Kaupunginvaltuusto, kokous 21.5.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 101 Valtuustoaloite täyteen työaikaan palaamiseksi Tampereen kaupungilla toimistotöissä, aika on ajanut ohi 6 h 45 min. työpäivien - Antti Ivanoff ym.

TRE:5279/01.00.01/2015

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Niina Pietikäinen, Henkilöstöjohtaja, Niina.Pietikainen@tampere.fi

Perustelut

Täyteen työaikaan palaamisesta Tampereen kaupungilla on jätetty valtuustoaloite 17.8.2015. Aloitteessa todetaan, että Tampereen kaupunki jättää noudattamatta kunnallista työehtosopimusta tarjoten osalle toimistotyöntekijöistä muita kuntia lyhyemmän työajan. Aloitetta perustellaan monilla muutoksella aikaansaatavilla hyödyillä.

 

Kunnalliset virka ja työehtosopimukset sisältävät useita työaikamuotoja, joista toimistotyöaika on yksi. Viikoittainen työaika on ollut toimistotyöaikamuodossa aiemmin 36 tuntia 15 minuuttia viikossa, ja Kiky-sopimuksen myötä 1.2.2017 alkaen 36 tuntia 45 minuuttia. Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan toimistotyöajassa viikoittainen työaika on lyhyempi kuin muissa kunnallisissa työaikamuodoissa ja vastaa valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaista virastotyöaikaa.

 

Tampereen kaupunginvaltuusto on vuonna 1968 päättänyt, että toimistotyöajassa henkilöstö saa ruokailla työaikana. Tätä perusteltiin sillä, että ”käytännössä on taukojen järjestämisessä melkoisia hankaluuksia”. Taukokäytäntö on ollut voimassa siitä lähtien ja koskee sekä virka- että työsuhteista henkilöstöä. Päätöksen mukaan henkilöstöllä on ”25 minuutin mittainen keskeytymätön lepotauko, joka sisältyy työaikaan. Tämä muodostuu siten, että varsinainen lepotauko on 15 minuuttia ja siihen yhdistetään 10 minuutin pituinen kahvitauko, jota ei siis anneta erillisenä”. Näin ollen erillistä virka- ja työehtosopimusten mukaista kahvitaukoa ei tässä käytännössä sisälly työpäivään.Tampereella noudatettavassa taukokäytännössä tehollinen työaika jää työehtosopimuksen mukaista ja muissa kunnissa tehtävää työaikaa lyhyemmäksi.

Valtuustoaloitteen johdosta käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut kaupungin yhteistoimintaryhmässä marraskuussa 2016 työehtosopimuksen mukaiseen taukokäytäntöön palaamiseksi. Toiminnallista tarvetta voimassa olevalle käytännölle ei toimistotyöajassa enää ole. Kaupungin talous on ollut alijäämäinen jo useiden vuosien ajan. Palvelutarpeiden kasvu lisää haastetta julkisen talouden vakaudelle.  Alijäämäisen tuloksen kääntäminen ylijäämäiseksi edellyttää rakenteellisia muutoksia ja toiminnan tehostamista. 

Henkilöstöjaosto on päättänyt 16.12.2013 rekrytointikiellosta hallinnon tehtäviin henkilöstömenojen vähentämiseksi. Rekrytointikiellolla ja muilla tehostamistoimilla ei ole onnistuttu saavuttamaan tarvittavia henkilöstömenosäästöjä.

Edellä mainituista syistä jatkaminen nykyisessä taukokäytännössä ei ole enää mahdollista.

Siirtymisellä työehtosopimuksen mukaiseen taukokäytäntöön saataisiin lisättyä tehollista työaikaa. Vuositasolla tarkastellen kyse on merkittävästä tehostamistoimesta, jolla pystytään paitsi tehostamaan toimintaa, myös vaikuttamaan rekrytointitarpeeseen ja näin saavuttamaan henkilöstömenosäästöjä sekä turvaamaan henkilöstön työpaikkojen säilymistä.

 

Virkasuhteisen toimistotyöajassa olevan henkilöstön osalta kysymyksessä on kuntakohtainen erityislaatuinen järjestelmä, jonka lakkauttamisesta tulee sopia paikallisella virkaehtosopimuksella. Työsuhteisen henkilöstön osalta voidaan katsoa, että pitkään jatkuneen käytännön myötä ruokailusta työajalla on muodostunut työsuhteen vakiintunut ehto, jonka muuttaminen edellyttää työntekijän suostumusta. Neuvotteluissa on tarjottu suostumuksensa muutokseen 21.4.2017 mennessä antavalle henkilöstölle kompensaationa lomautus- ja irtisanomissuojaa vuoden 2018 loppuun saakka, yhteensä neljää palkallista vapaapäivää vuosina 2017–-2018 sekä erilaisia työaikajoustoja.

Asiassa edetään kevään aikana siten, että henkilöstöyksikkö käy työyhteisövierailuilla kaikissa yksiköissä, joissa työskentelee toimistotyöajassa olevaa henkilöstöä. Vierailuiden tarkoituksena on kertoa muutoksen perusteista ja työnantajan tarjoamasta kompensaatiosta. Tavoitteena on saada muutos toteutettua henkilöstön suostumuksin viimeistään 1.5.2017. Koska selkeänä tavoitteena on virka- ja työehtosopimuksen mukaiseen lepotaukokäytäntöön siirtyminen koko toimistotyöajassa olevan henkilöstön osalta, on helmikuun alusta lähtien uusi työsuhteinen henkilöstö tullut työehtosopimuksen mukaiseen lepotaukokäytäntöön. Yhteistoimintaneuvotteluissa todettiin, että muutos halutaan toteuttaa sovinnollisesti tarjoamalla kompensaatioita muutokseen suostumuksensa antaville. Mikäli muutosta ei saada toteutettua näillä toimenpiteillä, joudutaan asiaa tarkastelemaan tuotannollis-taloudellisin perustein toteutettavana osa-aikaistamisena tosiasiallista työskentelyaikaa vastaavasti. Virkasuhteisen henkilöstön osalta neuvotteluja jatketaan myöhemmin.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Niina Pietikäinen, Henkilöstöjohtaja, Niina.Pietikainen@tampere.fi

Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupinginvaltuuston päätettäväksi, että valtuustoaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi ja aloite ei aiheuta muita toimenpiteitä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Perustelut

Henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen ja neuvottelupäällikkö Mirva Sampakoski:

Täyteen työaikaan palaamisesta Tampereen kaupungilla on jätetty valtuustoaloite 17.8.2015. Aloitteessa todetaan, että Tampereen kaupunki jättää noudattamatta kunnallista työehtosopimusta tarjoten osalle työntekijöistä muita kuntia lyhyemmän työajan. Aloitetta perustellaan monilla muutoksella aikaansaatavilla hyödyillä. Aloitetta on käsitelty henkilöstöjaoston kokouksessa 21.2.2017, § 37.

Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset sisältävät useita työaikamuotoja, joista toimistotyöaika on yksi. Viikoittainen työaika on toimistotyöaikamuodossa 36 tuntia 45 minuuttia. Säännöllinen viikottainen työaika on siten lyhyempi kuin muissa kunnallisissa työaikamuodoissa ja vastaa valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaista virastotyöaikaa.

Tampereen kaupunginvaltuusto on vuonna 1968 päättänyt, että toimistotyöajassa henkilöstö saa ruokailla työaikana. Tätä perusteltiin sillä, että ”käytännössä on taukojen järjestämisessä melkoisia hankaluuksia”. Taukokäytäntö on ollut voimassa siitä lähtien ja koskenut sekä virka- että työsuhteista henkilöstöä. Päätöksen mukaan henkilöstöllä on ”25 minuutin mittainen keskeytymätön lepotauko, joka sisältyy työaikaan. Tämä muodostuu siten, että varsinainen lepotauko on 15 minuuttia ja siihen yhdistetään 10 minuutin pituinen kahvitauko, jota ei siis anneta erillisenä”. Näin ollen erillistä virka- ja työehtosopimusten mukaista kahvitaukoa ei tässä käytännössä sisälly työpäivään. Tampereella noudatetussa taukokäytännössä tehollinen työaika on jäänyt työehtosopimuksen mukaista ja muissa kunnissa tehtävää työaikaa lyhyemmäksi. KVTESin mukaan työntekijälle annetaan puolen tunnin työaikaan kuulumaton lepotauko työpäivän aikana. Lepotauko on omaa aikaa ja silloin voi poistua työpaikalta. Lisäksi työaikaan sisältyy 10 minuutin kahvitauko.

Valtuustoaloitteen johdosta ryhdyttiin selvittämään työnantajan mahdollisuudet muutoksen toteuttamiseen. Pyrkimyksenä oli saada muutos vietyä läpi siten, että asiassa saavutettaisiin mahdollisimman laaja yhteisymmärrys muutoksen perusteista ja toteutuskeinoista. Kyseessä on talouden tehostamiseen liittyvä toimenpide, mistä syystä muutoksen täysimääräinen rahallinen korvaaminen ei ollut harkittavissa oleva keino muutoksen läpiviemiseen. Tältä pohjalta kaupungin yhteistoimintaryhmässä käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut marraskuussa 2016 työehtosopimuksen mukaiseen taukokäytäntöön palaamiseksi.

Neuvotteluissa todettiin muutoksen perusteeksi ensinnäkin se, että vuonna 1968 tehdyn päätöksen mukaiselle käytännölle toimistotyöajassa ei enää ole toiminnallista tarvetta nykypäivän työelämässä. Lisäksi todettiin, että kaupungin talous on ollut alijäämäinen jo useiden vuosien ajan ja palvelutarpeiden kasvu lisää haastetta julkisen talouden vakaudelle. Alijäämäisen tuloksen kääntäminen ylijäämäiseksi edellyttää rakenteellisia muutoksia ja toiminnan tehostamista käytettävissä olevilla keinoilla. Henkilöstöjaosto päätti jo 16.12.2013 hallinnon tehtävien rekrytointikiellosta henkilöstömenojen vähentämiseksi. Rekrytointikiellolla ja muilla käytössä olleilla tehostamistoimilla ei ole onnistuttu saavuttamaan riittäviä henkilöstömenosäästöjä. Edellä mainituista syistä jatkaminen erityislaatuisessa taukokäytännössä ei ole enää perusteltua eikä tarkoituksenmukaista.

Neuvotteluissa todettiin, että siirtymällä työehtosopimuksen mukaiseen taukokäytäntöön saadaan lisättyä tehollista työaikaa. Vuositasolla tarkastellen kyse on merkittävästä tehostamistoimesta, jolla pystytään paitsi tehostamaan toimintaa, myös vaikuttamaan rekrytointitarpeeseen ja näin saavuttamaan henkilöstömenosäästöjä.

Asiasta neuvoteltiin pääsopijajärjestöjen kanssa laajamittaisesti. Muodollisten neuvottelujen lisäksi asiaa käsiteltiin lukuisissa henkilöstötilaisuuksissa toimintayksiköissä kevään 2017 aikana. Lisäksi henkilöstölle tehtiin kysely halukkuudesta siirtyä työehtosopimuksen mukaiseen taukokäytäntöön (työaikapaketti A) kahdesti, ensimmäisen kerran keväällä 2017 ja neuvottelutilanteen edettyä uudelleen syksyllä 2017. Henkilökohtaisten valintojen perusteella jo 90 prosenttia toimistotyöaikaa tekevistä vakinaisista työntekijöistä on siirtynyt vuoden 2018 aikana työehtosopimuksen mukaiseen taukokäytäntöön eli ruokailemaan omalla ajalla neuvotteluissa tarjottuja kompensaatioita vastaan. Työntekijän valittavana oli vaihtoehtoisesti työaikapaketti B, joka tarkoittaa ruokailua työajalla kaupunginhallituksen vuoden 1968 päätöksen mukaisesti ilman työaikapakettiin A liittyviä työaikajoustoja, kuten liukuvaa työaikaa ja etätyötä.

Viranhaltijoiden osalta asiassa saavutettiin joulukuussa 2017 sovintoratkaisu solmimalla paikallinen virkaehtosopimus toimistotyöajan erityislaatuisen järjestelmän lakkaamisesta Tampereen kaupungilla. Sopimuksen myötä sopimuksen piirissä oleva vakinainen viranhaltija on saanut valintansa perusteella siirtyä KVTES:n mukaiseen taukokäytäntöön eli työaikapakettiin A 1.1.2018 alkaen saaden tarjotut kompensaatiot hyväkseen. Vaihtoehtoisesti viranhaltijoiden on mahdollista jäädä työaikapakettiin B siirtymäajaksi 1.1.2026 asti, jolloin erityislaatuinen järjestelmä lakkaa. Tuolloin viimeistään kaikki sopimuksen piirissä olevat viranhaltijat siirtyvät kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaiseen käytäntöön. Työaikapaketissa B olevilla viranhaltijoilla on sopimuksessa tarkoitetun siirtymäajan puitteissa mahdollisuus ruokailla edelleen joutuisasti työaikana siten, että työaikaan kuuluu yksi yhtäjaksoinen 25 minuutin tauko. Siirtymäaikana on mahdollisuus liukuvaan työaikaan siten, että säännöllinen työaika voi vaihdella - 6 ja + 20 välillä ilman mahdollisuutta saldovapaisiin. Viranhaltijoista 74 prosenttia valitsi työaikapaketin A.

Työnantaja esitti siirtymistä Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaiseen käytäntöön alunperin jo 1.5.2017 alkaen. Neuvotteluprosessin aikana muutoksen ajankohta siirtyi alkuperäisestä tavoitteesta ja muutos toteutui 1.1.2018 alkaen. Uusi työsopimussuhteinen henkilöstö on tullut KVTESin mukaiseen taukokäytäntöön 1.2.2017 alkaen ja virkasuhteinen henkilöstö 1.8.2017 alkaen.

Muutoksen kohteena olevalle henkilöstölle on tarjottu kompensaationa irtisanomis- ja lomautussuojaa Tampereen kaupungin palveluksessa 20.4.2020 asti ja yhteensä 10 ylimääräistä palkallista vapaapäivää vuosina 2017–2021. Lisäksi henkilöstölle on tarjottu kompensaationa heinäkuussa 2018 maksuun tulevaa kolmen prosentin tai viiden prosentin kertaluontoista korvausta vuonna 2017 maksetun tehtäväkohtaisen palkan vuosisummasta sekä heinäkuussa 2019 maksuun tulevaa 2,5 prosentin tai 1,5 prosentin kertaluontoista korvausta vuonna 2018 maksetusta tehtäväkohtaisen palkan vuosisummasta. Korvausprosentin suuruus riippuu palvelussuhteen kestosta. Lisäksi työnantaja on sitoutunut edistämään työaikajoustojen ja etätyön tekemisen mahdollisuuksia käytössään olevin keinoin.

Osa henkilöstöjärjestöistä on esittänyt asiassa vaatimuksia tasapuolisuusnäkökulmasta työaikapaketin B valinneiden työntekijöiden puolesta. Järjestöt katsovat, että työntekijöille tulisi tarjota vastaavat ehdot asiassa kuin viranhaltijoille. Työnantaja esitti tammikuussa 2017 pääsopijajärjestöille asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi vastaavan sisältöistä paikallista työehtosopimusta työntekijöille. Asiassa ei kuitenkaan ollut edellytyksiä kollektiivisopimukselle, koska kaikki työaikapaketin B valinneet työntekijät eivät halunneet sitoutua sopimukseen. Lisäksi osa työaikapaketin A valinneista työntekijöistä koki työnantajan sovintoehdotuksen asiassa epäoikeudenmukaisena heitä kohtaan, koska ovat valinneet työaikapaketin A nimenomaan siihen sisältyneiden työaikajoustojen vuoksi.

Henkilöstöjärjestöt ovat esittäneet työnantajalle, että työnantajan tulisi tarjota työaikapaketin B valinneille työntekijöille mahdollisuutta sopia asiasta henkilötasolla vastaavin ehdoin, mistä viranhaltijoiden osalta on sovittu paikallisessa virkaehtosopimuksessa. Työnantajan näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä neuvottelemaan yksittäisten työntekijöiden kanssa tälla tavalla enää tässä vaiheessa, koska työntekijöille on annettu vuoden 2017 aikana kaksi kertaa mahdollisuus henkilökohtaisesti valita kahdesta työaikapaketista. Sen sijaan viranhaltijoilla ei ollut mahdollisuutta henkilökohtaiseen valintaan asiassa ennen kuin asiasta näin sovittiin paikallisella virkaehtosopimuksella.

Työaikapaketin B valinneiden työntekijöiden määrä on pieni ja vähenee entisestään lähivuosina mm. eläköitymisten ja organisaatio- ja tehtävämuutosten myötä. Työsopimussuhteista henkilöstöä on jäänyt eniten työaikapaketin B piiriin kirjastoissa ja kaupunkiympäristön palvelualueella. Kirjastossa selittävänä tekijänä on ainakin osin se, että työ on pääosin asiakaspalvelutyötä, jota tehdään työvuoroissa. Näin ollen työaikapaketissa A tarjotut työaikajoustot eivät ole näissä tehtävissä hyödynnettävissä samassa laajuudessa kuin muissa yksiköissä. Kaupunkiympäristön palvelualueella sen sijaan työ on pääasiassa itsenäistä asiantuntijatyötä, joka ei ole niin tiukasti aikaan ja paikkaan sidottua ja työaikapakettiin A liittyvään työaikajoustojen hyödyntämiseen olisi näin ollen hyvät mahdollisuudet näissä tehtävissä.

Asiassa on käyty poikkeuksellisen pitkä ja laaja neuvotteluprosessi. Paikallisten neuvottelujen lisäksi ratkaisua asiaan on haettu myös Helsingissä yhdessä työnantajaa ja henkilöstöä edustavien keskusjärjestöjen kanssa. Neuvottelujen jälkeen muutos on toteutettu sovinnollisesti henkilöstön merkittävän enemmistön osalta. Muutosta ei ole toteutettu vastoin yksittäisen henkilön tahtoa, vaan kukin vakituinen viranhaltija tai työntekijä on voinut itse valita, siirtyykö KVTESin mukaiseen käytäntöön vai jatkaako nykyisessä taukokäytännössä. Muutoksen täytäntöönpanon jälkeen asiassa on jatkettu keskusteluja henkilöstöjärjestöjen kanssa paikallisesti ja ratkaisuhakuisesti niiden yksiköiden osalta, joissa henkilöstöä on jäänyt eniten työaikapakettiin B. Neuvotteluosapuolten yhteinen näkemys on, että taukokäytäntöjen mahdollisimman nopea yhdenmukaistaminen on kaikkien osapuolten etu. Työnantajan intressissä ei kuitenkaan ole enää avata uudestaan keskustelua kompensaatioista edellä kerrotuin perustein. Lisäksi tulee huomioida, että valmistelussa on parhaillaan laajamittainen talouden tasapainottamisohjelma ja että keväällä 2018 saavutettu kunta-alan neuvottelutulos lisää palkkakustannuksia tuntuvasti. Lisäksi on syytä muistaa, että muutoksessa on ainoastaan kyse siirtymisestä valtakunnallisen työehtosopimuksen mukaiseen käytäntöön. Tässä kontekstissa osa asiassa esitetyistä vaatimuksista näyttäytyy työnantajan kannalta kohtuuttomina.

Valtuustoaloitteessa esitetty muutos on edellä kerrotulla tavalla viety läpi pääosin ja lopuilta osin muutos etenee siirtymäajan kuluessa. Asiassa ei ole aihetta muille toimenpiteille tällä hetkellä ellei toukokuussa voimaan tulevien työehtosopimusmuutosten täytäntöönpanosta muuta aiheudu. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä liukuvasta työajasta on uudistettu ja tältä osin tulee vielä varmistaa, pitääkö paikallisia käytäntöjä joltakin osin muuttaa. Asiaa käsitellään työnantajan ja pääluottamusmiesten kesken paikallisessa KVTES-kehittämisryhmässä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Antti Ivanoffin ym. valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelijan yhteystiedot

Henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen, puh. 040 707 9147, neuvottelupäällikkö Mirva Sampakoski, puh. 040 800 4582, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Antti Ivanoffin ym. valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Antti Ivanoff, Lauri Lyly, Juha Yli-Rajala, Niina Pietikäinen, Mirva Sampakoski

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)

 

Käsitellyt asiat