Kaupunginhallitus, kokous 4.12.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 682 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtionvarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi

TRE:8041/07.01.00/2017

Valmistelijan yhteystiedot

Yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho, puh. 040 806 3086, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä, muilta sosiaalihuollon- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajilta sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot liitteenä olevasta perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta muokatusta luonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöstä annettavaksi hallituksen esitykseksi. Lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali-ja terveysministeriöön 15.12.2017 klo 16.15 mennessä. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan mennessä saapuneet lausunnot.

Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät internet-osoitteesta: http://alueuudistus.fi/lausuntopyynto-3-11-2017

Valinnanvapauslainsäädäntöä on valmisteltu osana sote- ja maakuntauudistusta. Tampereen kaupunki pitää sote-uudistusta tarpeellisena ja kannattaa valinnanvapauden hallittua laajentamista. Esitetty malli on kuitenkin edelleen monimutkainen ja maakunnan järjestämistehtävien tavoitteellisen toteuttamisen kannalta osin ristiriitainen. Valinnanvapaus ja sen seurauksena syntyväksi ajateltu monituottajuus voi toteutuessaan tukea asiakkaan omaa aktiivisuutta, motivoitumista ja osallisuutta hänen omien asioidensa ja sosiaali- ja terveystarpeiden sujuvassa ja tuloksellisessa hoitamisessa. Lakiluonnoksessa esitetty malli kaipaa kuitenkin edelleen selkeytystä.

Valinnanvapauslakiluonnoksesta on perustuslakivaliokunnan kannanottoihin viitaten poistettu valinnanvapauspalveluiden yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat säännökset ja korvattu ne maakunnan liikelaitoksen velvollisuudella organisoida tuottamansa valinnanvapauspalvelut pitkälti yhtiöittämiseen verrattavalla tavalla.

Perustuslain näkökulmasta tulee vielä tarkemmin arvioida, täyttääkö valinnanvapauspalveluiden rajaus ja yhtiöittämisvelvollisuuden poistaminen ehdotetulla tavalla perustuslain 124 §:n asettamat reunaehdot julkisen hallintotehtävän antamiselle muiden kuin viranomaisten hoidettavaksi. Näyttää siltä, että niin sanotun perustason terveydenhuoltopalveluissa ehdotettua markkinoille vientiä on vaikea pitää julkisia palveluita täydentävinä palveluina.

Asiakassetelipalveluihin esitetään lakiehdotuksessa kuuluvaksi sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joiden laajamittaisella toteuttamisella asiakassetelin avulla olisi merkittäviä vaikutuksia maakuntien liikelaitosten mahdollisuuksiin taata riittävät ja laadukkaat erikoisalojen palvelut ja erityisesti ympärivuorokautinen päivystysvalmius koko maassa kaikissa olosuhteissa.

Tampereen kaupungin näkemyksen mukaan maakunnalla tulisi itsehallintonsa puitteissa olla oikeus päättää palveluista, joissa se käyttää asiakasseteliä tarkoituksenmukaiseksi harkitsemallaan tavalla. Lisäksi voitaisiin säätää maakunnalle velvollisuus asettaa tavoitteet valinnanvapauden toteutumiselle ja seurata niiden toteutumista.

Henkilökohtaista budjettia koskevat säännökset ovat Tampereen kaupungin näkemyksen mukaan epäselviä eivätkä mahdollista sen arviointia, millainen järjestelmä näiden perusteella syntyy. Henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton osalta Tampereen kaupunki kannattaa pilotoinneista saatavien kokemusten hyödyntämistä.

Tampereen kaupunki pitää lakiesitystä oikean suuntaisena siltä osin, kun kaikkien yritysten on ilmoitettava suoran valinnan piirissä olevan toiminnan tilinpäätös ja toimintakertomus sekä viimeisen verotuksen verotettava tulo sekä maksuunpannun veron määrä.

Lakiesitystä on pidettävä tietojen julkisuuden laajuuden osalta kuitenkin puutteellisena, koska suuriltakaan konserneilta ei pyydetä kaikkia niitä tietoja, joita pidetään yleisesti keskeisinä aggressiivista verosuunnittelusta osviittaa antavina tietoina. Tämän ennaltaehkäisemiseksi Tampereen kaupunki pitää tärkeänä, että yrityksiltä vaadittaviin taloustietoihin tulee vielä muutoksia.

Suomessa terveys- ja hyvinvointierot ovat kansainvälisestikin suuria erityisesti sosioekonomisesti heikoimmin toimeentulevien ja muiden tuloryhmien ihmisten välillä. Uudistuksessa olisi määritettävä erityisiä kannusteita siihen, että ensisijaiset palvelutuottajat kohdistaisivat myönteistä erityishuomioita ja etsivää työotetta kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin ja heidän lähiyhteisöihinsä.

Palvelujen saatavuus ei vielä sellaisenaan takaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventumista, vaan sitä edistävät parhaiten palvelujen oikea kohdentuminen ja niiden vaikuttavuus. Osana uudistusta onkin kansallisesti määriteltävä palvelujen vaikuttavuudelle mittarit, joita maakunnat voivat palvelujen järjestäjinä hyödyntää. Vaikuttavien palvelukokonaisuuksien luominen edellyttää järjestäjältä riittäviä keinoja ja uudenlaista osaamista yhdenmukaisten hoito- ja palvelukokonaisuuksien ja palvelujen integraation varmistamiseksi. Monituottajamalli aiheuttaa haasteen eri palveluiden yhteensovittamiselle. Haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille järjestelmä saattaa osoittautua monimutkaisemmaksi, ja edellyttää siksi huomattavasti nykyistä vahvempaa palveluneuvontaa ja -ohjausta.

Terveyserojen kaventamisessa keskeistä on panostus kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja depression, ennalta ehkäisyyn ja vähentämiseen. Näihin voidaan pääasiallisesti vaikuttaa muilla kuin terveydenhuollon keinoilla. Keskiöön tältä osin nouseekin kuntien edellytykset tehdä kokonaisvaltaista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä. Terveyserojen kaventaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen edellyttävät merkittävää eri hallinnonalojen yhteistyötä ja kohdennettuja toimia kaikille tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville, esimerkiksi pienituloisille, opiskelu- ja työelämän ulkopuolella oleville ja ikääntyville.

Tampereen kaupungin lausuntoluonnos asiasta on esityslistan liitteenä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja

Liitteenä oleva lausuntoluonnos Tampereen kaupungin lausunnoksi sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtionvarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi hyväksytään.

Päätös

Liitteenä oleva lausuntoluonnos Tampereen kaupungin lausunnoksi sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtionvarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi hyväksytään kohdan 9d muutoksella; vastaus c "ei pääosin".

Eriävä mielipide

  • Ilkka Sasi, Sinikka Torkkola

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden yhteysjohtaja Tuukka Salkoaholle ja hallintoylilääkäri Arto Lemmetylle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Asian käsittelyn kuluessa Sinikka Torkkola teki lausuntoon muutosehdotuksia, jotka ovat kokonaisuudessaan liitteenä. Torkkolan muutosehdotukset raukesivat kannatuksen puutteessa yhtä lukuunottamatta. Torkkolan muutosehdotus kohtaan 9d, vastaukseksi  "ei pääosin". Jaakko Stenhäll kannatti Torkkolan ehdotusta.

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä.

Puheenjohtajan äänestysesitys: Torkkolan muutosehdotus KYLLÄ, hylkäys EI. Äänestyksen tulos: 6-6, yksi poissa. Koska äänet menivät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisi päätöksen. Puheenjohtaja Lauri Lyly oli äänestänyt muutosehdotuksen puolesta, joten se tuli kaupunginhallituksen päätökseksi.

Atanas Aleksovski oli poissa kokoushuoneesta äänestyksen aikana.

Edelleen puheenjohtaja totesi, että Torkkolan muut muutosehdotukset olivat kannatuksen puuttuessa rauenneet.

Äänestys

Torkkolan muutosehdotus KYLLÄ, hylkäys EI.

Kyllä
Yrjö Schafeitel
Lassi Kaleva
Jaakko Stenhäll
Merve Caglayan
Sinikka Torkkola
Lauri Lyly

Ei
Ilkka Sasi
Irja Tulonen
Kalervo Kummola
Aila Dündar-Järvinen
Anneli Kivistö
Vilhartti Hanhilahti

Kalervo Kummola ja Anna-Kaisa Heinämäki poistuivat kokouksesta.

Tiedoksi

Taru Kuosmanen, Tuukka Salkoaho

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)