Kaupunginvaltuusto, kokous 16.3.2020

§ 38 Valtuustoaloite hiilineutraliustavoitteen saavuttamiseksi Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä  

TRE:8465/11.00.01/2017

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Perustelut

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää 20.11.2017 jättämässään valtuustoaloitteessa, että kaupunkistrategiassa esitetyn hiilineutraalisuustavoitteen edistämiseksi ja muille toimijoille esimerkiksi kaupunki käynnistäisi pikaisesti hankkeen, jossa inventoidaan aurinkosähkön tuottamiseen sekä lämmön talteenottoon ja lämpöpumpputekniikan käyttöön soveltuvat kohteet ja esitetään suunnitelma tarvittavien investointien toteuttamiseksi.

Kesäkuussa 2018 hyväksyttiin Kestävä Tampere 2030 - kohti hiilineutraalia kaupunkia -linjaukset, jossa kohdassa ”3. Kestävä energian tuotanto ja kulutus” sanotaan, että vuonna 2030 hajautetun uusiutuvan energian merkitys osana energiajärjestelmää on kasvanut. Aloitteessa mainitut aurinkopaneelit ja lämpöpumput edustavat hajautetun uusiutuvan energian hyödyntämistä kiinteistöissä. Ne myös ovat nykyisistä uusiutuvan energian teknologioista parhaiten kaupunkiympäristöön sopivia.

Kestävä Tampere 2030 -linjausten toteuttamiseksi kaupungin kukin palveluyksikkö ja keskeiset konserniyhtiöt ovat tekemässä tiekartat, joissa systemaattisesti kuvataan kukin alueen toimenpiteet, joilla ko. palveluyksikkö vähentää toimintansa CO2-päästöjä. Kaupungin omien rakennusten energiatehokkaan korjausrakentamisen tiekartan tekevät kiinteistöt, tilat ja asuminen -palveluyksikkö yhdessä Tilapalvelut Oy:n kanssa. Tiekartan on tarkoitus valmistua vuoden 2019 aikana. Tässä tiekartassa esitetään kaupungin omat kohteet, joissa energiatehokkaat ratkaisut on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Ratkaisut toteutetaan pääsääntöisesti yksiköiden omien investointi- ja käyttötalousbudjettien puitteissa. Mahdollisesta ylimääräisestä tähän kohdennettavasta rahoituksesta päätetään normaalin menettelyn mukaisesti luottamuselimissä.

Vuodelle 2020 on alustavasti neuvoteltu kaupungin keskeisten rakentamiseen liittyvien konserniyhtiöiden kanssa (kuten VTS, TVA, POAS, Tredu-kiinteistöt ja Palvelukiinteistöt), miten ne edistävät energiatehokkuutta ja energiansäästöä korjausrakentamisessa ja ottavat käyttöön uusiutuvia energialähteitä. Yhtiöiden tavoitteet ovat luonteeltaan sellaisia, että ne tukevat yhtiöiden omaa kiinteistöliiketoimintaa ja kiinteistöomaisuuden arvon kasvua. Nämä tavoitteet tulevat valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2020 talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Investoinnit uusiutuvaan energiaan tukevat toimijoiden energiaomavaraisuutta ja paikallista työllisyyttä. Esimerkiksi FinSolar-hankkeen selvitysten mukaan aurinkoenergian kotimaisuusaste on korkea.

Lämpöpumput

Lämpöpumppuja hyödynnetään kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa. Energiatehokkuuden parantamiseen on varattu kaupungin budjetista vuosittain n. 1 milj. €. Investointeja tehdään sillä periaatteella, että niiden takaisinmaksuaika on maksimissaan noin 7 vuotta.

Energiatehokkuuteen kohdistuvia investointeja tehdään myös Energy Service Company (ESCO) -rahoitusmallilla yhteensä kymmeneen koulukiinteistöön vuosien 2017-2025 aikana. Tavoitteena on yhteensä vähintään 9 % säästö energiankulutuksessa ja sisäilmaolosuhteiden parantaminen. ESCO-mallissa kokonaisvastuun toteutuksesta kantaa palvelun tarjoava yhteisö. Kaupunki maksaa investoinnit energiankulutuksen pienenemisestä syntyneistä kustannussäästöistä.

Aurinkosähkö

Aurinkosähköä on onnistuneesti integroitu kaupungin kiinteistöihin. Vuores-talossa on ollut 45 kWp:n aurinkoenergiajärjestelmä vuodesta 2014 ja Tampere-talossa 49,8 kWp:n järjestelmä vuodesta 2017. Kokemus molemmista kohteista on, että paneelit ovat olleet toimivat ja lähes huoltovapaita. Aurinkoisena päivänä ne tuottavat jopa kolmasosan sähkön tarpeesta Vuores-talossa. Tampere on mukana KL-Kuntahankinnat Oy:n tekemässä puitesopimuksessa, jonka avulla paneeleita voidaan hankkia helposti ja edullisesti vuoteen 2020 saakka. Puitesopimuksen uusinta on vireillä.

Toimistot ja palvelurakennukset soveltuvat aurinkosähkön hyödyntämiseen, koska niiden talotekniikka aiheuttaa jatkuvaa sähkönkulutusta. Kulutus on niissä korkeimmillaan päivällä, jolloin aurinkoenergiaa on saatavilla. Paneelit tuottavat palvelurakennuksissa vain noin 2 - 5 % sähkönkulutuksesta, joten ne voi nähdä energiatehokkuusinvestointina. Tampereen kaupungin järjestelmien takaisinmaksuaika on ollut 12-13 vuotta (ml. valtion energiatuki), mutta käyttöikä on 25 vuotta. Paneeli-investoinnin tuotoksi huoltokuluineen on Aalto-yliopiston FinSolar-projektissa arvioitu 3 - 8 %. Jos verkkosähkön hinta nousee paneelien käyttöiän aikana, tuotto kasvaa. Paneelijärjestelmien kohdalla voisi olla tarpeellista nostaa takaisinmaksuajan tavoiteaikaa, jotta niitä voitaisiin toteuttaa enemmän.

Kaupunki on mukana Ilokkaanpuiston kehityshankkeessa, jossa pilotoidaan aurinkovoimalan rakentamista taloyhtiön nimiin. Kerrostaloyhtiön omistuksessa on muualla sijaitseva aurinkosähkövoimala, jolla tuotetaan yhtä paljon energiaa kuin rakennus kuluttaa. Onnistuessaan hanke tulee lisäämään rakennusyhtiöiden investointeja tehokkaisiin aurinkovoimaloihin.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Esitetään kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi:

Tampereen Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa mainittuihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Ekholm Virpi, Kiinteistöjohtaja, Virpi.Ekholm@tampere.fi

Perustelut

Tampereen Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esittää 20.11.2017 jättämässään valtuustoaloitteessa, että kaupunkistrategiassa esitetyn hiilineutraaliustavoitteen edistämiseksi ja muille toimijoille esimerkiksi kaupunki käynnistäisi pikaisesti hankkeen, jossa inventoidaan aurinkosähkön tuottamiseen sekä lämmön talteenottoon ja lämpöpumpputekniikan käyttöön soveltuvat kohteet ja esitetään suunnitelma tarvittavien investointien toteuttamiseksi.

Kesäkuussa 2018 hyväksyttiin Kestävä Tampere 2030 -kohti hiilineutraalia kaupunkia -linjaukset, jossa kohdan ”3. Kestävän energian tuotanto ja kulutus” mukaan vuonna 2030 hajautetun uusiutuvan energian tuotannon merkitys osana energiajärjestelmää on kasvanut. Aloitteessa mainitut aurinkopaneelit ja lämpöpumput edustavat hajautetun uusiutuvan energian tuotantoa ja niiden tuottama energia on hyödynnettävissä muun muassa kaupungin omistamissa tiloissa.

Kestävä Tampere 2030 -linjausten toteuttamiseksi kaupungin kukin palveluyksikkö ja keskeiset konserniyhtiöt ovat laatimassa tiekartat, joissa tahot kuvaavat toimenpiteet kaupungin hiilineutraaliustavoitteisiin pääsemiseksi. Kaupungin omistamiin ja hallinnoimiin tiloihin liittyvän tiekartan laatii kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä yhdessä Tampereen Tilapalvelut Oy:n kanssa kestävä yhdyskunta -yksikön osaamista hyödyntäen. Tiekarttatyö valmistuu vuoden 2020 keväällä. Tiekarttaan nostetaan hiilineutraaliustavoitteeseen nähden vaikuttavimpia toimenpiteitä.

Tampereen kaupungin tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä haastaa minimoimaan palvelutilojen elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt. Kansainvälisten tutkimusten mukaan hiilijalanjäljestä noin puolet aiheutuu rakennusten käytön aikaisen energiankäytön päästöistä ja puolet elinkaaren muista vaiheista kuten rakennustuotteiden valmistuksesta, kuljetuksista, rakentamisesta ja purkamisesta. Käytön aikaisen energiakäytön päästöistä suurin osa aiheutuu rakennusten lämmittämisestä ja sähkön kulutuksesta muun muassa ilmanvaihtoon, jäähdytykseen ja valaistukseen.

Käytön aikaisen energiakäytön päästöihin voidaan vaikuttaa energian ympäristöystävällisillä tuotantotavoilla sekä kulutusta vähentämällä. Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa lämmityksestä aiheutuvien päästöjen osalta suurin merkitys on kaukolämmön tuottajan lämmöntuotannosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Tampereen Sähkölaitokselta saamiemme tietojen mukaan kaukolämmöstä tuotetaan tällä hetkellä noin 45 % uusiutuvilla energialähteillä. Vuonna 2025 tavoitteena on tuottaa 80 % kaukolämmöstä uusiutuvilla energialähteillä ja vuonna 2030 tavoite on 90 %. Kaupungin kohteissa kulutettu sähkö ostetaan jo täysin uusiutuvilla energialähteillä tuotettuna.

Kaupungin palvelukiinteistöissä kulutusta vähentäviä toimenpiteitä on vuonna 2019 ollut muun muassa valaistuksen muuttaminen led-pohjaiseksi (20 kohdetta) ja rakennusautomaatiojärjestelmien saneeraus kahdeksaan kohteeseen. Aurinkosähköjärjestelmä tehtiin Tampereen uintikeskukseen, joka tuottaa noin 63 MWh vuodessa. Uimahallien energiatehokkuutta parannetaan vuosien 2019-2020 aikana lisäämällä kolmeen uimahalliin lämpöenergian talteenottojärjestelmä ilmalämpöpumpputeknologiaa hyödyntämällä. Jo Luhtaan päiväkodin matalaenergiapilotin yhteyteen toteutettiin aurinkopaneelijärjestelmä. Parhaillaan rakenteilla olevan Koukkuniemen Männistön palvelutalon katolle rakennetaan aurinkopaneelit, ja Hippoksen ja Mustametsän päiväkotien rakentamisessa varaudutaan sähköteknisesti aurinkopaneelien jälkiasentamiseen. Vuoreksen Isokuusen puurakenteisen päiväkodin ja koulun toteutussuunnittelu on käynnissä ja  aurinkopaneelien jälkiasennukseen varaudutaan. Multisillan ja Lielahden päiväkotien, Etelä-Hervannan koulun ja Sammon koulun laajennuksen käynnissä olevassa toteutussuunnitelmien laadinnassa varaudutaan aurinkopaneelien asentamiseen jälkikäteen. Lähtökohtana on, että aurinkopaneelit toteutetaan ilman, että vesikattoihin jouduttaisiin tekemään niiden takia läpivientejä.  

Tavoitteena on, että vuosien 2020-2025 aikana kaupungin jäljellä olevien seitsemän öljylämmityskohteen lämmitysjärjestelmän suunnittelussa selvitetään lämmitysjärjestelmän muuttamista esimerkiksi ilmavesilämpöpumppujärjestelmiksi tai maalämpöjärjestelmiksi. Pyrkimyksenä on säilyttää öljykattila huipputehontarvetta varten ja korvata öljy biopolttoaineella mikäli kattilajärjestelmän teknistä käyttöikää on vielä reilusti jäljellä.

Käynnissä olevista kehityshankkeista muun muassa Energiaviisaat kaupungit (EKAT) -hanke on siirtynyt pilotointivaiheeseen, jonka aikana tutkitaan kaukolämmön kulutuspiikkien hallintaa ja talotekniikan älykkäämpää ohjausta. Vuonna 2020 isojen investointien ja purkukohteiden osalta lasketaan CO2-päästöt vertailutietojen saamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Vaihtoehtojen erilaiset energiaratkaisut ovat mukana jatkossa osana normaalia hankesuunnittelua ja niissä tehtäviä vaihtoehtojen elinkaaren aikaisten hiilidioksidipäästöjen laskentaa.

Muun muassa energiatehokkuuden parantamiselle on varattu kaupungin budjetissa vuosittain noin 1 milj. euron suuruinen raha. Energiatehokkuuteen kohdistuvia investointeja tehdään myös Energy Service Company (ESCO) -rahoitusmallilla yhteensä kymmeneen koulukiinteistöön vuosien 2017-2025 aikana. Tavoitteena on merkittävä säästö energiankulutuksessa. Aurinkosähkön tuotantoa on onnistuneesti integroitu kaupungin kiinteistöihin. Mm. Vuores-talossa on ollut aurinkoenergiajärjestelmä vuodesta 2014 ja Tampere-talossa vuodesta 2017. Tampere on mukana KL-Kuntahankinnat Oy:n tekemässä aurinkopaneelien hankinnan puitesopimuksessa, ja puitesopimuksen uusinta on vireillä.

Kaupungin uusien rakennusten sekä olemassa olevien rakennusten perusparannusten ja korjausten yhteydessä suunnitellaan ja rakennetaan aina ilmanvaihtojärjestelmään lämmön talteenotto. Lämmön talteenotossa hyötysuhteet ovat nykyisin korkeat. Kaukolämpöverkon toiminta-alueella kaukolämpö on lähtökohtaisesti hyvä lämmitysmuoto. On erityisiä tilanteita, joissa lämpöpumpuilla on suurempaakin merkitystä kaukolämpöverkoston alueella. Tuotettaessa lämpöä ja kylmää samassa tai lähekkäin sijaiten energiaoptimoinnilla ja erilaisten energiantuotantomuotojen muodostamilla hybridi-energiajärjestelmillä saadaan minimoitua energiankulutusta ja kohteen käytön aikaista hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi Tampereen uintikeskuksessa ja maauimalassa tuotetaan kylmää Tampereen Sähkölaitoksen kaukokylmäverkostoon ja lauhdelämmöllä lämmitetään uintivettä kesällä maauimalassa ja talvella uintikeskuksessa. Uintikeskuksen ilmanvaihdossa on tehokas lämmöntalteenottojärjestelmä, ja uimalaitoksen katolle rakennetut aurinkopaneelit tuottavat sähköä. Uintikeskuksen energiaratkaisut saivat Työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan myöntämän vuoden 2019 Energianerokas-palkinnon.

Tampereen kaupunki on mahdollistanut ns. Ilokkaanpuiston kehityshankkeen Asunto- ja maapolitiikan linjausten mukaisin hankekehittämissopimuksin (TRE:551/10.00.03/2014). Työyhteenliittymä toteuttaa Ilokkaanpuiston alueelle asuntorakentamista, joka on osa E-lukulaskentaan ja nollaenergiarakentamiseen liittyvää kehityshanketta. Hankkeen perusajatuksena on toteuttaa uusiutuvan energian voimalaitoksia keskitetysti itse asuntoalueen ulkopuolella palvelemaan alueen kiinteistöjä. Työyhteenliittymä suunnittelee, kehittää, rakentaa ja toteuttaa voimalaitoshankkeena Teiskon Viitapohjaan aurinkovoimalan, joka tuottaa energiaa kehittäjäyhteenliittymän toteuttamille asunto-osakeyhtiöille. Hankkeelle on nimetty seurantaryhmä, jolle työyhteenliittymä raportoi asuinkohteiden energiankulutuksen ja aurinkovoimalaitoksen toiminnan 5 vuoden ajan kunkin kohteen valmistumisesta. Ilokkaanpuiston kehityshankkeen tyyppisesti hajautetusti tuotetun aurinkoenergian sitominen tietyn kiinteistön hyödyksi tekisi aurinkoenergiantuotannosta nykyistä kannattavampaa. Tämä edistäisi merkittävän kokoisten aurinkoenergiavoimaloiden syntymistä ja kaupungin sähköntuotannon omavaraisuusasteen parantumista.

Kaupungin hiilineutraaliustavoitteen toteutuminen kaupungin hallinnoimissa rakennuksissa on tällä hetkellä hyvässä vauhdissa. Mikäli energiaa voidaan tulevaisuudessa ostaa edellä kuvatun mukaisesti tuotettuna, on suurin osa olemassa olevien rakennusten aiheuttamista päästöistä minimoitu. Ympäristöystävällisten rakennus- ja purkutapojen kehitys on myös käynnistynyt sekä muiden rakennuksen läpi kulkevien materiaalivirtojen tarkastelu on otettu työn alle. Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä jatkaa yhdessä muiden kaupungin toimijoiden kanssa kiinteistöjen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen tähtäävän toiminnan kehittämistä, mm. aurinkopaneelien sijoittamiseen soveltuvien kohteiden selvittämistä sekä muita toimenpiteitä, joilla edesautetaan ja varmistetaan kaupungin hiilineutraaliustavoitteen toteutuminen vuoteen 2030 mennessä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Ekholm Virpi, Kiinteistöjohtaja, Virpi.Ekholm@tampere.fi

Esitetään kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi:

Tampereen Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa mainittuihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi
Rantanen Teppo, Johtaja, Teppo.Rantanen@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Tampereen Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite ja yhdyskuntalautakunnan sekä asunto- ja kiinteistölautakunnan lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa mainittuihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Nurminen Mikko, Johtaja
  • Rantanen Teppo, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaala, puh. 050 351 3020, asunto- ja kehityspäällikkö Auli Heinävä, puh. 040 800 7391, tilapäällikkö Niko Suoniemi, puh. 040 806 2794 ja toimitusjohtaja Petri Mölsä, puh. 040 543 4181, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Tampereen Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite ja yhdyskuntalautakunnan sekä asunto- ja kiinteistölautakunnan lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa mainittuihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä, Kari Kankaala, asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot, kiinteistötoimi, tilahallinta, tilapalvelut.kirjaamo@tampere.fi

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)