Kaupunginvaltuusto, kokous 16.3.2020

§ 43 LISÄPYKÄLÄ: Suomi-rata Oy:n osakkuus ja osakkeiden merkitseminen (lisäpykälä) 

TRE:1494/08.01.01/2019

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi
Rantanen Teppo, Johtaja, Teppo.Rantanen@tampere.fi

Perustelut

Valtion kanssa on neuvoteltu raideliikenteen kehittämisestä hankeyhtiöiden avulla. Valtion budjettirahoituksella ei kyetä toteuttamaan suuria, välttämättömiä raideinvestointeja ja tämän vuoksi on etsitty uusia rahoituskeinoja. Suurten investointien toteuttaminen hankeyhtiöillä vähentää merkittävästi tarvetta valtion budjettirahoitukselle. Hankeyhtiöiden käyttäminen ei supista tai rajoita 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valtion rahoitusohjelmaa.

Pääradan nopeuden nostaminen ja ratakapasiteetin kasvattaminen on ollut esillä vuosikymmeniä. Ilman hankeyhtiömallia pääradan kehittäminen ja nopeuden nostaminen siirtyy määrittelemättömään tulevaisuuteen.

Hankeyhtiö Suomirata Oy:n ja hankeyhtiö Turun tunnin junan perustamisvaiheessa enemmistöomistus on valtiolla, ja valtio pääomittaa alkuvaiheessa yhtiöitä. Suunnittelun edetessä neuvotteluiden perusteella sovitaan yhtiön pääomituksesta ja uusista omistusosuuksista.

Kaupunkien sitoutuminen on edellytys hankeyhtiöiden perustamiselle. Hankeyhtiöihin tulee omistajiksi valtion lisäksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä.

Suomiradan kehittämisen (Helsinki - Helsinki-Vantaan lentoasema - Tampere) kokonaiskustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 5,5 miljardia euroa.

Suomen valtio siirtää emoyhtiön Pohjolan Rautatiet Oy:n taseeseen yhteensä 100 milj. euron arvosta omistamiaan osakkeita.

Emoyhtiö pääomittaa edelleen tytäryhtiöidensä aloittavia taseita seuraavasti:
- Hankeyhtiö Suomirataa 16 milj. eurolla
- Hankeyhtiö Turun tunnin junaa 10 milj. eurolla
- Kalustoyhtiötä 71 milj. eurolla
- Rail Baltica -yhtiötä 2 milj. eurolla

Neuvotteluja valtion kanssa Suomirata Oy:n osalta ovat käyneet Helsinki, Vantaa ja Tampere. Alkuvaiheessa Helsingin, Tampereen ja Vantaan sekä mahdollisten muiden omistajien pääomitus on yhteensä 14,0 milj. euroa. Tästä Tampereen osuus on vuonna 2019 enimmillään 4,0 milj. euroa. Suomirata Oy:n pääomitus on valtion kanssa yhteensä 30 milj. euroa.

Myös muita radanvarren lähellä tai vaikutuspiirissä olevia kuntia on ilmaissut kiinnostuksensa osallistua hankkeeseen. Tehtävissä osakas- tai muissa sopimuksissa olisi varmistettava Helsingistä Tampereelle tehtävän rataosuuden sekä Tampereelta pohjoiseen menevän pääradan nopeuttamisesta kiinnostuneiden kuntien mahdollisuus osallistua Suomirata Oy -hankeyhtiöön. Tampere pitää välttämättömänä, että valtion tai valtion omistaman yhtiön pitää toimia hankeyhtiössä enemmistöomistajana (yli 50 %) ja sitoutua pääomittamaan hankeyhtiötä vähintään samalla summalla, kun mukaan tulevat kunnat tai muut toimijat siihen sijoittavat.

Osakkaat (sekä kunnat, että valtio) voivat halutessaan sijoittaa myös radan alla tai radan läheisyyteen sijoittuvaa maaomaisuutta apporttina yhtiöön. Omaisuus arvostetaan käypään ulkopuolisen arvioitsijan määrittämään arvoon.

Tampere sitoutuu tässä vaiheessa vain ratayhteyden ensimmäisen vaiheen suunnittelun (yleissuunnittelu tms.) edellyttämään sijoitukseen. Myöhemmän suunnittelun ja toteutuksen osalta pääomitus ja omistusosuudet päätetään erikseen. Hankkeen suunnittelukustannukset ovat todennäköisesti selvästi korkeammat kuin 30 miljoonaa euroa, arviolta noin nelinkertaiset. Mahdollisesta Tampereen lisäpääomituksesta päätetään myöhemmin erikseen. Tarve riippuu siitä, paljonko kuntia ja muita osakkaita tulee mukaan.

Ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteet edellyttävät voimakasta panostamista raideliikenteeseen. Tampere-Helsinki -välin pääradan matkustajamäärien on ennakoitu lähes kaksinkertaistuvan n. 4,5 milj. matkustajasta/vuosi n. 8 milj. matkustajaan/vuosi, mikäli tavoite junaliikenteen kulkutapaosuuden kasvusta (5 % => 8 %) saavutetaan. Tämä edellyttää radan merkittävää kapasiteetin nostoa ja nopeuttamista. Ratakapasiteetin kasvattaminen mahdollistaa myös lähijunaliikenteen paremman toteuttamisen.

Tampere-Helsinki -välisen nopean ratayhteyden toteuttaminen luo kaupunkiseuduista yhteneväisen työssäkäyntialueen. Tämä luo valtakunnallisesti nopeimmin kasvavien seutujen elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia koskien työvoiman liikkuvuutta ja muita resursseja. Nopeat raide- ja lentoyhteydet ovat yritysten kansainvälisen saavutettavuuden kannalta keskeisiä. Nopea raideyhteys Helsinki - Helsinki-Vantaan lentoasema - Tampere on myös keskeinen osa koko maan liikennejärjestelmän kehittämistä.

Tampereen seudun sekä muiden pääradan vaikutusalueen kaupunkiseutujen saavutettavuuden kannalta pääradan kehittäminen on keskeinen tavoite. Tehdyssä selvityksessä Tampere-Helsinki -ratakäytävän kehittämisen aluetaloudellisten vaikutusten ns. kasautumishyödyn on arvioitu olevan suuruusluokka 50 milj. euroa/vuosi. Tarkasteluja tehtiin eri nopeustavoitteilla, joiden välillä erot olivat pienehköjä. (Lähde: Tampere-Helsinki ratakäytävän kehittämisen laajemmat vaikutukset 06/2018).

Hankeyhtiöön lähtevät osapuolet sitoutuvat suunnittelemaan Helsingin rautatieaseman - Helsinki-Vantaan lentoaseman - Tampereen rautatieaseman välisen ratayhteyden niin, että matka-aika Helsingin ja Tampereen välillä on enintään tunti.

Hankkeeseen osallistuvien on kaikin tavoin edistettävä ratayhteyden rakentamisen edellyttämää yleis- ja ratasuunnittelua sekä kaavoitusprosesseja niin, että hanke saadaan mahdollisimman nopeasti toteutettua. Tavoitteena pitäisi olla, että hankkeen suunnitteluvalmius mahdollistaa EU:n hankerahoituksen hakemisen heti EU:n uuden rahoituskauden alussa 2021. Valtion ja EU-rahoituksen lisäksi rakentamisen rahoittamiseen haetaan myös institutionaalisia sijoittajia.

Tavoitteena on koko Helsinki-Tampere välin mahdollisimman nopea toteuttaminen. Mikäli tehtävän yleissuunnittelun yhteydessä arvioidaan, että määrätyt rataosuudet on toteutettavissa nopeammin, on se mahdollistettava.

Tampere pitää edelleen välttämättömänä, että välillä Pasila-Riihimäki-Tampere rataparannukset toteutetaan nykyisen pääradan toimivuuden varmistamiseksi jo tehtyjen suunnitelmien mukaan valtion budjetista mahdollisimman pian.

Tampereen tavoitteena on, että Suomirata Oy:n -hankeyhtiön kotipaikka on Tampere.

Hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen konsernijaosto hyväksyy perustettavan Suomirata Oy:n osakkaiden kesken laadittavan osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Tampereen kaupunki lähtee osakkaaksi perustettavaan Suomirata Oy -hankeyhtiöön, mikäli suunniteltujen osakkaiden välille solmitaan ratakäytävän kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaiset sopimukset.

Tampereen kaupunki merkitsee perustettavan Suomirata Oy:n osakkeita enintään 4,0 miljoonalla eurolla.

Talousarvioon lisätään kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin 4,0 miljoonaa euroa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Teppo Rantaselle sekä liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolaiselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

 

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi
Rantanen Teppo, Johtaja, Teppo.Rantanen@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Tampereen kaupunki lähtee osakkaaksi perustettavaan Suomirata Oy -hankeyhtiöön, mikäli suunniteltujen osakkaiden välille solmitaan ratakäytävän kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaiset sopimukset.

Tampereen kaupunki merkitsee perustettavan Suomirata Oy:n osakkeita enintään 4,0 miljoonalla eurolla.

Talousarvioon lisätään kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin 4,0 miljoonaa euroa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

Valtuusto haluaa Tampereen ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden toteuttamista mahdollisimman nopeasti. Valtuuston mielestä tämä vaatii, että koko Tampereen ja Helsingin välistä ratayhteyttä suunnitellaan ja rakennetaan samanaikaisesti.

 

Kokouskäsittely

Ilkka Sasi teki seuraavan toivomusponsiehdotuksen:

Valtuusto haluaa Tampereen ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden toteuttamista mahdollisimman nopeasti. Valtuuston mielestä tämä vaatii, että koko Tampereen ja Helsingin välistä ratayhteyttä suunnitellaan ja rakennetaan samanaikaisesti.

Yrjö Schafeitel, Matti Höyssä ja Sakari Puisto kannattivat Sasin toivomusponsiehdotusta.

Lassi Kaleva teki seuraavan toivomusponsiehdotuksen:

Valtuutetuille järjestetään asiasta seminaari, jossa tuodaan esille hankkeeseen vaikuttavat tekijät, mukaan lukien kustannuslaskelmat ja tuloslaskelmat,

ja että mikäli lainaa on tarkoitus lyhentää, valtuuston tietoon tuodaan luotettava selvitys lainojen lyhennysten aikataulusta,

ja että mikäli miljardilainaa ei aiota koskaan maksaa takaisin eli toimitaan ns. Ruotsin mallilla, käydään ennen toteuttamispäätöstä laaja keskustelu uudenlaisesta rahoitusmallista ja sen vaikutuksista.

Sakari Puisto kannatti Kalevan toivomusponsiehdotusta.

Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että koska kaupunginhallituksen ehdotukseen ei ollut tehty muutosehdotusta se oli tullut valtuuston päätökseksi.

Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, voidaanko Sasin tekemä toivomusponsiehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska toivomusponsiehdotusta ei vastustettu puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.

Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, voidaanko Kalevan tekemä toivomusponsiehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska valtuusto ei ollut yksimielinen oli suoritettava äänestys.

Puheenjohtajan äänestysesitys: Kalevan toivomusponsiehdotus JAA, toivomusponsiehdtouksen hylkääminen EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: Kalevan toivomusponsiehdotus hylättiin äänin 4-60, poissa 3.

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunginvaltuusto päätti 11.3.2019, että Tampereen kaupunki lähtee osakkaaksi perustettavaan Suomi-rata-hankeyhtiöön, mikäli suunniteltujen osakkaiden välille solmitaan ratakäytävän kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaiset sopimukset. Edelleen valtuusto päätti, että Tampereen kaupunki merkitsee perustettavan Suomi-rata-hankeyhtiön osakkeita enintään 4,0 miljoonalla eurolla. Päätöksellä kaupunki sitoutui vain hankkeen ensimmäisen vaiheen suunnitteluun.

Vuoden 2019 alussa neuvotteluja valtion kanssa hankkeesta kävivät Helsinki, Vantaa ja Tampere. Alkuvaiheessa Helsingin, Tampereen ja Vantaan sekä mahdollisten muiden omistajien pääomitus olisi ollut yhteensä 14,0 milj. euroa ja tästä Tampereen osuus enimmillään 4,0 milj. euroa.

Valtuuston tekemää päätöstä ei ole voitu panna täytäntöön, koska hankeyhtiön perustaminen keväällä 2019 keskeytyi hallituksen vaihtumisen seurauksena.

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti hankeyhtiön perustamista koskevat neuvottelut uudelleen loppusyksystä 2019. Ministeriön esittämä malli perustuu edelleen hankeyhtiöille ja sen keskeinen rakenne vastaa pitkälti 11.3.2019 valtuuston päätöksessä kuvattua. Keskeisenä erona aikaisempaan päätökseen on se, että nyt neuvottelut ovat keskittyneet lähtökohtaisesti koko hankkeen suunnittelun rahoittamiseen toisin kuin vuoden 2019 keväällä, jolloin yhtiön osakkaat sitoutuivat ainoastaan suunnittelun ensimmäiseen vaiheeseen ja sen rahoittamiseen. 

Suomi-rata-hankeyhtiön tarkoituksena olisi nyt käytävien neuvottelujen pohjalta Helsingin ja Tampereen välisen raideyhteyden suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Yhtiön perustamisen taustalla on tavoite edistää Helsingin ja Tampereen välisen, Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevan raideyhteyden suunnittelua. Helsingin ja Tampereen välinen raideyhteys on Suomessa merkittävä rautatieliikenteen linkki. Helsingistä pohjoiseen Tornion kautta Ruotsin puolelle Luulajaan jatkuva päärata on osa rajat ylittävää eurooppalaista ydinverkkokäytävää. Helsingin ja Tampereen välisen raideyhteyden merkitys Suomen rataverkolle onkin alueellista ulottuvuuttaan huomattavasti laajempi ja sen vaikutus Tampereelta länteen, pohjoiseen ja itään jatkuvien yhteyksien kehitysnäkymiin on kiistaton. Nopeampi yhteys edistäisi aluekehitystä sekä kestävän liikkumisen tavoitteita laajasti ja se tiivistäisi suurten kaupunkiseutujen välisiä työssäkäyntialueita.

Osakkaiden tahtotilana on tätä taustaa vasten luoda edellytyksiä nopealle junayhteydelle Helsingin ja Tampereen välillä sekä varmistaa riittävä kapasiteetin kasvattaminen tämän yhteysvälin liikenteelle.

Kansallisen merkityksen lisäksi Suomi-rata on erittäin merkittävä hanke Tampereen kaupungille ja kaupunkiseudulle. Radan toteuttaminen parantaa olennaisesti kaupungin ja seudun saavutettavuutta. Hanke hyödyttää Tampereen asukkaita ja kaupungin sekä seudun elinkeinotoimintaa tarjoamalla tehokkaampia ja kestävämpiä liikenneyhteyksiä, joten hankkeeseen osallistuminen kuuluu näin ollen kaupungin yleiseen toimialaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö johdolla on käyty neuvotteluja Suomi-rata-hankeyhtiön perustamisesta ja pääomittamisesta useiden kaupunkien ja kuntien (yhteensä 20 kpl) sekä Finavia Oyj:n kanssa. On tärkeää, että mahdollisimman moni neuvotteluihin osallistunut taho tulisi hankeyhtiön osakkaaksi. Hankeyhtiön suunnitteluvaiheen pääomitustarpeeksi on arvioitu 154,7 milj. euroa. Valtion kautta hankeyhtiö Suomi-rataan on tarkoitus sijoittaa 51 % tarvittavasta pääomasta eli 78,9 milj. euroa. Muiden osakkaiden mukaan lukien Finavian pääomituksen tarve on näin ollen 75,81 milj. euroa, josta Tampereen kaupungin osuudeksi on alustavasti arvioitu 11,1 ja kuitenkin enintään 12 milj. euroa. Alustavasti kaupungin pääomitus yhtiölle jakaantuu yhteensä 11 vuodelle.

Hankkeelle haetaan Euroopan Unionin Verkkojen Eurooppa (CEF) -avustusta. Mahdollinen avustus vähentää osakkeiden pääomitustarvetta omistuksien suhteessa.

Hankeyhtiön on tarkoitus tehdä n. 1,5 vuotta kestävä vaihtoehtoinen esiselvitys ns. Lentoradan ja Tampereen välillä. Toinen vaihtoehto on, että yhteys toteutetaan uutena ratalinjauksena ja toinen, että yhteys toteutetaan kehittämällä nykyistä päärataa. Mikäli esiselvityksen jälkeen hankeyhtiö päättää jatkosuunnittelun perustuvan uuteen ratalinjaukseen, sitoutuvat muut osakaskunnat lunastamaan Kanta-Hämeen kuntien (Hämeenlinna, Riihimäki ja Janakkala) osakkeet omistuksensa suhteessa em. Kanta-Hämeen kuntien näin edellyttäessä. Tästä periaatteesta tehdään erillinen kuntien välinen sopimus. Tampereen osalta sitoutuminen tarkoittaisi mahdollista n. 0,6 milj.euron osakehankintaa todennäköisesti vuoden 2022 aikana.

Hankkeen rakentamisvaiheesta tai sen osista ei ole tehty päätöksiä. Tehtävän osakassopimuksen mukaisen suunnittelun loppuunsaattaminen ei velvoita osakkaita rakentamisvaiheeseen. Mahdollinen rakentamisvaiheen pääomitus ja omistusosuudet ratkaistaan erikseen eikä Tampereen kaupunki ole niihin sitoutunut ilman uutta erillistä päätöksentekoa.

Hankkeesta neuvotelleiden osapuolten (Suomen valtio, Finavia Oy, Tampereen kaupunki ja 19 muuta kaupunkia ja kuntaa) edustajat ovat allekirjoittaneet 13.2.2020 hanketta koskevan neuvottelumuistion. Neuvottelumuistion allekirjoittamisella neuvottelijat vahvistavat löytäneensä yhteisymmärryksen osakassopimuksen sisällöstä ja hankeyhtiön perustamisesta. Neuvotteluissa löydetystä yksimielisyydestä huolimatta selkeyden vuoksi todetaan, että osakassopimuksen hyväksyminen ja hankeyhtiön perustaminen ovat kuitenkin vielä riippuvaisia kunkin osapuolen edustaman organisaation päätöksenteosta. Osakassopimuksen tarkoituksena on sopia tarkemmin esimerkiksi hankeyhtiön perustamisesta, hallinnosta, rahoituksesta ja päätöksenteosta sekä osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista toisiinsa nähden.

Tavoitteena on, että Suomi-rata-hankeyhtiön osakassopimus hyväksytään valtion osalta maaliskuun alussa 2020 hallituksen talouspoliittisessa ministeriövaliokunnassa. Tämän jälkeen osakassopimus ja muut yhtiötä koskevat asiakirjat on tarkoitus saada hyväksytyksi kaupungeissa ja kunnissa.

Hallintosäännön mukaisesti kaupunginhallituksen konsernijaosto hyväksyy perustettavan Suomi-rata-hankeyhtiön osakkaiden kesken laadittavan osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Suomi-rata-hankeyhtiön valmistelutilanne merkitään tiedoksi.

Neuvottelutulos Tampereen kaupungin osalta hyväksytään ja valmistelua jatketaan sen pohjalta.

Tampereen kaupungin osuus hankeyhtiön pääomasta on enintään 12 milj. euroa.

Perustettavaan hankeyhtiön osakkuus ja osakkeiden merkitseminen tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi. Konsernijaosto päättää yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen hyväksymisestä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Eriävä mielipide

Lassi Kaleva ilmoitti eriävän mielipiteen, jonka perustelut liitetään pöytäkirjaan.

Kokouskäsittely

Kirsi-Maarit Asplund poistui ja varajäsen Lassi Kaleva saapui kokoukseen.

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana.

Asian käsittelyn kuluessa Lassi Kaleva ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Kalevan palautusehdotus ei saanut kannatusta, joten se raukesi.

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus merkitsi 17.2.2020 Suomi-rata-hankeyhtiön valmistelutilanteen tiedoksi. Edelleen kaupunginhallitus hyväksyi 13.2.2020 liikenne- ja viestintäministeriön, Finavia Oy:n ja 20 kaupungin välillä saavutetun neuvottelutuloksen ja päätti, että valmistelua jatketaan sen pohjalta. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että Tampereen kaupungin osuus hankeyhtiön pääomasta on enintään 12 milj. euroa.

Hankeyhtiön perustamisen valmistelu on edennyt suunnitellusti ja neuvottelutuloksen 13.2.2020 mukaisesti.

Suomen valtio hakee Suomi-radan suunnitteluun Euroopan komissiolta rahoitustukea. Lisäksi rahoitusta haetaan ns. edellytysinvestointina olevalle Pasila–Riihimäki-radan parantamiselle. Rahoitusta haetaan Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF, Connecting Europe Facility), joka edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. Helsinki–Tampere-yhteys on vilkkaasti liikennöity osuus, joka kuuluu Euroopan laajuiseen TEN-T-ydinverkkoon. Raha-asiainvaliokunta puolsi hakemuksia 20.2.2020.

Hallituksen talouspoliittinen ministeriövaliokunta on hyväksynyt Suomi-rata-hankeyhtiön perustamisen 3.3.2020. Hankeyhtiön osakassopimus ja muut juridiset asiakirjat julkaistiin tässä yhteydessä.

Osakassopimuksessa on alustavasti arvioitu suunnitteluhankkeen kustannuksien ja siten hankeyhtiön pääomituksen jakautuvan 11 vuodelle painottuen 2020-luvun loppuvuosiin. Keskimäärin yhtiön pääomitus Tampereen kaupungin osalta olisi noin 1,0 milj.euroa/vuosi. Pienin pääomitus olisi ensimmäisenä (2020) ja viimeisenä vuonna (2030) eli noin 0,2 milj.euroa ja suurin vuonna 2028 eli noin 2,7 milj.euroa. On todennäköistä, että nämä luvut tarkentuvat prosessin kuluessa. Tampereen kaupungin tavoitteena on, että suunnitteluprosessi etenisi mahdollisimman ripeästi.

Konsernijaosto päättää osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen hyväksymisestä.

Lausunnot

Konsernilakimies Janne Kytö:

Valtiontukisääntely 

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Valtiontukisääntöjä sovelletaan ainoastaan silloin, kun tuensaaja on Komission tiedonannossa tarkoitettu ”yritys” (Euroopan komission tiedonanto EUVL [2016] C 262/01, kohta 6).

Suomi-rata Oy ei ole SEUT 107(1):ssa tarkoitettu yritys, eivätkä valtiontukisäännöt siten tule sovellettaviksi yhtiön omistamisen ja rahoittamisen osalta.

Raideyhteyden suunnitteluvaiheella pyritään kyseisen raideliikenneinfrastruktuurin rakentamisvalmiuteen ja se on tällä perusteella valtiontukiarvioinnin näkökulmasta katsottavissa osaksi kokonaisrakentamishanketta. Jo suunnitteluvaiheen rahoittamista voidaan siksi arvioida infrastruktuurirahoituksen näkökulmasta. Euroopan komissio on katsonut, että vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan tai kilpailun vääristyminen on yleensä poissuljettua infrastruktuurin rakentamisessa silloin, kun infrastruktuurilla ei ole tavallisesti suoria kilpailijoita, yksityinen rahoitus on alalla ja kyseisessä jäsenvaltiossa vähäistä ja infrastruktuurin tarkoituksena ei ole valikoivasti suosia tiettyä yritystä tai toimialaa vaan se hyödyttää koko yhteiskuntaa (komission tiedonanto EUVL [2016] C 262/01, kohta 211).

Suomi-rata Oy:n ainoa tehtävä on kyseisen raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelu rakentamisvalmiuteen saakka, eikä myönnettävää rahoitusta käytetä infrastruktuurin toiminnan harjoittamisen tai muiden taloudellisten toimintojen tukemiseen. (komission tiedonanto EUVL [2016] C 262/01, kohta 212)

Komissio on katsonut, että mahdollisten käyttäjien saataville tasavertaisin ja syrjimättömin ehdoin asetettavan rautatieinfrastruktuurin rakentaminen täyttää yleensä kohdassa 211 mainitut edellytykset ja sen vuoksi sen rahoitus ei tavallisesti vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan eikä vääristä kilpailua (komission tiedonanto EUVL [2016] C 262/01, kohta 219). Vaikka Suomi-rata Oy:n toiminta arvioitaisiinkin luonteeltaan taloudelliseksi, on edellä esitetyin perustein katsottava, että tuki ei vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan eikä vääristä kilpailua. Näin ollen on joka tapauksessa niin, että hankeyhtiön omistamisessa ja rahoittamisessa ei ole kyseessä SEUT 107(1) mukainen valtiontuki.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Kumotaan kaupunginvaltuuston päätös 11.3.2019 § 44.

Tampereen kaupunki lähtee osakkeenomistajaksi Helsingin ja Tampereen välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan hankeyhtiöön (Suomi-rata Oy).

Tampereen kaupunki merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaa yhtiötä enintään 12,0 miljoonalla eurolla.

Hankkeen tarvitsema vuotuinen rahoitus otetaan huomioon tulevien vuosien talousarviovalmistelussa.

Osakepääoma maksetaan kaupungin yhteisten erien osakkeiden ja osuuksien hankintaan varatusta investointimäärärahasta.

Asia esitellään ylimääräisenä valtuuston kokouksessa 16.3.2020.

Päätös

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Kumotaan kaupunginvaltuuston päätös 11.3.2019 § 44.

Tampereen kaupunki lähtee osakkeenomistajaksi Helsingin ja Tampereen välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan hankeyhtiöön (Suomi-rata Oy).

Tampereen kaupunki merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaa yhtiötä enintään 12,0 miljoonalla eurolla.

Konsernijaosto päättää osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen hyväksymisestä.

Hankkeen tarvitsema vuotuinen rahoitus otetaan huomioon tulevien vuosien talousarviovalmistelussa.

Osakepääoma maksetaan kaupungin yhteisten erien osakkeiden ja osuuksien hankintaan varatusta investointimäärärahasta.

Asia esitellään ylimääräisenä valtuuston kokouksessa 16.3.2020.

Kokouskäsittely

Asian esittelijä Juha Yli-Rajala muutti päätösehdotustaan lisäämällä siihen uuden neljännen ponnen, joka kuuluu seuraavasti: "Konsernijaosto päättää osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen hyväksymisestä."

Puheenjohtaja totesi näin muutetun päätösehdotuksen olevan asian käsittelyn pohjana.

Asian käsittelyn kuluessa Lassi Kaleva teki seuraavan ponsiehdotuksen: "Hankkeiden rahoituksen tulee Tampere-Helsinki-välin osalta perustua yksinomaan valtion budjettirahoitukseen. Ensisijainen pyrkimys kaupungilla on nykyisen pääradan kunnostaminen Tampere-Helsinki-välillä pääosin nykyisellä rataväylällä."

Puheenjohtaja tiedusteli Kalevan ponsiehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi sen rauenneen kannatuksen puuttuessa.

Valmistelija

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Johtaja Mikko Nurminen, puh. 040 801 2665, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Kumotaan kaupunginvaltuuston päätös 11.3.2019 § 44.

Tampereen kaupunki lähtee osakkeenomistajaksi Helsingin ja Tampereen välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan hankeyhtiöön (Suomi-rata Oy).

Tampereen kaupunki merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaa yhtiötä enintään 12,0 miljoonalla eurolla.

Konsernijaosto päättää osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen hyväksymisestä.

Hankkeen tarvitsema vuotuinen rahoitus otetaan huomioon tulevien vuosien talousarviovalmistelussa.

Osakepääoma maksetaan kaupungin yhteisten erien osakkeiden ja osuuksien hankintaan varatusta investointimäärärahasta.

Asia esitellään ylimääräisenä valtuuston kokouksessa 16.3.2020.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

liikenne- ja viestintäministeriö, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Arto Vuojolainen, Jukka Männikkö, Tuukka Salkoaho, Janne Kytö

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

 Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

 Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa  (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.