Kaupunginvaltuusto, kokous 16.3.2020

§ 34 Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavan toimielimen nimeäminen 

TRE:4915/00.01.01/2019

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Hirvelä Heli, Hallintojohtaja, Heli.Hirvela@tampere.fi

Perustelut

Valtuusto hyväksyi hallintosäännnön liitteineen 23.1.2017. Valtuusto on hyväksynyt muutoksia hallintosääntöön viimeksi 16.12.2019.

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä edellyttää, että kunnan tulee nimetä ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava kuntalain mukainen toimielin. Toimielimen tehtäviä ovat:

1) huolehtia kunnan päihdeolojen seurannasta ja niitä koskevasta tiedotuksesta; 2) huolehtia siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle; 3) lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista kaikissa kunnan tehtävissä 4) esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan hallinnossa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä elinkeinotoimessa 5) huolehtia siitä, että 4 kohdassa tarkoitetut kunnan toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain ja tupakkalain noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien ja sitä tukevien toimien kanssa.

Tampereen kaupungilla tehtävää on aikaisemmin hoitanut pormestarin nimeämä Mielenterveys- ja päihdeasioiden asiantuntijaryhmä, jonka jälkeen Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman (2014-2017) seurantaryhmä. Molempia pormestarin nimeämiä työryhmiä edelsi kaupunginhallituksen nimeämä raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä edellyttää, että nimetty vastuutaho tulee olla kuntalain mukainen toimielin.

Kaupungin nykyisessä organisaatiossa kaupunkitasoinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaiskoordinaatio sijoittuu sivistyspalvelujen palvelualueelle. Ehkäisevän päihdetyön vastuuseen sovelletaan lisäksi terveydenhuoltolain 11 ja 12 §:ssä säädetyllä tavalla terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sitä koskevasta suunnittelusta ja raportoinnista. Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin olisi nykyisessä organisaatiossa edellä mainitusta johtuen sivistys- ja kulttuurilautakunta.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Valtuuston 23.1.2017 hyväksymään ja 16.12.2019 viimeksi muuttamaan hallintosääntöön hyväksytään 20 §:ään liitteen mukainen muutos, joka koskee sivistys- ja kulttuurilautakunnan nimeämistä ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavaksi toimielimeksi. Muutos tulee voimaan heti.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Irja Tulonen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

Valmistelija

  • Hirvelä Heli, Hallintojohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Suunnittelupäällikkö Mika Vuori, puh. 040 806 3132 ja hallintolakimies Tiina Kyöttilä-Vettenranta, puh. 040 778 0695, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Valtuuston 23.1.2017 hyväksymään ja 16.12.2019 viimeksi muuttamaan hallintosääntöön hyväksytään 20 §:ään liitteen mukainen muutos, joka koskee sivistys- ja kulttuurilautakunnan nimeämistä ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavaksi toimielimeksi. Muutos tulee voimaan heti.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi liitteenä olevaan hallintosääntöön hyväksyttiin yksimielisesti seuraavat muutokset:

92 § Valtuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous
Valtuusto voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokoukseen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä kokousjärjestelmää.
Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Yleisölle on järjestettävä mahdollisuus seurata valtuuston sähköistä kokousta internetin kautta sekä kokouskutsussa mainitussa tilassa.
Valtuuston suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa tai nähtävissä.
Kaupunginhallitus vastaa siitä, että sähköisiin kokouksiin tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia.

120 § Toimielimen päätöksentekotavat
Vaihtoehtoisesti toimielimen kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous).
Suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa tai nähtävissä.
Kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että sähköiseen päätöksentekomenettelyyn ja sähköisiin kokouksiin tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia.

142 §  Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen
-käytetty päätöksentapa (varsinainen kokous, sähköinen päätöksentekomenettely, sähköinen kokous)

 

Kokouskäsittely

Lauri Lyly teki seuraavat muutosehdotukset:

Hallintosääntöön lisätään uusi 92 §, jolloin muiden pykälien numerointi siirtyy vastaavasti eteenpäin:

92 § Valtuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous
Valtuusto voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokoukseen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä kokousjärjestelmää.
Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Yleisölle on järjestettävä mahdollisuus seurata valtuuston sähköistä kokousta internetin kautta sekä kokouskutsussa mainitussa tilassa.
Valtuuston suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa tai nähtävissä.
Kaupunginhallitus vastaa siitä, että sähköisiin kokouksiin tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia.

Hallintosäännön 119 §:ään lisätään uudet 3, 4 ja 5 momentti:

119 § Toimielimen päätöksentekotavat
Vaihtoehtoisesti toimielimen kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous).
Suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa tai nähtävissä.
Kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että sähköiseen päätöksentekomenettelyyn ja sähköisiin kokouksiin tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia.

Hallintosäännön 141 §:n 5 momentin 1) kohdan järjestäytymistietoina/käytetty päätöksentekotapa-kohtaan tehdään seuraava lisäys:

141 §  Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen
-käytetty päätöksentapa (varsinainen kokous, sähköinen päätöksentekomenettely, sähköinen kokous)

Kannatus: Ilkka Sasi.

Valtuusto hyväksyi muutosehdotukset yksimielisesti.

Tiedoksi

konsernihallinto-palvelualueet-liikelaitokset

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

 Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

 Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa  (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.