Kaupunginvaltuusto, kokous 16.9.2019

§ 143 Valtuustoaloite selvityksen tekemiseksi vanhuspalveluiden tilasta Tampereella - Aila Dündar-Järvinen

TRE:8283/05.00.01/2018

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Patronen Mari, Palvelulinjapäällikkö, Mari.Patronen@tampere.fi

Perustelut

Valtuustoaloite: Selvitys vanhuspalveluiden tilasta Tampereella

”Tampereen kaupungin ikääntyneiden hoidosta ja tarpeista tulee tehdä kattava, mielellään ulkopuolinen selvitys. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa nykytilanne ja se mitä kaupungin tulisi tehdä, jotta jatkossa kotona asuvien vanhusten hyvinvointi ja turvallisuus voidaan taata ja kuinka paljon on tosiasiallista tarvetta investoida ympärivuorokautiseen hoivaan, jotta kaikki sitä tarvitsevat saisivat palvelun. On selvää, että Tampereella tulee olemaan paljon enemmän ikäihmisiä vuonna 2030 kuin nyt. Vanhuspalvelulain toivottiin yhdenmukaistavan vanhusten asemaa eri puolilla Suomea. Nykyisin palveluiden saanti eri puolella Suomea vaihtelee huomattavasti. Jopa kunnan sisällä voi olla vaihtelua siinä, millaisia palveluja saa ja kuinka nopeasti. 

Selvityksessä tulee huomioida ja vastata mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Onko Tampereella riittävästi erityisesti ikääntyvälle väestölle suunnattua kotihoitoa (kotipalvelua ja /tai kotisairaanhoitoa)? Onko ja miten Tampereella on varauduttu ikäihmisten asumisen uusiin ratkaisuihin (palvelualuemallit, yhteisöllisen asumisen ratkaisut)? Kuinka monta kertaa vuorokaudessa, myös yöllä ja viikonloppuna, iäkäs ihminen saa kotiinsa apua palvelutarpeeseensa?
  • Mikä on vanhusten palvelujen tila tällä hetkellä Tampereella? Ovatko kotiin saatavat palvelut lisääntyneet? Joutuuko esim. ympärivuorokautista hoitopaikkaa jonottamaan yli kolme kuukautta, vastoin vanhuspalvelulain vaatimusta?
  • Onko vanhusten hoiva-asumisessa ja kotipalveluissa vähintään suositusten mukainen määrä henkilökuntaa? Mikä on tilanne Tampereen kaupungin omissa palveluissa ja ostopalveluissa? Kuinka suuri tarve on ohjata vanhusten kotipalveluun lisätyövoimaa ja lisää palveluaikaa?
  • Mikä on tämänhetkinen kotihoidon henkilökunnan palvelujen osuus kokonaistyöajasta? Mikä olisi konkreettinen lisäresurssitarve ja sen vaikutus talousarvioon? Kuinka paljon vanhuspalveluissa on hyödynnetty esim. avustavaa henkilöstöä ammattilaisten apuna, mm. nuoria työllistettyjä ja opiskelijoita? Kuinka paljon olisi määrällisesti mahdollisuus hyödyntää avustavaa henkilökuntaa? Mitä ongelmia/haasteita on ilmennyt kotihoidossa ja miten ne aiotaan ratkaista? Mitä ongelmia lääkehoidossa, kotisairaanhoidossa ja ruuanjakelussa on ilmennyt? Kuinka omaiset ja läheiset on otettu huomioon vanhusten hoidossa ja palvelutarpeissa? Mitkä ovat tulevaisuuden haasteet?"

Tampereen kaupungin ikääntyvien kotihoidon tilanne on pääosin hyvä. Hiljattain on uudistettu kotihoitoon pääsyn kriteerit (Sotela 16.5.2019), joilla voidaan taata riittävä hoito jatkossakin. Tällä hetkellä Tampereella saa avun kotiin ympärivuorokautisesti ja tarpeen mukaan. Valtakunnallisten linjausten mukaisesti myös Tampereella pyritään turvaamaan ikäihmisten asuminen omassa kodissaan niin pitkään kuin se on tarkoituksenmukaista ja turvallista. Parannettavaakin on ja ikääntyvien määrän kasvu vaatii jatkuvaa kotihoidon palvelujen parantamista.

Väestöennusteen mukaan seuraavan viiden vuoden aikana Tampereella 75-84 -vuotiaiden määrä kasvaa n. 4500 asukkaalla ja vuosien 2025-2030 välillä yli 85-vuotiaiden määrä n. 1300 asukkaalla. Kotihoidon piiriin tulevien asiakkaiden määrä ja palveluntarve on kasvanut ja kasvaa vuosittain. Tämä ylläpitää myös painetta kotihoidon henkilöstömäärän vuosittaiseen kasvattamiseen. Vuoden 2020 ikäihmisten palvelujen kehykseen on esitetty vakanssit 39 kotihoidon työntekijälle. Joukossa on sekä lähihoitajia että sairaanhoitajia. Kotona tapahtuvaan kuntoukseen esitetään lisää fysio- ja toimintaterapeutteja. Lisäksi ikäihmisten asiakasohjaukseen on esitetty lisäresurssia.

Isona asiana tällä hetkellä on työntekijöiden saatavuus ja Tampereen kaupungin työnantaja-imago. Tampereen kaupunki kilpailee työnantajana verrattuna muihin kuntiin, Psph:iin ja yksityiseen sektoriin. Ikäihmisten palvelujen kansallisesti määritellyn riittävän tason ylläpitämien vaatii lisää henkilöstöä. Ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan löytäminen on kaupungin suurimpia haasteita. Tämä koskee sekä hoitajien että lääkärien saatavuutta, esimerkiksi kotihoidon lääkärit ovat kaikki ostopalvelulääkäreitä. Tilanteeseen on vaikuttanut kilpailu, sekä sote-uudistuksen valmistelun tuottama epävarmuus. Hoitajien osalta avoimien täyttämättömien vakanssien määrä vaihtelee, tällä hetkellä on avoimena lähes 40 vakituista hoitajan vakanssia ikäihmisten palveluissa, joista kotihoidossa 20.  Lisäksi avoimia sijaisuuksia on lukuisa määrä. Osaavan ja motivoituneen henkilöstön saatavuus on viimeisen vuoden aikana vaikeutunut huomattavasti, sama kehitys on tapahtunut muissakin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa.

Rekrytointihaasteisiin on tartuttu kaikin mahdollisin keinoin, mm. Tää on sulle -rekrytointikampanjalla, osallistumalla rekrytointimessuille, oppilaitosyhteistyöllä ja määrittelemällä ikäihmisten palvelujen lähihoitajavakanssit rekrytointihaasteelliseksi tehtäväksi, jonka johdosta rekrytointiprosessi on nopeutunut ja saamme avoimet vakanssit ulkoiseen hakuun. Kotihoidon lähihoitajien palkka on nostettu keväällä tehtävien vaativuuden arviointityön seurauksena samalle tasolle kuin asumispalvelujen lähihoitajien palkka. Lisäksi tarkoituksena on aloittaa syksyllä yhteinen koulutus- ja rekrytointiprojekti, jossa TE-keskus, Tredu ja Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelut yhdessä kouluttavat ja mahdollistavat työpaikan 10-20 työttömälle, tai työttömyysuhan alla olevalle alalle soveltuvalle ja motivoituneelle henkilölle.

Työnantajan houkuttelevuutta ja sitoutuneisuutta työnantajaan on edistetty pitkäjänteisellä työhyvinvoinnin kehittämisellä. Kaikissa työyhteisöissä työskentelee ns. työhyvinvointivalmennuksen käyneitä henkilöitä, jotka ylläpitävät ja esille nostavat käytännön arjessa työhyvinvoinnin kokemuksia. He aktivoivat työkavereitaan oman yksilöllisen hyvinvoinnin kehittämiseen ja seuraavat yhdessä esimiehen kanssa työhyvinvoinnin tilannetta työyhteisön tasolla. Työhyvinvointivalmentajia on koulutettu yli kymmenen vuoden ajan ja koulutukset jatkuvat edelleen. Työnantajan näkökulmasta jokaisen työntekijän oikeus on tulla huomioiduksi yksilöllisten vahvuuksien ja voimavarojen osalta myös työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Kotihoidon lähihoitajien välittömän asiakastyön osuus on keskimäärin 57-58%. Kotikäyntityön lisäksi kotihoidon henkilöstön työtehtäviin sisältyy välillisiä työtehtäviä, kuten moniammatilliseen tiimityöhön liittyvät palaverit, sekä Rai- ja väliarvioiden tekeminen ja kirjaaminen. Välittömän asiakastyön osuutta ei ole mahdollista juurikaan kasvattaa kotihoitotyön laatua heikentämättä.

Kotihoidon asiakkaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmalla olevista käynneistä lähes kaikki ovat joko kotisairaanhoidon tai yhdistettyjä kotisairaanhoidon ja kotipalvelun käyntejä. Kotisairaanhoidon työtehtävät edellyttävät ammattikoulutetun henkilöstön käyttämistä, mm. kaikki lääkehoitoon liittyvät työtehtävät ovat tällaisia tehtäviä, kuten lääkkeiden antaminen muistisairaalle asiakkaalle ruokailun yhteydessä. Kotihoidossa on jonkin verran palveluavustajia lähinnä ulkoilu- ja saattotehtävissä, näissä tehtävissä on hyödynnetty myös nuoria työllistettyjä. Vakituisten palveluavustajien määrää ei ole ollut mahdollista lisätä.

Kotihoidon toimintatapojen ja sisällön kehittämiseen on panostettu. Pirkanmaan sote-valmistelun yhteydessä toiminut Ikäneuvo -hanke toi uutta kehittämisen voimaa koko Pirkanmaalle. Tampereella jo vuosia toiminut asiakasohjaus levittäytyi lähes kaikkiin Pirkanmaan kuntiin ja eritoten Lähitori-toiminta osoitti merkittävyytensä, nimenomaan osaavan ohjauksen myötä. Jotta kotihoito ja kotona asuminen onnistuu ja suurin osa ikääntyvistä ei tarvitse kotihoidon palveluja, on panostettava ennalta ehkäiseviin palveluihin ja työhön. Tästä lähitori hyvänä ja vaikuttavana esimerkkinä. Ikäneuvo -hankkeen myötä käynnistettiin kotihoidossa moniammatillinen työskentely, jossa kaikille uusille kotihoidon asiakkaille sekä asiakkaan toimintakyvyn heiketessä tehdään kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi (CGA).

Hatanpään puistosairaalan tiloissa käynnistyi maaliskuussa kotihoidon tukipalveluna arviointi- ja kuntoutusosasto (Arvo). Osastolle tullaan suoraan kotoa kotihoidon lääkärin ohjaamana. Osastolla selvitetään toimintakyvyn heikkenemisen syitä, tehdään tarvittavat tutkimukset, sekä käynnistetään hoito ja kuntoutus. Osastojakson pituus on maksimissaan kaksi viikkoa ja asiakas kotiutuu osastolta omaan kotiin, jossa hoitoa ja kuntoutusta jatketaan. Tavoitteena on reagoida toimintakyvyn heikentymiseen riittävän varhaisessa vaiheessa, ilman että ikäihmisen tarvitsee hakeutua hoitoon päivystyksen kautta.

Lisäksi kotiutusta kehitetään jatkuvasti, jotta sairaalasta kotiutuminen sujuisi nopeasti. KOHOTA -toiminta puolestaan valmentaa hoitaja-lääkäriyhteistyötä sujuvammaksi ja näin kotona asuminen mahdollistuu paremmin. Kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen panostamalla pyritään mahdollistamaan toimintakykyisenä kotona asuminen. Fysio- ja toimintaterapeuttien lisäksi kotihoidossa työskentelee myös lähihoitajan koulutuksen omaavia henkilöitä, joilla on elämään sisältöä tuovia kulttuuri- ja virikepainotteisia tehtäviä.

Hyvinvointiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia arvioidaan jatkuvasti yhteistyössä CoHeWe-hankkeen kanssa. Parhaillaan kotihoidon asiakkailla on kokeilussa älyvaaka, jonka avulla sydämen vajaatoimintaa sairastavien painoa pystytään seuraamaan sydänpoliklinikalla päivittäin. Tavoitteena on havaita sydämen vajaatoiminnan paheneminen aikaisemmassa vaiheessa ja siten välttää sairaalahoidon tarve. Kuvapuhelimen avulla kotihoidon asiakkaat voivat osallistua kotoa käsin vuorovaikutteisiin ryhmiin, sekä seurata erilaisia esityksiä mm. palvelukeskuksista ja saada hoitajalta ohjausta mm. lääkkeiden ottamisessa.

Kotihoidon palvelujen rinnalla on kehitetty ja tarvetta on edelleen kehittää ja lisätä kevyempiä, yhteisöllisyyttä tukevia palveluja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Yhtenä esimerkkinä tästä on Yhteinen keittiö -hanke, yhteistyötä tehdään myös mm. Mummon kammarin avunvälityksen kanssa.

Palvelurakennemuutoksesta huolimatta paine ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymiselle säilyy, kun ihminen ei enää pärjää kotona tuenkaan turvin. Tehostetun palveluasumisen hoitovuorokaudet ovat lisääntyneet ja vanhainkodin hoitovuorokaudet vähentyneet. Omaishoidon tuen saajien kasvava määrä lisää osaltaan ympärivuorokautisen hoidon tarvetta omaishoidon tuensaajien vapaiden järjestämiseksi.

Asumisen ratkaisuja Tampereella on kehitetty vuosia ja olemme kansallisestikin olleet kehittämisen alustana esim. ympäristöministeriön rahoittamissa hankkeissa. Hervannassa on kehitetty Keinupuiston ikäihmisten asumista, rakennettua ympäristöä ja lähitorin tyyppistä toimintaa. Kuuselan palvelukeskus on muuttunut monipuoliseksi asumisen palvelualueeksi ja siellä sijaitsee mm. lähitori, senioriasumista, palveluasumista sekä tehostettua palveluasumista. Koukkuniemen alue tulee avautumaan entistä enemmän kaikenikäisten ihmisten asuinalueeksi, kun alueelle suunnitellut normaalin asumisen talot alkavat rakentua joidenkin vuosien kuluttua.

Tesoman hyvinvointikeskus ja sen ympärille rakentuva tehostetun palveluasumisen yksikkö tulevat toimimaan kampusmaisesti ja alueella yhdistyy eri-ikäisten asuminen samassa korttelissa. Hyvinvointikeskuksen viereen rakentuvan (9/2020) tehostetun palveluasumisen yksikön yhteyteen tulee myös välimuotoisia asumisen palveluja. Hyvinvointikeskukseen saman katon alle muutti eri puolilla Tesomaa sijainneita sosiaali- ja terveyspalveluja. Keskuksessa tarjotaan kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita ja sieltä saa matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa niin terveys-, sosiaali- kuin työllisyysasioissakin. Keskukseen jalkautuu työntekijöitä myös Tampereen kaupungin keskitetyistä palveluista, ja se toimii tukikohtana alueella toimiville perhetyön, kotipalvelun ja kotihoidon työntekijöille. Nämä kaikki toimivat kampusmaisesti yhtenä kokonaisuutena. Kampuksen lähellä toimii myös Kotipirtin palvelukeskus, jonka toiminta laajenee enenevässä määrin koko Tesoman alueelle.

Asumisen yksiköiden määrä ja tilanne ovat riittävät tällä hetkellä. Kesäkuun tilastojen mukaan ikäihmisiä jonotti tehostettuun palveluasumiseen 47 ja vanhainkotiin 9, yli 3 kuukautta jonottaneita ei ollut lainkaan. Ikäihmisten määrä nousee kuitenkin Tampereellakin vielä vuosia ja vaatii jatkuvaa reagointia ja palvelujen kehittämistä.

Kansallisten ikäihmisten laatusuositusten mukaan henkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa hoivassa tulisi olla vähintään 0,5 ja avustavan henkilökunnan osalta 0,1. Ympärivuorokautisessa hoivassa henkilökuntamitoitus kaupungin oman toiminnan osalta on hyvä. Ostopalvelujen mitoitusvaatimus on 0,6, mutta eräiden yksityisten tuottajien laatu ei ole ollut vaatimusten mukaista ja tähän on puututtu Tampereen kaupungin valvonnan toimesta. Kesäkuun loppuun mennessä kaikki yksiköt on tarkistettu yhteistyössä Länsi-Suomen aluehallintoviraston kanssa ja poikkeamiin puututtu. Myös tämä vaatii jatkuvaa seurantaa ja sopimuksen aikaisen toiminnan kehittämistä.     

Tampereen kaupungin omien yksiköiden mitoitus:

  mitoituksen alaiset vakanssit asiakasmäärä vakanssipohjainen mitoitus
Urpula 58 80 0,73
Havula 56 78 0,72
Varpula 59 80 0,74
Iltala 58 77 0,75
Koivula 43 58 0,74
Jukola 30 45 0,67
Impivaara 48 69 0,70
Pispa A 34 45 0,76
Pispa B 39 60 0,65
Pohjolankatu 1. krs 25 30 0,83
Pohjolankatu 2. krs 19 30 0,63
Pohjolankatu 3. krs 19 30 0,63
Toukola 48 60 0,80
Pappilanpuisto 31 45 0,69
       
Fysioterapeutti 1    
Lähihoitaja 26    
Sairaanhoitaja 4    
Kaikki yhteensä 567    
       
Vanhainkoti yhteensä 274 373 0,73
Tehostettu yhteensä 293 414 0,71

                                                                     

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Kuosmanen Taru, Johtaja, Taru.Kuosmanen@tampere.fi

Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi:

Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Esittelijä korjasi perustelutekstin lauseen "Tampereen kaupungin ikääntyvien kotihoidon tilanne on hyvä." muotoon "Tampereen kaupungin ikääntyvien kotihoidon tilanne on pääosin hyvä. Puheenjohtaja totesi näin korjatun esityksen toimivan asian käsittelyn pohjana.

Valmistelija

Kuosmanen Taru, Johtaja, Taru.Kuosmanen@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite ja siihen annettu sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Kuosmanen Taru, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Palvelulinjapäällikkö Mari Patronen, puh. 040 801 6008, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus

Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite ja siihen annettu sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin.

Tiedoksi

Aila Dündar-Järvinen, Mari Patronen

Käsiteltävät asiat