Kaupunginhallitus, kokous 9.9.2019

Lataa  Kuuntele 

§ 377 Investointitaso talousarviovuodelle 2020 ja taloussuunnitelmakaudelle 2021-2023 (kehittämiskokousasia)

TRE:845/02.02.01/2019

Valmistelija

  • Männikkö Jukka, Talousjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh. 050 576 7539, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2020 talousarviokehyksen 17.6.2019. Kehysvaiheessa ei vielä määritelty investointien tasoa talousarviovuodelle 2020 eikä taloussuunnitelmavuosille 2020-2023. Kaupunginhallitus päätti kesäkuussa pidetyssä talousseminaarissaan, että kaupunginhallitukselle järjestetään kesän jälkeen tilaisuus, jossa kaupunginhallitus käsittelee tulevien vuosien investointitasoja.

Kaupunginhallitukselle on valmisteltu alustava investointiesitys vuodelle 2020 sekä vuosille 2021-2023. Esitys vuoden 2020 nettoinvestoinneiksi on 200,2 milj. euroa ja investointien rahavirta (nettoinvestoinnit - pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot) on 182,3 milj. euroa. Vuosien 2021-2023 alustava investointisuunnitelma nousee noin 660 milj. euroon. Investointien valmistelussa on painotettu sisäilmaongelmaisten rakennusten peruskorjausta ja uudisrakentamista sekä kaupungin kasvuun vastaamista, minkä vuoksi investointitaso on korkea. Investointitaso on suuri siitä huolimatta, että taloussuunnitelmakauden investointeja on karsittu 150 milj. eurolla. 

Talonrakennushankkeita on suunniteltu toteutettavaksi neljän vuoden aikana noin 418 milj. eurolla. Lisäksi talonrakennushankkeita suunnitellaan toteutettavan leasing-rahoituksella vuosina 2020-2023 yhteensä 50 milj. eurolla. Talonrakennushankkeissa korostuu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osuus, joka on nousemassa noin 261 milj. euroon. Lisäksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen leasing-rahoituksella toteutetaan hankkeita 18 milj. eurolla.

Kaupungin kasvuun ja olemassa olevan infran kunnossapitoon esitetään taloussuunnitelmakaudella 2020-2023 kohdistettavan 162 milj. euroa. Viiden tähden keskustan ja Hiedanrannan kehitysohjelmiin esitetään 57 milj. euroa. Maan esirakentamiseen ja rakentamiskelpoiseksi saattamiseen esitetään 50 milj. euroa.

Investointitarve ja investointien määrä pysyy erittäin korkeana koko taloussuunnitelmakauden 2020-2023. Lähes puolet investointien kokonaismäärästä kertyy talonrakennushankkeista. Tulevien vuosien investointien aiheuttamaa suurta lisärahoitustarvetta voidaan osittain kattaa omistuksien uudelleenjärjestelyillä ja harkitulla omaisuuden myynnillä sekä vaihtoehtoisilla rahoitusmalleilla.

Taloussuunnitelmakauden yhteensä 860 milj. euron investointien lisäksi osa investoinneista on suunniteltu toteutettavaksi vain, jos myyntivoitot toteutuvat talousarviossa arvioitua suurempana. Näitä ehdollisia investointeja on taloussuunnitelmakaudella 2020-2023 yhteensä 140 milj. euroa. Summasta Keskustan ja Hiedanrannan kehitysohjelmien osuus on 55 milj. euroa ja keskusvirastotalon laajennuksen ja perusparannuksen osuus 50 milj. euroa.

Investointien tulevien vuosien suunnitteluprosessia uudistetaan niin, että kaupunginhallitus linjaa vuosittain kevättalvella seuraavan talousarviovuoden ja lisäksi kolmen seuraavan taloussuunnitelmavuoden investointitason, jonka pohjalta valmistellaan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan esitettävät investoinnit. Tämä lisää investointien valmistelun suunnitelmallisuutta ja kaupunginhallitus pystyy ohjaamaan paremmin investointien valmistelua. Kesän kehyspäätöksessä kaupunginhallitus käsittelee tarkennettua investointiesitystä ja linjaa myös mitä ehdollisesti toteutettavia investointeja voidaan seuraavien vuosien aikana valmistella ja toteuttaa, jos omaisuuden myyntivoittoja kertyy talousarviota enemmän. Tarvittaessa kaupunginhallitus voi kehyspäätöksessä nostaa tai laskea suunniteltua investointitasoa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuosittain kaupunginhallituksen esityksestä talousarviovuoden ja taloussuunnitelman investoinnit.

Erityisesti suurten talonrakennushankkeiden toteuttamisen vuoksi investointien tulorahoitustavoitteen tavoitteeksi esitetään taloussuunnitelmakaudelle asetettavaksi noin 60 prosentin taso. Tällöin taloussuunnitelmakaudelle suunniteltu vuotuinen noin 215 milj. euron keskimääräinen investointitaso edellyttäisi noin 130 milj. euron vuosikatetta. Kaupunginhallituksen hyväksymässä vuoden 2020 kehyksessä vuosikate oli 86,3 milj. euroa. Tällöin nettoinvestointien tason tulisi olla 145 milj. euroa, jotta tulorahoitus kattaisi 60 prosenttia nettoinvestoinneista.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Investointitaso talousarviovuodelle 2020 ja taloussuunnitelmakaudelle 2021-2023 hyväksytään.

Päätös

Investointitaso talousarviovuodelle 2020 ja taloussuunnitelmakaudelle 2021-2023 hyväksyttiin.

Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi seuraavan lisäponnen:

Kaupunginhallitus edellyttää selvitettävän mahdollisuutta uusien yhdyskuntahankkeiden kuten Ojalan ja Viinikanlahden infran ja palvelukiinteistöjen toteuttamista Hiedanrannan mallia hyödyntäen kaupungin taseen ulkopuolelle.

Eriävä mielipide

  • Lassi Kaleva ilmoitti eriävän mielipiteen.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden talousjohtaja Jukka Männikölle, johtaja Teppo Rantaselle, johtaja Mikko Nurmiselle, kiinteistöjohtaja Virpi Ekholmille, hankejohtaja Tero Tenhuselle sekä kehittämispäällikkö Matias Ansaharjulle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Anna-Kaisa Heinämäki poistui keskustelun kuluessa.

Asian käsittelyn kuluessa Lassi Kaleva teki seuraavat ehdotukset:

"Muutosehdotus:
Kaupunki ei toteuta Näsijärven Vaitinaron vesistötäyttöä, eikä myöskään nosta Näsijärven pohjaan sedimentoitua/betonoitua nollakuitua. Tampereen kaupunginhallitus katsoo, että toimenpiteet aiheuttaisivat liian suuren riskin herkän pohjavesialueen tuhoutumiseen.

Ponsiehdotus:
Raitiotien 2-osan (Pyynikintori-Lentävänniemi) rakentamisen tarve arvioidaan vuonna 2020 uudelleen. Tarvittaessa raitiotien kakkososan toteutus oheistöineen siirretään esimerkiksi 5 vuodella eteenpäin. Aikalisä tarjoaa merkittävän näköalaikkunan tulevaisuuden trendeihin Tampereen työllisyyden, kaupungin vetovoiman ja asukasmäärän kehittymiseen liittyen.

Raitiotien kakkososan rakentamisen arvioimisessa otetaan huomioon kaupungin talouskehitys, etenkin tulevat tilinpäätökset ja budjetit, sekä kaupungin talouden tasapainottamisen tuomat realiteetit. Kaupungin heikon talouskehityksen niin vaatiessa ja pormestariohjelmassa mainitun kustannus-hyötyarvion niin edellyttäessä, kaupungilla on valmius siirtää ratikan kakkososan toteutuspäätös ja rakentaminen tulevaisuuteen."

Ilkka Sasi teki seuraavan ponsiehdotuksen:

”Kaupunginhallitus edellyttää selvitettävän mahdollisuutta uusien yhdyskuntahankkeiden kuten Ojalan ja Viinikanlahden infran ja palvelukiinteistöjen toteuttamista Hiedanrannan mallia hyödyntäen kaupungin taseen ulkopuolelle. ” Pekka Salmi ja Jaakko Stenhäll kannattivat Sasin ehdotusta.

Puheenjohtaja totesi Kalevan ehdotusten rauenneen koska niitä ei ollut kannatettu.

Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli Sasin ehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi, ettei sitä ollut hyväksytty yksimielisesti ja siitä oli äänestettävä.

Puheenjohtajan äänestysesitys: Sasin ponsiehdotus JAA, ponsiehdotuksen hylkäys EI. Äänestyksen tulos: Sasin ponsiehdotus hyväksyttiin äänin 12-1.

Äänestys

Sasin ponsiehdotus JAA, ponsiehdotuksen hylkäys EI.

JAA
 Kalle Kiili
 Minna Minkkinen
 Kirsi Kaivonen
 Anne Liimola
 Pekka Salmi
 Jaakko Stenhäll
 Jaakko Mustakallio
 Olga Haapa-aho
 Ilkka Sasi
 Irja Tulonen
 Kalervo Kummola
 Lauri Lyly

Ei
 Lassi Kaleva

Aarne Raevaara ja Yrjö Schafeitel poistuivat kokouksesta päätöksenteon jälkeen.

Tiedoksi

Jukka Männikkö, Anna-Maija Väänänen, Anniina Ylä-Mattila, Marko Sivunen, Mikko Nurminen, Matias Ansaharju, Teppo Rantanen, Virpi Ekholm, Tero Tenhunen, Markus Kiviaho

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)