltu maakuntamuseon kanssa. Keskustan strategista osayleiskaavaa koskeneiden huomautusten osalta vastineen laatimiseen osallistui kaupungin yleiskaavoitus.

Osallisille varattiin normaaliin tapaan mahdollisuus esittää mielipiteensä suunnittelun lähtökohdista ja tavoitteista sekä osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisestä jo kaavan vireilletulon yhteydessä kesä-elokuussa 2016. Nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen liitetyt, kaavan valmisteluvaiheessa touko-kesäkuussa 2017 saatuun palautteeseen laaditut vastineet hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa 31.10.2017 osana ehdotusvaiheen kaava-asiakirjoja. Kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen laadittavat vastineet annetaan muistutuksen tehneille MRL 65 §:n mukaisesti kaavan hyväksymiskäsittelyn yhteydessä.

Kiinteistöjen rajat ovat Kyttälässä säilyneet monella tontilla 1900-luvun alun tilanteen mukaisina. Otavallanhovin tontti on kirjattu kiinteistörekisteriin vuonna 1910 ja Tuomiokirkonkatu 23:n tontti vuonna 1936. Rekisteröidyillä tonteilla on sama pinta-ala, ja ne olivat 1940-luvulle saakka myös asemakaavassa keskenään samankokoisia. Tiedossa ei ole, miksi vuonna 1941 voimaan tullessa, koko kaupunginosan uudistamiseen tähtäävässä asemakaavan muutoksessa tontteja esitettiin pienennettäviksi vain Aleksanterinkadun ja Tuomiokirkonkadun välisissä kortteleissa.

Kyttälän alueen katuja oli esitetty levennettäväksi vielä vuoden 1960 keskustan yleissuunnitelmassa. Sen jälkeen laadituissa asemakaavoissa suunnittelun lähtökohdat olivat jo muuttuneet. Esimerkiksi Aleksanterinkatu 21:n kohdalla vuonna 1981 voimaan tulleen asemakaavan nro 5782 selostuksessa todetaan mm., että ”katukuvan yhtenäistämiseen on pyritty palauttamalla Aleksanterinkadun varren tonttien länsiraja alkuperäiselle paikalleen ja osoittamalla kaikilla tonteilla kadun puoleiseen rakennusalarajaan kiinni rakentaminen pakolliseksi”. Myös Aleksanterinkatu 15:n ja 19:n kohdalla vanha tontin raja on aiemman rakennuskannan purkamisesta huolimatta säilytetty tai palautettu ennalleen.

Viitesuunnitelman ja korttelin 186 korttelisuunnitelman alustavissa luonnoksissa syksyllä 2016 tutkittiin yhtenä vaihtoehtona ratkaisua, jossa muita Tuomiokirkonkadun varren rakennuksia korkeampi uudisrakennus sijoittuisi poistuvan kaavan mukaiselle rakennusalalle. Kaupunkikuvatoimikunta katsoi tammikuussa 2017, että suunnitelmien jatkokehittämisen tulisi perustua ratkaisuun, jossa uudisrakennus sijoittuu nykyisen rakennuksen paikalle eikä katua esitetä levennettäväksi. Kaavan valmisteluvaiheessa saadun palautteen johdosta asemakaavaehdotuksessa kuitenkin esitetään, että katualueen leveys kasvaa 12 metristä 14 metriin.

Asemakaavassa voidaan esittää olevista kiinteistörajoista, poistuvasta asemakaavasta tai erillisenä laadituista tonttijaoista poikkeavia ratkaisuja. Erityistä syytä pysäköintipolitiikan mukaisten autopaikkojen lukumäärästä poikkeamiseen ei uudisrakentamiseen tähtäävässä hankkeessa katsota olevan. Yhteiskäyttöautot voidaan huomioida autopaikkojen määrää vähentävänä tekijänä toistaiseksi vain yhdyskuntalautakunnan erikseen nimeämissä pilottikohteissa rakennuslupavaiheessa.

Keskustan strategista osayleiskaavaa koskeneiden huomautusten osalta kaupungin yleiskaavoitus totesi mm., että yleiskaava ottaa kantaa urbaanien jalankulkuakselien sijaintiin, ei niiden leveyteen. Akselin leveyttä olennaisempaa on, että kadun elävyyttä ja aktiivisuutta tuetaan esimerkiksi osoittamalla rakennusten maantasokerrokseen tiloja kivijalkakauppoja varten. Tuomiokirkonkatu ei ole pyöräilyn pääreitti. Yleiskaavan merkintöjen ja määräysten kannalta sekä asemakaavaehdotuksessa esitetty että muistuttajien toivoma ratkaisu olisivat mahdollisia. Kaupunkivihreän lisäämistä koskevaa määräystä voidaan ydinkeskustan kehittämisvyöhykkeellä noudattaa mahdollisuuksien mukaan.

Palautteeseen perustuneiden muutosten lisäksi kaavaselostukseen päivitettiin ehdotusvaiheen nähtävilläoloa käsittelevät kohdat. Palaute ja siihen laaditut vastineet on liitetty kaava-asiakirjoihin. Palautteen julkaisemista koskevan ohjeistuksen muuttumisesta johtuen vastineraportista on poistettu aiemmissa vaiheissa palautetta jättäneiden yksityishenkilöiden nimet.

Aineistoon tehdyt täydennykset eivät olleet merkitykseltään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n tarkoittamalla tavalla olennaisia muutoksia. Maankäyttösopimus laaditaan ennen kaavaehdotuksen käsittelyä kaupunginhallituksessa.

Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8564

Dno: TRE: 5809/10.02.01/2014, pvm. 28.8.2014

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Mikko Nurminen, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

15.5.2017 päivätty ja 23.10.2017 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8564 hyväksytään ja

esitetään kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelijan yhteystiedot

Projektiarkkitehti Marjut Ahponen, puh. 040 689 1326, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Asemakaavaehdotukseen nro 8564 liittyvä maankäyttösopimus on hyväksytty asunto- ja kiinteistölautakunnassa 24.1.2018.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

15.5.2017 päivätty ja 23.10.2017 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8564 hyväksytään.

 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana ja poistui ennen päätöksentekoa.

Tiedoksi

Hakija, muistuttajat, kiinteistötoimi, Pirkanmaan Ely-keskus, kuulutus, Jalo Tarja/tupa

Liitteet


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)