Kaupunginhallitus, kokous 5.8.2019

§ 317 Asemakaava nro 8646, Jankan tila

TRE:3186/10.02.01/2016

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 26.3.2018 päivätyn ja 17.9.2018 tarkistetun asemakaavan nro 8646. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa: www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8646

Dno: TRE:3186/10.02.01/2016.

TIIVISTELMÄ

Asemakaava-alueen sijainti ja luonne
Asemakaavamuutosalue sijaitsee Pappilassa, noin 5 km päässä keskustasta Sammon valtatien varrella. Alue käsittää Pappilan kaupunginosassa osan kiinteistöstä RN:o 11:191 (määräala M605), korttelin 5593 tontin 3 sekä Ristinarkun kaupunginosan katualuetta. Määräalalla sijaitsee 1920-luvun alussa rakennettu Jankan tilakeskuksen päärakennus pihapiireineen, joka käsittää lisäksi kookkaan navettarakennuksen, luhtiaittarakennuksen sekä pienen talousrakennuksen. Pihapiirin kaakkoiskulma on osa Takahuhdin historiallisen kylän tonttimaata, joka sisältyy muinaisjäännösrekisteriin (muu kulttuuriperintökohde). Tontilla 5593-3 sijaitsee vuonna 1982 valmistunut, lohkotiiliverhottu aumakattoinen erillispientalo.

Asemakaavamuutosalue rajautuu etelässä Sammon valtatiehen. Etelässä Jankan liikekeskuksen tontin maankäyttö on muuttumassa asemakaavan nro 8598 pohjalta. Idässä aluetta rajaa Päärtinkatu, jonka itäpuolinen kortteli koostuu eri ikäisistä pientalo- ja pienkerrostaloista. Lännessä alue rajautuu Hintsankatuun, johon rajautuvat Takahuhdin yläkoulun ja Messukylän kirjaston tilat. Pohjoisessa aluetta rajaa Pappilankatu, jonka varrella on siirrettävä päiväkotirakennus sekä Takahuhdin alakoulu piha-alueineen.

Asemakaavamuutosalueen maapohja on pääosin yksityisessä omistuksessa, kaupunki omistaa katu- ja liikennealuetta. Asemakaavamuutosalueen pinta-ala on noin 1,33 ha.

Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavatyön tavoitteena on mahdollistaa Jankan tilakeskuksen alueen muutos asuinkortteliksi. Suunnittelussa huomioidaan alueen kulttuuriympäristö, hulevesijärjestelyt, meluntorjunta sekä Sammon valtatien - Ristinarkuntien - Hintsankadun liittymä-alueen toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen kokonaisuus. Suunnittelussa varaudutaan tilavarauksin Hintsankadulla tulevaan sekä Sammon valtatien katualueen pohjoispuolella jo toteutuneeseen laatutason nostoon.

Asemakaavaprosessin vaiheet
Ennen asemakaavamuutosprosessin käynnistymistä Jankan tilakeskuksen maankäytön muutosmahdollisuuksia on tarkasteltu vuosien varrella useamman eri rakennusliikkeen laadituttamilla maankäyttöluonnoksilla. Mm. alueen kulttuuriympäristön arvojen sekä liikennemelun asettamat reunaehdot ovat asettaneet vaikeuskerrointa suunnittelulle. Asemakaavamuutosalueen kulttuuriperintöä ja - ympäristöä on selvitetty vuoden 2011 arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa, vuoden 2012 Jankan tilan rakennusinventoinnissa sekä Jankan maatilan päärakennuksen kuntotarkastuksessa vuonna 2014.
Kaupunkikuvatoimikunnalle esiteltiin 12.4.2016 tarkastelu Sammon valtatien - Ristinarkuntien risteysaluekokonaisuuden täydennysrakentamismahdollisuuksista. Käsittely liittyi tuolloin käynnissä olevaan asemakaavatyöhön 8598 (Jankan liikekeskus) sekä käynnistymässä olevaan asemakaavatyöhön 8646.

Aloitusvaihe
Aloitteen Jankan tilan asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt VRP Länsi-Suomi Oy maanomistajien valtakirjoin 6.5.2016.

Asemakaavatyö 8646 tuli vireille 16.2.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmisteluaineistoineen kuulutettiin nähtäville 16.2.-9.3.2017 väliseksi ajaksi, minä aikana aineistosta saatiin viisi mielipidettä sekä kolme kommenttia.

Mielipiteessä nro 1 Pappilan omakotiyhdistys ry tuo esiin, että Jankan alueen koulu-, liikunta- ja terveyspalvelut ovat riittämättömät jo nykyiselle asukasmäärälle. Mikäli alueelle aiotaan lisärakentaa, tulee myös liikennejärjestelyihin ja erityisesti jalankulkijoiden turvallisuuteen tehdä merkittäviä lisäinvestointeja. Lisäksi todetaan, että alueen perinnemaisema näkymineen tulee huomioida ja Jankan risteykseen rakennettavien uusien talojen tulisi olla korkeintaan kolmikerroksisia. Takahuhdin koulun vanhempainyhdistyksen mielipide nro 2 vastaa sisällöltään Pappilan omakotiyhdistys ry:n mielipidettä. Yksityishenkilön mielipiteessä nro 3 pidetään suurena historiallisena, arkkitehtonisena ja esteettisenä menetyksenä, mikäli tähän asti ehjänä säilynyt Jankan tilan tilakeskus tuhotaan tehorakentamisen tieltä. Mielipiteessä esitetään, että tilan koko talouskeskuksen säilyttämistä ja kunnostamista harkittaisiin vielä. Mielipiteessä nro 4 As Oy Tampereen Helmihanhi ei hyväksy Hintsankadun ja Pappilankujan kulmaan esitettyä pidemmän aikajänteen maankäytön muutosta. Esitetyt rakennukset tulee siirtää kaavoitettavaksi / rakennettavaksi Sammon valtatien ja Hintsankadun kulmaukseen ja rakennusten tilalle tulisi jäädä puisto- / pysäköintialue. Mielipiteessä nro 5 tuovat yksityishenkilöt esiin, että Jankan tilakeskuksen alueelle osoitettu rakentamisen määrä on liian suuri. Alueelle sopivat enintään kaksikerroksiset asuinrakennukset. Lisäksi todetaan, että esitetyn asuntorakentamisen liikennevaikutukset muuttavat Päärtinkadun vaaralliseksi läheisen koulun ja tarhan lapsille, pyöräilijöille ja kadun asukkaille sekä laskevat Päärtinkadun varrella sijaitsevien kiinteistöjen arvoa.

Viheralueet ja hulevedet tuo esiin kommentissaan, että asemakaavatyössä on laadittava hulevesiselvitys.

Ympäristönsuojelu tuo esiin kommentissaan, että alueen sijainti Sammon valtatien kulmauksessa asettaa erityisen haasteen suunnittelulle liikennemelun suhteen. Tavoitteena on, että asunnot ovat tuuletettavissa myös hiljaiselta puolelta, jossa melun keskiäänitaso pysyttelee 55 dB tuntumassa ja alittaa 60 dB. Lisäksi alueelta tulee laatia luonto- ja kasvillisuusselvitys.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueen kulttuuriperinnön osalta olemassa olevat perusselvitykset ovat riittäviä. Kaava-alueen nykyisen rakennuskannan säilyttäminen tulee olla alueen suunnittelun lähtökohtana ja muinaisjäännösalue tulee osoittaa asianmukaisella sm -kaavamerkinnällä.
Jankan - Pappilan -alueella käynnistymässä olevia maankäytön ja liikennejärjestelyjen muutoksia esiteltiin Pappilan omakotiyhdistyksen tilaisuudessa Pappilan seurakuntatalolla huhtikuussa 2017. Paikalla oli noin 40 kaupunkilaista.

Valmisteluvaihe
Asemakaavan 8646 valmistelutyötä on linjattu suunnitteluryhmässä, jolloin mm. asuntorakentamisen viitesuunnitelmaa kehitettiin. Aloitusvaiheessa saatu palaute on huomioitu asemakaavaluonnosta valmisteltaessa.

Laajemmalle Jankan - Ristinarkun alueelle on laadittu eri yhteyksissä liikenteellisiä tarkasteluja, joita on hyödynnetty asemakaavatyössä 8646. Ympäröivien katualueiden tilavarauksia ja liikenneturvallisuutta (mm. näkemäalueet) on tarkasteltu asemakaavaan liittyvässä katualueiden yleissuunnitelmassa. Asemakaavaluonnoksen pohjaksi asemakaava-alueelle laadittiin alustava meluselvitys, alustava hulevesiselvitys ja -hallinta- suunnitelma, puustokartoitus, kasvillisuuskartoitus sekä lepakkoselvitys.

Ehdotusvaihe
Asemakaavaluonnos valmisteluaineistoineen oli nähtävillä 29.3. - 19.4.2018 välisen ajan, jona aikana asemakaavaluonnoksesta saatiin yksi lausunto, kaksi kommenttia sekä kuusi mielipidettä.

Pirkanmaan maakuntamuseo tuo esiin lausunnossaan, että asemakaavaluonnos ei riittävästi huomioi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Maakuntamuseo kehottaa vielä harkitsemaan mahdollisuuksia navetan säilyttämiseen osana Jankan tilan pihapiiriä. Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Viheralueet ja hulevedet -yksikkö toteaa kommentissaan, että hulevesiselvitys on laadittu ja ympäristönsuojeluyksiköllä ei ole kommentoitavaa asemakaavaluonnokseen.

Mielipiteissä nousivat esille Jankan pihapiiristä purettavien rakennusten lukumäärä, liikennemelun torjunta, Janka - Pappila -alueen liikennejärjestelyt, -turvallisuus ja kunnossapito, asemakaavaan liittyvän liikennesuunnitelman pyöräilyjärjestelyt sekä asemakaavan vaikutukset palveluverkkoon.
Asemakaavaluonnoksesta järjestettiin yleisötilaisuus Takahuhdin alakoululla 11.4.2018. Yleisötilaisuudessa nousivat esille erityisesti Jankan - Pappilan -alueen liikennekysymykset sekä palveluiden kehittämisnäkymät.

Asemakaavaluonnoksesta valmisteluvaiheessa saadun palautteen pohjalta asemakaavaan liittyvää katujen yleissuunnitelmaa tarkistettiin. Piha-alueita, talousrakennuksia ja pysäköintiä sekä ALY -korttelialueen rakennusoikeutta koskevia asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä täydennettiin asemakaavakartalla.

Asemakaava
Uusi asuntorakentaminen on sijoitettu Sammon valtatien ja Hintsankadun kulmaan sekä Pappilankadun varrelle. Asemakaavaratkaisulla tiivistetään Sammon valtatien - Ristinarkuntien - Hintsankadun risteysalueen kaupunkitilaa. Rakennusalojen ryhmittelyllä mahdollistetaan liikennemelulta suojattujen leikki- ja oleskelupihojen muodostuminen korttelin sisäosiin sekä Jankan tilakeskuksen pihapiirin mahdollisimman säilyminen mahdollisimman suurena omalla tontillaan.

Asemakaava-alueen länsiosa on osoitettu Asuinkerrostalojen ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AKR), jolle on osoitettu asuinkerrosalaa yhteensä 4 250 kem²:iä. Suurimmat sallitut kerrosluvut Sammon valtatien ja Hintsankadun kulman rakennusalalla ovat III ja V. Hintsankadun ja Pappilankadun kulmassa sijaitsevalla rakennusalalla suurin sallittu kerrosluku on II.

Pappilankadun varrella tontti 5593-3 on osoitettu Asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), jolle on osoitettu asuinkerrosalaa 550 kem²:iä. Suurin sallittu kerrosluku on III. Asuinkerrosalan pohjalta arvioiden kortteliin 5593 tulee toteutuessaan noin 110 uutta asukasta.

AKR- ja AK -korttelialueita palvelevat autopaikat sijaitsevat autotalleissa ja korttelin keskiosan pysäköimispaikoilla, joille on ajoyhteys sekä Pappilankadulta että Päärtinkadulta.

Jankan tilan päärakennus sekä vanha luhtiaittarakennus sijaitsevat asuin-, liike- ja kulttuuritoimintojen korttelialueella, jolle saadaan sijoittaa kulttuuriympäristöön soveltuvaa häiriötöntä kulttuuri- ja liiketoimintaa palvelevaa yksityistä tai julkista tilaa sekä ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa (ALY). Sekä päärakennukselle että luhtiaittarakennukselle on osoitettu rakennussuojelumerkintä sr-7. Päärakennuksen rakennusalalle on osoitettu rakennusoikeutta 525 kem²:iä ja luhtiaitalle 125 kem²:iä. Pihapiirin kaakkoiskulma on merkitty muinaisjäännösalueeksi (sm-4). Asemakaava-alueelle on osoitettu kerrosalaa yhteensä 6 250 kem²:iä.

Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaavakarttaan liittyy toteuttamista kuvaavia viitesuunnitelmia sekä havainnekuvia. Koska asemakaavamuutosalueen maapohja on pääosin yksityisessä omistuksessa, yksityisten maanomistajien ja kaupungin välillä laaditaan ennen kaupunginhallituksen käsittelyä maankäyttösopimukset sekä tarvittavat kauppa-, vaihto- tai luovutuskirjat.

Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä. Asemakaava voidaan lähteä toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman.

Kiinteistöt, tilat ja asuminen -yksikkö toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole huomautettavaa asemakaavalliseen sisältöön. Toteutussopimus ja maankäyttösopimus tulee tehtäväksi ennen asemakaavan asettamista kaupunginhallituksen hyväksymiskäsittelyyn.

Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

26.3.2018 päivätty ja 17.9.2018 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8646 hyväksytään asetettavaksi nähtäville ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö, Elina.Karppinen@tampere.fi

Perustelut

Asemakaavaehdotus nro 8646 oli nähtävillä 27.9. – 29.10.2018. Nähtävillä oloaikana asemakaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Pirkanmaan maakuntamuseo jätti asemakaavaehdotuksesta lausunnon.

Pirkanmaan maakuntamuseo tuo esiin lausunnossaan, että Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 on astunut osittain voimaan kaavaselostuksen valmistumisen jälkeen. Näin ollen kaavaselostuksessa on syytä syventää yleiskaavaa koskevaa osuutta. Esimerkiksi yleiskaavan asumisen alueen ja kasvun vyöhykkeen aluemerkinnät sisältävät myös kulttuuriympäristön arvoihin liittyviä määräyksiä, jotka on merkittäviä kulttuuriympäristöarvoja omaavan kaava-alueen kohdalla syytä kirjata kaavaselostukseen. Maakuntamuseo toteaa, että Jankan pihapiirin asemakaava ei kaikilta osin turvaa alueen merkittävän kulttuuriympäristön arvojen säilymistä ja maakuntamuseo pitää asemakaavamuutosehdotuksen ratkaisua erittäin valitettavana. Maakuntamuseo tuo esiin, että asuinalueiden puristuksiin jääneistä tilakeskuksista ja niiden rakennuskannasta olisi syytä tehdä laajempi teemainventointi, jonka perusteella kohteiden arvot voidaan tunnistaa ja kulttuuriperintö riittävässä määrin turvata.

Lausunto ei aiheuttanut tarvetta tarkistaa asemakaavakarttaa. Asemakaavaselostusta on täydennetty Pirkanmaan maakuntamuseon esittämällä tavalla. Kuluvan valtuustokauden 2017-2021 aikana laadittavassa kantakaupungin yleiskaavatyössä selvitetään maankäytön muutospotentiaali tavoitellun kasvun yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä. Rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin kohdistuvia vaikutuksia voidaan tarvittaessa tarkentaa yleiskaavatyön aikana laadittavilla selvityksillä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Asemakaavaehdotus nro 8646 (päivätty 26.3.2018 ja tarkistettu 17.9.2018) hyväksytään ja esitetään kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Projektiarkkitehti Markku Kaila, puh. 040 806 3018, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Jankan tilan asemakaavassa 8646 on osoitettu kerrosalaa yhteensä 6.250 k-m2 II–V-kerroksisista rakennuksista muodostetun pihapiirin ympärille. Tilan vanhalle päärakennukselle ja luhtiaittarakennukselle on osoitettu rakennussuojelumerkinnät sekä asemakaava-alueen kaakkoiskulma on merkitty muinaisjäännösalueeksi.

Asemakaavamuutokseen nro 8646 liittyvät maankäyttösopimus ja vaihtokirja on hyväksytty asunto- ja kiinteistölautakunnan kokouksessa 19.6.2019 § 96 ja § 97.

Maankäyttösopimuksessa on otettu huomioon täydennysrakentamisen kannustimet.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Asemakaavaehdotus nro 8646 (päivätty 26.3.2018 ja tarkistettu 17.9.2018) hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Hakija, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan ELY-keskus, Markku Kaila, Juha-Matti Ala-Laurila, Sirpa Lehtonen, Terhi Peltoniemi, kuulutus

Oheismateriaali


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)