Kaupunginhallitus, kokous 29.1.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 51 Valtuustoaloite pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi kotihoidon avuksi - Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

TRE:3755/14.00.01/2015

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Tampereen Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esitti 25.5.2015 valtuustoaloitteessaan, että Tampere ryhtyy välittömiin toimiin pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi esimerkiksi kotihoidon avuksi. Aloitteessa viitataan työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuun ja esitetään, että pitkäaikaistyöttömiä tulisi työllistää sen sijaan, että maksetaan työmarkkinatuen kuntaosuutta. Aloitteessa todetaan, että Tampereelta löytyy monia kohteita, joihin tarvittaisiin tekijöitä.

Osaamis- ja elinkeinolautakunta antoi lausuntonsa vastaukseksi aloitteeseen 8.10.2015 ja esitti vastauksen hyväksymistä kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Asia ei kuitenkaan tuolloin edennyt, vaan se poistettiin 2.11.2015 pidetyn kaupunginhallituksen kokouksen esityslistalta esittelijän peruutettua esityksensä.

Elinvoima- ja osaamislautakunta toteaa 17.1.2018 vastauksenaan seuraavaa:

Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden tilanne, vastuut ja asiakaskunta ovat aiempaan nähden merkittävästi muuttuneet. Muutos johtuu työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisesta kokeilusta (työllisyyskokeilu), jota Tampere toteuttaa yhdessä yhdeksän muun pirkanmaalaisen kunnan kanssa vuoden 2018 loppuun. Kunnat ovat esittäneet kokeilun jatkamista maakuntauudistukseen saakka.

Työllisyyskokeilun tavoitteeksi on asetettu työttömien ja työmarkkinatukikustannusten vähentäminen sekä vaikuttavien ja asiakaslähtöisten palveluiden ja toimintamallien rakentaminen maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan. Työllisyyskokeilun myötä kaupungin työllisyyspalvelut vastaavat pääosasta lakisääteisiä työvoima- ja yrityspalveluita kokeilulaissa määritellylle asiakaskunnalle. Pirkanmaan kokeilussa asiakaskohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat, jotka eivät saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Kaupunki vastaa edelleen myös mm. kuntouttavan työtoiminnan ja velvoitetyöllistämisen järjestämisestä.

Kokeilun alkaessa elokuussa 2017 Tampereen vastuulle siirtyi noin 15 000 työttömän asiakkaan palvelut. Asiakaskohderyhmä on dynaaminen ja uusia asiakkaita tulee työllisyyskokeilun piiriin jatkuvasti. Työmarkkinatukea yli 300 päivää työttömyyden perusteella saaneita työttömiä, joiden työmarkkinatuen kustannuksia kaupunki osarahoittaa, oli vuonna 2017 kuukausittain noin 6 300 - 6 600 henkilöä. He kaikki kuuluvat työllisyyskokeilun piiriin ja ovat kaupungin työllisyyspalveluiden asiakkaina. Tampereella yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneista 47 % on ollut työmarkkinatuella jo vähintään 1000 päivää. Muissa Pirkanmaan kunnissa osuus on keskimäärin 33 %. Yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneista tamperelaisista huomattava osa, noin kolmannes, tarvitsee ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja ja noin kolmasosa tarvitsee merkittävää osaamisen kehittämistä ennen kuin työllistymiskynnys ylittyy.

Työllisyyskokeilussa asiakkaita palvellaan omavalmentajamallilla, jossa jokaiselle työnhakija-asiakkaalle on nimetty vastuutyöntekijä. Asiakkaille pyritään löytämään yksilölliset ratkaisut, jotka kantavat yksittäisten palveluiden ja työllistämistoimien yli pidempiaikaiseen työllistymiseen asti.

Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut on mukana Mikko Kesä Oy:n toteuttamassa selvityksessä, jossa mallinnetaan työllisyydenhoidon ja työllisyyspalveluiden kuntatalousvaikutuksia. Mukana on Tampereen lisäksi yhteensä 13 muuta kaupunkia ja kuntaa, mm. Kuopio, Vantaa, Turku, Kemi ja Jyväskylä sekä Pirkkala ja Sastamala. Selvitys valmistuu tammikuun 2018 loppuun mennessä.

Talousvaikutusten mallinnusta tehdään niin kutsuttuna mikrosimulaationa. Menetelmässä mallinnetaan kuntataloudellisia vaikutuksia yksilötasolle vietyinä eri työllisyyspalveluissa. Talousvaikutuskomponenteiksi on johdettu efektiiviset kuntaverotulot, työmarkkinatuen kuntaosuus, toimeentulotuki sekä arvio sosiaali- ja terveyssäästöistä. Laskenta perustuu toimenpidejakson kestoon ja arvio ulottuu yhteensä kolmen vuoden vaikutusperiodille (ml. toimenpidejakso). Talousvaikutuksia suhteutetaan työttömyyden vaihtoehtoistilanteeseen eli talousvaikutuksia loivennetaan sillä todennäköisyydellä, jolla asiakas poistuu työttömyydestä ilman kunnan palvelua.

Selvityksessä haetaan vastausta mm. siihen, minkä kohderyhmän kohdalla palkkatukityöllistäminen kuntiin on taloudellisesti kaikkien vaikuttavinta. Selvityksen alustavien tulosten mukaan kuntien työllistäminen kannattaa kohdentaa yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneisiin. Taloudellista vaikuttavuutta lisää merkittävästi se, jos palkkatukityö johtaa jatkotyöllistymiseen avoimilla työmarkkinoilla. Tämä ohjaa kiinnittämään erityistä huomiota palkkatukityöllistämisen yhteydessä tarjottaviin muihin palveluihin, joilla varmistetaan työllistyminen palkkatukijakson jälkeen. Sen sijaan voidaan väittää, että pelkkä palkkatuettu työjakso ilman jatkosuunnitelmaa ja jakson jälkeen seuraava vuosien työttömyys pahimmillaan jopa edesauttaa syrjäytymistä.

Tampereen kaupungin oman organisaation tarjoamat mahdollisuudet työttömien asiakkaiden osaamisen ja työllistymisedellytysten kehittämiseksi ovat työllisyyspalveluille tärkeitä. Kaupungin organisaation toivotaan tarjoavan laajasti työtilaisuuksia kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeiluissa, palkkatukityössä ja oppisopimuskoulutuksissa.

Tavoitteen edistämiseksi on jo useana vuonna annettu kaikkia kaupungin toimintayksiköitä koskeva ohje työllistämistoiminnan toteuttamisesta. Ohjeessa kaikkia yksiköitä kannustetaan tarjoamaan työtilaisuuksia avustavissa tehtävissä määrä, joka vastaa vähintään viittä prosenttia yksikön henkilöstömäärästä. Toimintayksiköihin ei kuitenkaan kaupungin henkilöstölinjausten mukaan saa muodostua pysyviä työllistämistoimintaan perustuvia rakenteita, eikä toiminta saa johtaa henkilöstön aseman huononemiseen.

Koko kaupungin organisaation tasolla viiden prosentin tavoitteeseen on vuosittain kokolailla päästy. Vuonna 2017 kaupungin yksiköissä oli erilaissa työllistämistoimenpiteissä yhteensä 703 henkilöä (vastaa noin 4,7 prosenttia henkilöstömäärästä). Avo- ja asumispalveluihin sijoittui työllistämistoimenpiteisiin vuoden aikana yhteensä 164 henkilöä. Vuonna 2018 tavoitteena on edelleen edistää sitä, että mahdollisimman moni yksikkö pystyisi tarjoamaan tavoitteen mukaisen määrän työllistymistilaisuuksia ja siten työllisyyspalveluiden asiakkaille tarjoutuisi laaja kirjo erilaisia työtehtäviä. Työllisyyspalveluihin on palkattu syksyllä 2017 koordinaattori, joka osaltaan huolehtii viiden prosentin työllistämistavoitteen jalkauttamisesta ja toimii yhteyshenkilönä työllisyyspalveluiden ja kaupungin yksiköiden välillä. Yksi kehittämisteema on työtehtävien opinnollistaminen eli työllistämisjakson aikana opittavien taitojen tunnistaminen ja tunnustaminen. Tällä pyritään siihen, että työllistämisjaksosta saadaan työttömän asiakkaan ja hänen jatkotyöllistymisensä kannalta irti suurin mahdollinen hyöty.

Sote-uudistus tulee merkittävästi vähentämään työllistämiseen soveltuvia paikkoja kaupunkiorganisaatiossa. Tällä hetkellä neuvotellaan siitä, miten turvataan työllistämis-, työkokeilu- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkojen tarjonta työttömille niillä toimialoilla, jotka siirtyvät maakunnan vastuulle.

Kaupunkiorganisaation tarjoamien työllistämismahdollisuuksien lisäksi työllisyyspalvelut järjestää työllistymistilaisuuksia työnhakija-asiakkaille yhteistyössä yhdistysten kanssa sekä etsii työpaikkoja yrityksistä. Työllisyyskokeilussa elo-marraskuussa 2017 tehdyistä palkkatuki- ja työkokeilupäätöksistä jopa 48 prosenttia tehtiin yksityiselle sektorille, jossa vaikuttavuus jatkotyöllistymisen kannalta on parasta. Työllisyyspalveluilla on käytössään myös rekrytointituki, jota se voi myöntää työnantajalle edistääkseen työllisyyskokeilun kohderyhmään kuuluvan henkilön työllistymistä palkkatyösuhteeseen.

Tavoitteena on jatkossa lisätä myös kaupungin hankintojen työllisyysvaikutuksia. Tämä olisi mahdollista sisällyttämällä kaupungin kilpailuttamiin kansallisen kynnysarvon ylittäviin hankintoihin työllistämisehto, jossa palvelun tai tavaran toimittajalle tulisi velvoite tarjota työmahdollisuuksia työllisyyspalveluiden asiakkaille. Velvoitteen suuruus riippuisi hankinnan euromäärästä. Työllistämisehtoa sovelletaan vuonna 2018 elinvoima- ja osaamislautakunnan alaisen toiminnan hankinnoissa ja sitä laajennetaan, mikäli kokemukset ja vaikuttavuus ovat hyviä.

 

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Teppo Rantanen, Johtaja, Teppo.Rantanen@tampere.fi

Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi:

Tampereen Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelijan yhteystiedot

Ohjelmajohtaja Regina Saari, puh. 050 346 9603, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Tampereen Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin.

Päätös

Asia poistettiin esityslistalta.

Kokouskäsittely

Asian esittelijä Juha Yli-Rajala peruutti esityksensä. Asia poistettiin esityslistalta.

Tiedoksi

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä, Regina Saari, Tuula Mikkonen

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)