Kaupunginvaltuusto, kokous 18.11.2019

§ 177 Tuloveroprosentti, kiinteistöveroprosentti ja muiden verojen perusteet vuodelle 2020

TRE:6587/02.03.01/2019

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kangas Vesa-Matti, Controller, Vesa-Matti.Kangas@tampere.fi

Perustelut

Verotusmenettelystä annetun lain 91 a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella.

Kiinteistöverolain 11 §:n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa ja sadasosan tarkkuudella vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.

Jos marraskuun 17. päivä on muu kuin arkipäivä, niin ilmoitus tulee tehdä viimeistään sitä seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä (Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta 150/1930 5 §). Vuoden 2020 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit tulee ilmoittaa Verohallinnolle viimeistään maanantaina marraskuun 18. päivänä 2019.

Kaupungin verotulot kertyvät kunnan tuloverosta (kunnallisvero), osuudesta yhteisöveron tuottoon ja kiinteistöverosta.

Tuloveroprosentti

Kaupungin vuoden 2020 talousarvio on valmisteltu 20,50 tuloveroprosentin mukaan. Vuoden 2020 verotuloarviota tehtäessä on ollut käytettävissä alustavat tiedot vuoden 2018 verotuksesta, jonka mukaan vuonna 2018 verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 4,2 prosenttia ja koko maassa 2,7 prosenttia. Verotettavien tulojen arvioidaan kasvavan Tampereella 3,9 prosenttia vuonna 2019 ja 5,0 prosenttia vuonna 2020.

Kunnallisveroja on vuonna 2019 kertymässä noin 801 milj. euroa. Vuonna 2020 kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 875 milj. euroa.

Osuus yhteisöveron tuotosta

Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän kuluvana vuonna 80,0 milj. euroa, mikä on 8,9 milj. euroa vuotta 2018 enemmän. Vuonna 2020 yhteisöverotilitysten arvioidaan kasvavan 2,0 milj. euroa.
 
Yhteisöverojen kertymäarvio perustuu valtiovarainministeriön arvioon kunnille vuonna 2020 tilitettävistä yhteisöveroista ja kaupungin jako-osuusarviosta. Kuntien yhteisöverotilitysten arvioidaan olevan 2,0 mrd. euroa vuonna 2020. Kaupungin jako-osuuden arvioidaan pysyvän vuoden 2019 tasolla. Valtiovarainministeriö vahvistaa vuonna 2020 käytettävät kuntien jako-osuudet joulukuussa 2019 ja osuudet voivat poiketa nykyisistä jako-osuuksista.

Kiinteistöveroprosentit

Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Eduskunnan päätösten perusteella vuodelle 2020 kiinteistöveroprosenttivälit ovat:

  • Yleinen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,93-2,00 %
  • Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,41-1,00 %
  • Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,93-2,00 %
  • Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä välillä 0,93-3,10 %
  • Yleishyödyllisen yhteisön veroprosentti voidaan määrätä välillä 0,00-2,00 %
  • (kiinteistöveroprosentiksi 0,00 vain, jos valtuusto on erikseen näin määrännyt. Jos erillistä veroprosenttia ei ole päätetty, jätetään ilmoituskenttä tyhjäksi.)
  • Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä välillä 2,00-6,00 % (Huom! KiintVL 12 b §:ssä mainituissa kunnissa alaraja on kunnanvaltuuston määräämä yleinen veroprosentti + 3,00 %)


Vuoden 2020 talousarviovalmistelussa kiinteistöveroprosentit on pidetty vuoden 2019 tasolla.

Esitettävät kiinteistöveroprosentit ovat:

  • yleinen kiinteistöveroprosentti 1,25
  • vakituiset asuinrakennukset 0,65
  • muut kuin vakituiset asuinrakennukset 1,10
  • yleishyödylliset yhteisöt 0,40
  • voimalaitokset 1,50
  • rakentamaton rakennuspaikka 5,00


Kiinteistöveroja on vuonna 2019 kertymässä noin 90 milj. euroa. Vuonna 2020 kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 92 milj. euroa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Vahvistetaan seuraavat verot verovuodelle 2020:

  • Tuloveroprosentiksi vahvistetaan 20,50.
  • Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 1,25.
  • Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 0,65.
  • Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 1,10.
  • Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 0,40.
  • Voimalaitosten kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 1,50.
  • Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 5,00.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden controller Vesa-Matti Kankaalle, johtaja Teppo Rantaselle, johtaja Mikko Nurmiselle sekä kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaarelle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tästä sekä seuraavasta pykälästä käydyn yleiskeskustelun ajan ja he poistuivat ennen päätöksentekoa.

Asian käsittelyn kuluessa Ilkka Sasi teki seuraavan muutosehdotuksen:
"Tuloveroprosentiksi vahvistetaan 19,75." Lassi Kaleva ja Kalle Kiili kannattivat Sasin muutosehdotusta.

Aleksi Jäntti poistui kokouksesta.

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu muutosehdotus, josta oli äänestettävä.

Puheenjohtajan äänestysesitys: Esittelijän pohjaehdotus Jaa, Sasin muutosehdotus Ei. Äänestyksen tulos: Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 8-5.

Äänestys

Jaa
 Minna Minkkinen
 Matti Helimo
 Jaakko Mustakallio
 Olga Haapa-aho
 Kirsi Kaivonen
 Anne Liimola
 Pekka Salmi
 Lauri Lyly

Ei
 Kalle Kiili
 Lassi Kaleva
 Irja Tulonen
 Kalervo Kummolla
 Ilkka Sasi

Valmistelija

  • Kangas Vesa-Matti, Controller

Valmistelijan yhteystiedot

Controller Vesa-Matti Kangas, puh. 050 566 4477, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Vahvistettiin seuraavat verot verovuodelle 2020:

  • Tuloveroprosentiksi vahvistetaan 20,50.
  • Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 1,25.
  • Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 0,65.
  • Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 1,10.
  • Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 0,40.
  • Voimalaitosten kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 1,50.
  • Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 5,00.

Päätös

Vahvistetaan seuraavat verot verovuodelle 2020:

  • Tuloveroprosentiksi vahvistetaan 20,25.
  • Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 1,25.
  • Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 0,65.
  • Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 1,10.
  • Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 0,40.
  • Voimalaitosten kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 3,00.
  • Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 5,00.

Kokouskäsittely

Keskustelun kuluessa kaupunginhallituksen ehdotukseen oli tehty neljä muutosehdotusta, joista yksi raukesi kannatuksen puuttuessa ja yksi peruttiin.

Pormestari Lauri Lyly oli tehnyt seuraavan muutosehdotuksen puheenvuorossaan:

Kunnallisveron veroprosentti on 20,25 %.

Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti on 3,00 %.

Kannatus: Ilkka Sasi, Pekka Salmi ja Matti Järvinen

Lassi Kaleva oli tehnyt seuraavan muutosehdotuksen ryhmäpuheenvuorossaan:

Esitämme, että kuntaveroa ei nosteta, vaan että se pidetään ennallaan 19,75 %:ssa.

Kannatus: Aarne Raevaara ja Sakari Puisto

Yrjö Schafeitel oli tehnyt seuraavan muutosehdotuksen ryhmäpuheenvuorossaan:

Esitämme, että veronkorotustarve 30 miljoonaa euroa siirretään taseesta kohdasta aikaisempien vuosien ylijäämät vuoden 2020 talousarvion katteeksi.

Esitämme, että veronkorotusta ei toteuteta ja syntynyt alijäämä katetaan edellisten vuosien taseeseen kertyneestä ylijäämästä.

Puheenjohtaja totesi Schafeitelin muutosehdotuksen rauenneen kannatuksen puuttuessa.

Aarne Raevaara oli tehnyt seuraavan muutosehdotuksen ryhmäpuheenvuorossaan:

Esitän, että kunnallisveroprosenttia ei koroteta.

Kannatus: Lassi Kaleva

Keskustelun kuluessa Aarne Raevaara peruutti muutosehdotuksensa.

Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotukseen oli tehty kaksi muutosehdotusta. Koska muutosehdotuksia ei hyväksytty yksimielisesti, puheenjohtaja teki seuraavan äänestysjärjestysesityksen;

Ensimmäisessä äänestyksessä asetetaan vastakkain Lylyn ja Kalevan tekemät muutosehdotukset. Toisessa äänestyksessä asetetaan vastakkain ensimmäisessä äänestyksessä voittanut ehdotus kaupunginhallituksen ehdotuksen kanssa. Äänestysjärjestysesitys hyväksyttiin.

Äänestys 1

Puheenjohtajan äänestysesitys: Lylyn muutosehdotus JAA, Kalevan muutosehdotus EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: Lylyn muutosehdotus voitti äänin 58-9.

Äänestys 2

Puheenjohtajan äänestysesitys: kaupunginhallituksen ehdotus JAA, Lylyn muutosehdotus EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: Lylyn muutosehdotus voitti äänin 52-6, tyhjää 9.

Puheenjohtaja totesi, että Lylyn muutosehdotus oli tullut hyväksytyksi.

 

Tiedoksi

Verohallinto, Jukka Männikkö, Vesa-Matti Kangas, konsernihallinto, palvelualueet ja liikelaitokset

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

 Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

 Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa  (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.