Kaupunginvaltuusto, kokous 25.11.2019

§ 188 Raitiotien rakentaminen Hatanpään valtatielle välille Koskipuisto - Tampereen valtatie 

TRE:2401/10.03.02/2019

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti 9.4.2018, että raitiotiejärjestelmän laajenemiseen keskustasta etelän suuntaan varaudutaan rakentamalla vaihderisteyksen varaukset Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien liittymään ns. minimivaihtoehdon mukaisesti. Vaihteet kiskoineen tehdään sekä liittymän läntiseen, että itäiseen haaraan.

Edellä mainitun kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen on raitiotien toteuttamiseen liittyvissä olosuhteissa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Seudullinen raitiotien suunnittelu on käynnistynyt ja tulevien jatkolinjojen rakentaminen on muuttunut todennäköiseksi. Kaupungin omassa suunnittelussa on käynnistymässä merkittäviä avauksia sekä etelään (mm. Viinikanoja) että koilliseen (mm. Koilliskeskus ja Ruotula). Ratinan kauppakeskuksen avautuminen sekä Kannen ja Areenan rakentuminen ovat vahvistaneet eteläistä keskustaa. Edelleen sekä Tampereen kauppakamari että Pirkanmaan Yrittäjät ovat esittäneet toiveen Hatanpään valtatien raitiotien toteuttamisesta osan 1 rakentamisen yhteydessä. Sekä kaupungin että keskustan yrittäjien näkökulmasta on tärkeää, että keskusta-alue saadaan rakennettua kerralla valmiiksi.

Raitiotien seudullisen esiselvityksen (seutuhallitus 5/2018) perusteella osan 2 jälkeisistä jatkolinjoista etelän suunnan raitiotielle on nykytilanteessa parhaat maankäytön ja joukkoliikenteen kysynnän tuomat toteuttamisedellytykset. Raitiotien seudullinen suunnittelu etenee yleissuunnitelmana.

Tampere, Pirkkala, Kangasala ja Ylöjärvi ovat yhdessä 29.3.2019 julkaisseet tarjouspyynnön raitiotien seudullisen yleissuunnitelman laatimisesta. Yleissuunnitelmassa on tarkoitus tarkastella neljää ratasuuntaa eli raitiotien laajentamista Tampereelta Pirkkalan, Kangasalan Lamminrahkan ja Saarenmaan sekä Ylöjärven suuntiin. Työn tavoitteena on määrittää yleis- ja asemakaavoitusta varten tarvittavat aluevaraukset, jotka mahdollistavat Tampereen raitiotiejärjestelmän laajentamisen tulevaisuudessa. Seudullisen yleissuunnitelman yhteydessä tarkentuu raitiotiejärjestelmän suunnitteluvalmius asemakaavoitusta palvelevin varauksin mm. osuuksilla Tays - Koilliskeskus ja keskusta - Hatanpää - Partola - Pirkkalan Suuppa.

Pirkanmaan Yrittäjät ry ja Tampereen Yrittäjät ovat lähettäneet 26.3.2019 kirjeen sekä Tampereen Kauppakamari 29.3.2019 kannanoton Tampereen kaupungille. Molemmissa kirjeissä esitetään, että Tampereen keskusta rakennettaisiin raitiotien osalta kerralla valmiiksi. Molemmat tahot esittävät, että raitiotie rakennettaisiin käynnissä olevassa osan 1 toteutusvaiheessa Hatanpään valtatielle linja-autoasemalle asti. Perusteluina esitetään mm. rakentamisen aikaisten haittojen minimoiminen, yrittäjille kohdistuvan epävarmuuden vähentäminen ja Kansi-Areenan saavutettavuuden paraneminen. Kaupunki on käynyt edellä mainittujen järjestöjen ja myös yksittäisten yrittäjien kanssa neuvotteluita. Järjestöjen esittämät näkemykset ovat perusteltuja.

Tampereen keskustan laajeneminen etelään on ennakoitu Viiden tähden keskustan kehittämisohjelmassa 2018 - 2030 (kh 14.5.2018). Viinikanlahden uusi kaupunginosa on Keskustan uuden laajenemissuunnan ensimmäinen vaihe. Alue vapautuu keskusjätevedenpuhdistamolta uuteen käyttöön vuosiin 2024 - 2025 mennessä. Alueella on tavoitteena tehokas kaupunkirakentaminen. Tavoitteena alueella on vähintään 3.000 asukasta sekä vapaa-ajan ja virkistyksen toimintoja palveluineen. Kansainvälinen kaikille avoin ideakilpailu on tavoite julkaista 15.5.2019. Keskustan uuden kaupunginosan liikennejärjestelyt perustuvat kävelyyn, pyöräilyyn ja raitiotiehen Hatanpään valtatiellä. Myös Metson tehdasalueen kehittämismahdollisuudet Hatanpään valtatien varrella ovat nousseet esille uutena kaupunkikehityksen mahdollisuutena.

Seudullisessa esiselvityksessä (2018) Pirkkalan ja Koilliskeskuksen suunnat arvioitiin maankäytön potentiaalin perusteella ensimmäisinä toteuttavina raitiotien jatkolinjoina. Raitiotielinjan Koilliskeskus - Pirkkala liikennöinnin aloittaminen 2020-luvun puolella on mahdollista seuraavalla alustavalla aikataululla. Seudullisen yleissuunnitelman perusteella on tavoite päättää raitiotieradan sijainti asemakaavoitusta palvelevalla tarkkuudella vuoden 2020 loppuun mennessä. Yleissuunnitelman jälkeen on tarve teettää tarkempi hankesuunnitelma, joka voisi ajoittua osuudella Koilliskeskus - Pirkkala vuosille 2021 - 2022. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen nopein toteutukseen tähtäävä tapa on kilpailuttaa jatkosuunnittelijat ja rakentajat samanaikaisesti yhteiseen allianssimalliin. Mikäli allianssikumppanien hankinta sijoittuu vuosille 2022 - 2023, niin allianssin kehitysvaiheen suunnittelu voisi ajoittua vuosille 2023 - 2024. Tämäntapaisella aikataululla rakentaminen osuudella Koilliskeskus - Pirkkala on mahdollista aloittaa aikaisintaan vuonna 2025.

Hatanpään valtatien osuuden Koskipuisto - Tampereen valtatie raitiotien suunnittelu ja rakentaminen on luontevaa tilata nykyiseltä mm. Hämeenkatua rakentavalta Raitiotieallianssilta. Kyseessä on suunnitelmamuutos, jossa raitiotiejärjestelmän toteutusosan 1 toinen linjoista ohjataan Pyynikintorin sijaan Hatanpään valtatielle.

Raitiotieallianssi on laatinut kaupunkiympäristön palvelualueen ja Tampereen Raitiotie Oy:n pyynnöstä Hatanpään valtatien suunnittelusta kehitysvaiheen projektisuunnitelman. Kehitysvaiheessa tehtäisiin raitiotien ja raitiotiepysäkin sisältävä katusuunnitelma Hatanpään valtatiestä ja sen perusteella toteutussuunnitelma ja allianssia sitova tavoitekustannus. Näiden tietojen perusteella valtuustolla on mahdollisuus loppuvuodesta 2019 päättää Hatanpään valtatien raitiotien rakentamisesta. Suunnitelma on, että Tampereen Raitiotie Oy tilaa Raitiotieallianssin kehitysvaiheen suunnitelman. Kehitysvaiheen kustannusarvio on 0,8 milj. euroa.

Kaupunginvaltuuston rakentamispäätöksenteon tueksi, kehitysvaiheen suunnittelun rinnalla on tarkoitus arvioida esitettävän vaihtoehdon (rakentaminen osan 1 yhteydessä vuosina 2019-2021) vaikutuksia kahteen ajalliseen vaihtoehtoon. Muut vaihtoehdot ovat: raitiotie rakennetaan Hatanpään valtatielle osan 2 rakentamisen yhteydessä (vuoden 2024 loppuun mennessä) tai raitiotie rakennetaan vuoden 2024 jälkeen tulevan eteläisen raitiotielinjan rakentamisen yhteydessä.

Hatanpään valtatielle tehtävän raitiotien jatkosuunnittelun työ ei mene hukkaan, vaikka valtuusto syksyllä päättäisi, että rakentamiseen ei ryhdytä osan 1 tai osan 2 aikana. Kehitysvaiheen suunnittelu parantaa raitiotiejärjestelmän kehittämisen suunnitteluvalmiutta ja vähentää epävarmuutta Hatanpään valtatiellä raitiotiepysäkin sijainnista sekä raitiotieradan sijainnista katupoikkileikkauksessa.

Mikäli toinen raitiotielinja ohjataan Hatanpään valtatien suuntaan osan 1 tai 2 rakentamisen yhteydessä, vältetään pistoraiteen rakentaminen Pirkankadulle Sepänkadun liittymän länsipuolelle sekä ylimääräisten ratavaihteiden rakentaminen Pirkankadun ja Sepänkadun liittymään. Nämä ratkaisut ovat hukkainvestointeja tavoitetilanteessa, jolloin Pyynikintorille ei pääty raitiotielinjaa. 

Raitiotien toisen linjan ohjaamisella Hatanpään valtatielle osan 1 toteuttamisen yhteydessä vältetään tilanne, että Pyynikintorille liikennöidään idästä ja etelästä kahta raitiotielinjaa, joista toinen linja poistetaan matkustajien totuttua muutaman vuoden liikennöinnin jälkeen ja käännetään myöhemmin Hämeenkadulta Hatanpään valtatien suuntaan.

Raitiotieallianssin kehitysvaiheen tilaaja on Tampereen Raitiotie Oy kaupunginhallituksessa 20.11.2017 hyväksytyn vastuiden ja velvoitteiden siirtosopimuksen mukaisesti. Siirtosopimuksen mukaisesti kaupunki maksaa Tampereen Raitiotie Oy:lle vuosittain vastiketta radasta ja siihen välittömästi liittyvästä infrastruktuurista sekä niiden ylläpidosta. Kehitysvaiheen suunnittelukustannusten vaikutus kaupungin Tampereen Raitiotie Oy:lle maksettavaan infravastikkeeseen on keskimäärin 27 000 euroa vuodessa koko poistoajan. Vastikearviossa on käytetty 40 vuoden poistoaikaa ja 2 %:n korkokantaa.

Mikäli kehitysvaiheen tulosten perusteella päätetään rakentaa raitiotie Hatanpään valtatielle, voi se vaikuttaa kaupunkiympäristön palvelualueen investointiohjelman painotuksiin vuosina 2020 - 2021.  

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Raitiotiejärjestelmän laajentamiseen keskustasta etelän suuntaan varaudutaan teettämällä tarkentava suunnitelma Hatanpään valtatiestä välille Koskipuisto - Tampereen valtatie.

Koilliskeskuksen ja Härmälän suuntien jatkolinjojen suunnittelun tilanne merkitään tiedoksi.

Päätös

Raitiotiejärjestelmän laajentamiseen keskustasta etelän suuntaan varaudutaan teettämällä tarkentava suunnitelma Hatanpään valtatiestä välille Koskipuisto - Tampereen valtatie.

Koilliskeskuksen ja Härmälän suuntien jatkolinjojen suunnittelun tilanne merkittiin tiedoksi.

Kaupunginhallitus edellyttää ulkopuolisen tahon välittömästi selvittävän, voiko raitiotien ykkösvaihetta muuttaa ilman kilpailutusta.

Kaupunginhallitus edellyttää, että raitiotien mahdollisiin rakentamismuutoksiin haetaan välittömästi yli kolmanneksen valtionosuutta.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle, projektijohtaja Ville-Mikael Tuomiselle sekä toimitusjohtaja Pekka Sirviölle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Asian käsittelyn kuluessa Ilkka Sasi teki seuraavat lisäponsiehdotukset:

"Kaupunginhallitus edellyttää ulkopuolisen tahon välittömästi selvittävän, voiko raitiotien ykkösvaihetta muuttaa ilman kilpailutusta.

Kaupunginhallitus edellyttää, että raitiotien mahdollisiin rakentamismuutoksiin haetaan välittömästi yli kolmanneksen valtionosuutta."

Yrjö Schafeitel ja Pekka Salmi kannattivat Sasin lisäponsiesityksiä.

Puheenjohtaja tiedusteli Sasin lisäponsiehdotusten saamaa kannatusta ja totesi niiden tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti 23.4.2019, että raitiotiejärjestelmän laajentamiseen keskustasta etelän suuntaan varaudutaan teettämällä tarkentava suunnitelma Hatanpään valtatiestä välille Koskipuisto - Tampereen valtatie.

Hatanpään valtatien suunnittelu on alkanut vaihtoehtovertailuna raitiotien päätepysäkin paikan suhteen. Vertailussa on ollut vaihtoehtoina pysäkin sijoittaminen joko Sorin aukion tai linja-autoaseman kohdalle. Pysäkkivaihtoehtovertailua on tehty asiantuntija-arviona ja siihen on osallistettu alueen toimijoita ja sidosryhmiä. Arviointitapaamisia on pidetty muun muassa alueen kauppakeskusten ja linja-autoaseman toimijoiden kanssa.

Vaihtoehtovertailussa on arvioitu pysäkkivaihtoehtojen liikennöintiä ja liikenteellisiä vaikutuksia, vaikutuksia alueen jalankulkuun, pyöräilyyn, tapahtumiin ja matkustamiseen sekä yrityksiin, vaikutuksia alueen maankäyttöön, kaupunkitilaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön sekä toteuttamiseen. Näiden arvioitujen vaikutusten perusteella päätepysäkin sijainniksi esitetään Sorinaukiota Suvantokadun ja Vuolteenkadun liittymien väliin. Valittu pysäkkisijainti palvelee paremmin nykyisiä jalankulkuvirtoja, olevaa kaupunkirakennetta ja kauppakeskuksia sekä suuria yleisötapahtumia. Raitiotiepysäkki Sorin aukiolla on arvioitu kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkitilallisesti paremmaksi ratkaisuksi.

Pysäkin sijainnin ratkettua Hatanpään valtatien suunnittelu jatkuu katu- ja toteutussuunnitelmien laatimisella. Tavoitteena on, että katusuunnitelma hyväksytään yhdyskuntalautakunnassa elokuussa. Raitiotien rakentamisesta Hatanpään valtatielle välille Koskipuisto - linja-autoasema päätetään kaupunginvaltuustossa syksyllä 2019.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Hatanpään valtatien raitiotielinjan suunnittelun tilanne merkitään tiedoksi.

Jatkovalmistelua varten linjataan, että raitiotiepysäkki Hatanpään valtatielle suunnitellaan Sorinaukion kohdalle, Suvantokadun ja Vuolteenkadun väliin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle sekä projektijohtaja Ville-Mikael Tuomiselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Anna-Kaisa Heinämäki, Aleksi Jäntti ja  Anna-Kaisa Ikonen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana.

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Perustelut

Hatanpään haaran varsinaisen raitiotien eli Tampereen Raitiotie Oy:n kustannukset ovat 18,16 milj. euroa, sisältäen kaupunginhallituksessa 23.4.2019 päätetyn 0,80 milj. euron suunnittelukustannuksen. Mahdollinen Hatanpään ratahaaran suunnitteluun ja rakentamiseen myönnettävä 30 %:n valtionapu vähentää em. Tampereen raitiotien kustannusta 5,45 milj. euroa. Kaupungin ns. rinnakkaishankkeiden eli raitiotien rakentamisen rinnalla toteuttavan katuympäristön rakentamisen kustannukset ovat 4,36 milj. euroa. Tampereen Vesi liikelaitokselle maksettavaksi tuleva vesihuoltoverkoston ikähyvitys on 0,75 milj. euroa. Keskeinen aikataulutavoite on, että raitiotieliikenne Hatanpään haaran pohjoisella osuudella alkaa samanaikaisesti rakenteilla olevan osan 1 kaupalliselle liikenteen avaamisen kanssa eli 9.8.2021. Hatanpään haaran toteuttaminen myötä pistoraidetta Pirkankadulle ei ole tarve rakentaa toteutusosan 2 yhteydessä. Arvioitu kustannussäästö on 2,65 milj. euroa. Raitiotien Hatanpään haaran rakentamiseksi Tampereen Raitiotie Oy tarvitsee lisälainaa ja siihen kaupungin takauksen. Lainan takaus tuodaan erillisenä päätösasiana valtuuston päätettäväksi. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu tarkemmin hankkeen kustannuksia, aikataulua ja muuta sisältöä.

Raitiotien toteutusosan 1 Hervanta-keskusta-Tays projektiajasta oli 25.10.2019 mennessä kulunut 64 % ja valmiusaste oli 73 %. Toteutusosan 1 rakentaminen etenee suunnitellussa aikataulussa.

Valtuusto päätti raitiotiejärjestelmän toteutusosan 1, Hervanta-Pyynikintori-Tays, rakentamisesta 7.11.2016. Päätöksen mukaisessa toteutussisällössä sekä Hervannan että Taysin raitiolinjat päättyvät Pyynikintorille. Kaupunginhallitus on 9.4.2018 päättänyt, että raitiotien eteläisen suunnan vaihteet rakennetaan varauksena Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien liittymään toteutusosan 1 yhteydessä.

Kaupunginhallitus päätti 23.4.2019, että raitiotiejärjestelmän laajentamiseen keskustasta etelän suuntaan varaudutaan teettämällä tarkentava suunnitelma Hatanpään valtatiestä välille Koskipuisto - Tampereen valtatie. Tampereen Raitiotie Oy:n hallitus päätti hankinnasta 27.5.2019. Suunnittelun suorahankinnasta Raitiotieallianssilta Tampereen Raitiotie Oy teki ilmoituksen julkisiin hankintoihin 4.6.2019. Hankintapäätös on lainvoimainen. Vastaava ilmoitus on tehtävä, mikäli valtuusto tekee päätöksen osuuden rakentamisesta.

Raitiotieallianssin tilaajaosapuolet ovat Tampereen Raitiotie Oy ja Tampereen kaupunki. Rakentajaosapuolet ovat YIT Suomi Oy ja NRC Group Finland Oy. Raitiotieallianssin suunnittelijaosapuolet ovat Pöyry Finland Oy ja NRC Group Finland Oy.

Hatanpään valtatien raitiotien kehitysvaiheen 800 000 euroa suunnittelukustannuksiin kaupunki on hakenut valtionapua kolmanneksen 266 666,67 euroa. Valtionapuhakemus on toimitettu liikenne- ja viestintävirastolle 9.10.2019. Hakemuksesta ei ole toistaiseksi saatu päätöstä.

Kaupunginhallitus on 17.6.2019 päättänyt, että raitiotiepysäkki Hatanpään valtatielle suunnitellaan Sorin aukion kohdalle, Suvantokadun ja Vuolteenkadun väliin. Yhdyskuntalautakunta on 8.10.2019 hyväksynyt Hatanpään valtatien katusuunnitelman välillä Hämeenkatu – linja-autoaseman tonttiliittymä.

Raitiotieallianssi on laatinut toteutussuunnitelman ja tavoitekustannuksen Hatanpään valtatien raitiotieradan rakentamisesta osuudelle Koskipuisto - Tampereen valtatie yhdyskuntalautakunnan hyväksymän katusuunnitelman mukaisesta kokonaisuudesta. Raitiotien toteutussisältöön kuuluu Hatanpään valtatiellä raitiotierata Hämeenkadulta linja-autoasemalle, vaihderisteyksen täydentäminen Hämeenkadun liittymässä Hatanpään valtatien ratahaaralla, raitiotiepysäkki Sorin aukion kohdalle sekä maanalaisen sähkönsyöttöaseman rakentaminen linja-autoaseman tontille.

Hatanpään valtatielle osuudelle Koskipuisto - Tampereen valtatie toteutettavan raitiotien rakentamisen Raitiotieallianssia sitova tavoitekustannus on 20 960 981 euroa. Raitiotieallianssin tavoitekustannukseen sisältyy Hatanpään valtatien rinnakkaista katurakentamista 4 364 301 euron edestä. Kaupungin rinnakkaishanketta ovat kaupunkiympäristön saneerausta ja laatutason nostoa, hulevesijärjestelmän toteuttamista sekä jalankulun, pyöräilyn ja bussiliikenteen järjestelyjen kehittämistä.

Tavoitekustannus ei sisällä Tampereen Vesi Liikelaitokselle kohdistuvaa vesihuoltoverkoston ikähyvitysosuutta, yhteensä 754 170 euroa. Vesihuoltoverkoston ikähyvitykset on laskettu samalla periaatteella kuin raitiotien toteutusosalla 1. Vesihuoltoverkoston 60 vuotta tai vanhempien putkien muutos- ja siirtokustannuksista Tampereen Vesi vastaa 75 % ja 25 % on laskettu raitiotien rakentamisen kustannuksiin. Vastaavasti alle 15 vuotta vanhojen vesihuollon putkien muutostöiden kustannukset kohdistuvat täysimääräisesti raitiotien rakentamiskustannuksiin.

Raitiotieallianssin laatimaan tavoitekustannukseen ei sisälly tilaajan, Tampereen Raitiotie Oy:n varauksia yhteensä 760 000 euroa. Tilaajan varaukset muodostuvat riskivarauksesta 240 000 euroa, tilaajan hankinnoista allianssiin 320 000 euroa ja bonuspoolin budjettivarauksesta (50 % toteutuu) 200 000 euroa.

Kokonaiskustannukset Hatanpään valtatien raitiotiejärjestelmän rakentamisen osalta ovat 22 475 151 euroa. Raitiotieallianssin kustannusarvion on tarkastanut tilaajan hankkimat puolueettomat kustannusasiantuntijat. Kustannusasiantuntijoiden lausunnot puoltavat kustannusarvion hyväksymistä.

Vesihuoltoverkon ikähyvitykset ja kaupungin tilaamat rinnakkaisen kadunrakentamisen kustannukset eivät ole valtionapukelpoisia. Tilaajan varaukset allianssiin ovat valtionapukelpoisia kustannuksia. Valtionapukelpoinen osuus Hatanpään valtatien raitiotien rakentamisesta on 17 356 680 euroa. Kaupunki hakee valtionapua raitiotien rakentamiskustannuksiin valtuuston mahdollisen myönteisen rakentamispäätöksen jälkeen.

Tampereen Raitiotie Oy kustantaa raitiotien rakentamisen kaupungin takaamilla lainoilla. Tampereen Raitiotie Oy veloittaa kaupungilta vuosittain infravastiketta, joka muodostuu ratainvestoinnista, investoinnin koroista ja radan kunnossapidon kustannuksista. Päätettävänä olevan Hatanpään valtatien ratahaaran kunnossapidon kustannusarvio on 160 000 euroa vuodessa. Ratahaaran rakentamisen vaikutus kaupungille kohdistuvaan infravastikkeeseen on 999 175 euroa / vuosi, mikäli rakentamiseen kaupunki ei saa valtionapua. Vaikutus vastikkeeseen on 747 410 euroa/vuosi, mikäli raitiotiejärjestelmän rakentamiseen on saatu valtionapua 30 %. Infravastikearviot on laskettu keskimääräisellä poistoajalla, mikä on tekniikkalajikohtaisesti 10-40 vuotta, ja 2 % korkokannalla.

Hatanpään valtatien raitiotien rakentamisen välille Koskipuisto - Tampereen valtatie keskeiset riskit ovat tiukka rakentamisaikataulu, johon sääoloilla on merkittävä vaikutusta, vaativat työnaikaiset liikennejärjestelyt sekä mittavat johtosiirtotyöt, jotka edellyttävät syviä kaivantoja. Lisähaastetta aiheuttavat samanaikaiset muut rakentamishankkeet Hatanpään valtatien varrella ja lähialueella.

Hatanpään valtatien raitiotien rakentamistyöt on tarkoitus toteuttaa neljässä päävaiheessa vuosina 2020-2022. Ensimmäisenä valmistuu Hämeenkadun ja Suvantokadun välinen osuus, jolla raitiotie- ja bussiliikenne on tavoite aloittaa 9.8.2021 samaan aikaan raitiotiejärjestelmän osan 1 kaupallisen liikenteen alkamisen kanssa. Toisena aikataulullisena päätavoitteena on, että koko Hatanpään valtatien raitiotieinfrastruktuuri, mukaan lukien raitiotiepysäkki Sorin aukion kohdalla ja ratavaihteet linja-autoaseman kohdalla, on valmis ja käytettävissä kaupalliseen raitiotieliikenteeseen vuoden 2021 loppuun mennessä.

Raitiotieallianssin toteutusvaiheen 1 bonuspoolin alkupääomaa esitetään kasvatettavan 400 000 eurolla. Bonuspoolin alkupääoman suurentaminen sisältyy tilaajan kustannusvarauksiin sekä edellä esitettyyn rakentamisen kokonaiskustannusarvioon niin, että bonuksesta arvioidaan toteutuvan 50 %. Toteutusosan 1 kannustinjärjestelmän mittaristoa on muutettu Arjen sujuvuus -avaintulosalueen osalta sekä lisäämällä negatiivisiin kannustimiin euromääräiset sanktiot, jotka toteutuvat, mikäli raitiotieradan valmistumisen tavoiteaikataulu Hatanpään valtatiellä ei toteudu.

Tavoitteena on toimiva arki rakentamistöiden aikana. Raitiotien rakentaminen aiheuttaa poikkeusjärjestelyjä jalankululle, pyöräilylle, joukkoliikenteelle, autoliikenteelle ja huoltoajolle. Raitiotieallianssin palvelulupauksen mukaisesti Hatanpään valtatien liikkeisiin ja kiinteistöihin pääsee kulkemaan kaikissa työvaiheissa. Huoltoajo varmistetaan kaikissa vaiheissa rakentamisen aikana. Kadunvarsipysäköintiä joudutaan rajoittamaan rakennustyön aikana myös bussiliikenteen poikkeusreiteillä. Raitiotieallianssi viestii rakentamisen aikana vastaavin periaattein kuin toteutusosalla 1. Yhteistyö alueen liikeyritysten ja kiinteistöjen kanssa on aloitettu katusuunnitteluvaiheessa ja yhteistyötä on tarkoitus jatkaa koko rakentamistyön ajan.

Elinkeinoelämä on esittänyt kaupungille vetoomuksia, että Tampereen keskusta rakennettaisiin kerralla kuntoon raitiotien osalta. Hatanpään valtatien katusuunnitelman valmistelun yhteydessä on tehty yritysvaikutusten arviointi. Positiivisena vaikutuksena arvioinnissa on nähty, että raitiotien toteuttaminen Hatanpään valtatielle lisää keskustan eteläosien saavutettavuutta ja vetovoimaa, ja samalla koko keskustan kaupallista vetovoimaa. Raitiotiepysäkki Sorin aukiolla palvelee Ratinan ja Tampereen Kannen areenan tapahtumia, linja-autoasemaa sekä tulevaisuudessa myös matkakeskusta. Rakentamalla raitiotie Hatanpään valtatielle samaan aikaan kuin Hämeenkadulle, saadaan keskusta raitiotien rakentamisen osalta kerralla valmiiksi. Näin säästytään rakentamisen haitoilta myöhemmin, ja epävarmuus alueen yrittäjille rakentamisen ajoittumisesta poistuu. Jos raitiotie toteutettaisiin Kannen areenan valmistumisen jälkeen, aiheutuisi rakentamisesta merkittävää haittaa areenan tapahtumille.

Hatanpään valtatien ratahaaran toteuttamisella on positiiviset vaikutukset raitiotiejärjestelmän liikennöintiin. Toisen raitiolinjan kääntäminen Hatanpään valtatielle tuo joustavuutta ja lisää häiriöitilanteiden sietokykyä. Alkuperäisessä osan 1 toteutussisällössä Pyynikintorille päättyy kaksi raitiotielinjaa. Hatanpään raitiotiehaaran myötä riski Pyynikintorin päätepysäkin ruuhkautumiseen vähenee. Lisäksi häiriötilanteissa Hatanpään valtatien pysäkkiä voidaan väliaikaisesti käyttää koko raitiotiejärjestelmän päätepysäkkinä. Raitiotien liikennöintikustannuksiin Hatanpään haaran toteuttamisella on arvioitu olevan vähäinen vaikutus. Raitiovaunujen ajettava matka lyhenee, mutta raitiovaunujen hankintamäärä toteutusosalle 1 on jo lukittu.

Vaikutukset joukkoliikennejärjestelmään kokonaisuutena ovat pääosin positiiviset, rakentamisaikaa lukuun ottamatta. Hämeenkadun länsipään sujuvuus bussiliikenteelle paranee, kun liikennöivien raitiovaunujen määrä on pienempi. Hämeenkadulla kaikilla raitiovaunuilla ei pääse ajamaan päästä päähän. Lännestä tulevia bussilinjoja voidaan jatkaa Pyynikintorilta ja Keskustorilta esimerkiksi Koskipuistoon tai rautatieasemalle. Etelästä tulevilla bussilinjoilla vaihto ratikkaan tulee mahdolliseksi jo Sorin aukion kohdalla. Linja-autoaseman saavutettavuus raitiotiellä paranee. Linjasto2021-suunnitelmaan tehdään tarvittaessa tarkennuksia.

Rakentamisen aikaiset vaikutukset joukkoliikenteeseen ovat merkittävät. Ajoajat hidastuvat ja ruuhkatilanteen ovat todennäköisiä. Rakentamisen aikaisia muutoksia tulee yli puoleen koko kaupunkiseudun joukkoliikenteen määrästä. Suunnitelluilla reittimuutoksilla on pyritty vähentämään työmaan läpikulkevaa liikennettä, mikä nopeuttaa rakentamistyötä. Rakentamisen aikana bussilinjoja on suunniteltu ohjattavaksi poikkeusreiteille mm. Aleksanterinkadulle, Suvantokadulle ja Tuomiokirkonkadun jatkeelle. Hatanpään ratahaaran rakentamisen aikaiset suorat ja välilliset kustannukset joukkoliikenteen talouteen ovat 0,5-1,0 milj. euroa vuodessa.

Raitiotien rakentamisella Hatanpään valtatielle toteutusosan 1 yhteydessä vuosina 2020-2021 on monia etuja. Hatanpään valtatien ratayhteys jakaa raitiotiejärjestelmän matkustajavirtoja laajemmalle alueelle Tampereen keskustassa. Saavutettavuus joukkoliikenteellä arvioidaan paranevan Kyttälän eteläosiin, Hatanpään valtatien varren kauppakeskuksiin, Kannen areenaan, Ratinan Stadionille ja linja-autoasemalle. Esitetyllä rakentamisaikataululla Tampereen ydinkeskusta rakennetaan raitiotien osalta kerralla kuntoon elinkeinoelämän tekemien vetoomusten mukaisesti.

Valtuuston 16.6.2014 hyväksymä raitiotien yleissuunnitelma sisälsi pistoraiteen Pirkankadulle Sepänkadun liittymään. Pistoraide mahdollistaa toisen raitiotielinjan päättämisen Pyynikintorin pysäkille tilanteessa, jossa toinen linja jatkaa Pyynikintorilta ja Pirkankadulta Sepänkadun kautta länteen. Hatanpään valtatien ratahaaran rakentaminen ja Taysin raitiotielinjan ohjaaminen Hatanpään valtatielle mahdollistaa, että Pirkankadulle ei ole tarve toteuttaa pistoraidetta ja vaihteita Sepänkadun liittymään. Tämän tuoma kustannussäästö osan 2 rakentamisessa on arviolta 2,65 milj. euroa.

Seutuhallituksen 30.5.2018 hyväksymässä Raitiotien tulevaisuuden suunnat -loppuraportissa on arvioitu, että raitiotien toteuttamiselle maankäytön mukaisen kysynnän minimivaatimukset täyttyvät jo nykytilanteessa osuudella Hämeenkatu-Partola. Tampereen, Kangasalan ja Ylöjärven kaupungit ja Pirkkalan kunta teettävät parhaillaan yhdessä seudullista raitiotien yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelmassa määritetään asemakaavavaraukset tulevaisuuden raitiotielinjoille Tampereelta Pirkkalan, Kangasalan Lamminrahkan ja Saarenmaan sekä Ylöjärven suuntiin.

Hatanpään valtatien ratahaaran toteuttamisen myötä raitiotierata haarautuu Tampereen keskustasta neljään eri suuntaan. Joukkoliikennejärjestelmän tehokkuuden näkökulmasta ei ole kannattavaa liikennöidä raitiotien heilurilinjaa, joka kulkisi etelästä Hervannasta ydinkeskustaan ja palaisi takaisin kaupungin eteläisiin osiin Hatanpään ja Härmälän suuntiin. Tästä syystä luontevat kehitettävät raitiotien heilurilinjojen ratahaaraparit ovat raitiotielinja Hervannasta Pyynikintorille ja siitä edelleen länteen sekä raitiotielinja Tays keskussairaalalta Hatanpäälle.

Taysilta Hatanpään valtatielle Sorin aukiolle liikennöivä raitiotielinja on liikennejärjestelmän kannalta tehokkaampi, kun sitä on jatkettu idässä Koilliskeskukselle asti ja etelässä Pirkkalan kuntarajalle asti. Raitiotiepysäkki Sorin aukiolla toimii tämänhetkisen tietämyksen mukaan väliaikaisesti päätepysäkkinä noin 5-10 vuoden ajan, kunnes raitiotierataa on jatkettu pidemmälle etelään.

Tavoitteena on, että kaupallinen raitiotieliikenne Tampereella alkaa 9.8.2021. Hervannan linja on tarkoitus liikennöidä Pyynikintorille. Mikäli valtuusto päättää, että Hatanpään valtatien ratahaara rakennetaan vuosina 2020-2021, niin Taysin linja esitetään liikennöitäväksi alusta alkaen Hatanpään valtatielle.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Raitiorata Hatanpään valtatielle osuudelle Hämeenkatu - Tampereen valtatie toteutetaan Tampereen raitiotien toteutusosan 1 päätöksen 7.11.2016 § 53 perusteluissa kuvatuilla kustannusperiaatteilla ja aikataululla.

Raitiotielinja Tays keskussairaalalta linjataan Hatanpään valtatielle.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

Anna-Kaisa Ikonen ilmoitti olevansa esteellinen. Esteellisyys todettiin hallintolain 28 §:n 5) kohdan perusteella ja hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Eriävä mielipide

Lassi Kaleva ilmoitti eriävän mielipiteen.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, projektijohtaja Ville-Mikael Tuomiselle sekä joukkoliikennejohtaja Mika Periviidalle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana ja poistuivat ennen päätöksentekoa.

Lassi Kaleva teki seuraavan muutosehdotuksen:

"Kaupunki siirtää raitiotien ns. Hatanpään ratahaaran toteutuksen/rakentamisen eteenpäin kaupungin haasteellisen taloustilanteen johdosta. Ennen Hatanpään ratahaaran toteutuspäätöstä kaupungilla tulee olla kokemuksia osan 1 osalta (Hervanta / TAYS – Pyynikintori). Ennen rakentamispäätöstä valtuustolla tulee myös olla tieto mahdollisesti saatavasta 30 % valtionavusta."

Puheenjohtaja totesi Kalevan ehdotuksen rauenneen kannattamattomana.

Valmistelija

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen, puh. 050 343 0700, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Raitiorata Hatanpään valtatielle osuudelle Hämeenkatu - Tampereen valtatie toteutetaan Tampereen raitiotien toteutusosan 1 päätöksen 7.11.2016 § 53 perusteluissa kuvatuilla kustannusperiaatteilla ja aikataululla.

Raitiotielinja Tays keskussairaalalta linjataan Hatanpään valtatielle.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Ilpo Sirniö ehdotti, että päätösesitys hylätään.

Kannatus: Aarne Raevaara, Lassi Kaleva, Antti Ivanoff, Sirpa Pursiainen, Sari Tanus ja Sakari Puisto.

Lassi Kaleva teki seuraavan muutosehdotuksen:

"Kaupunki siirtää raitiotien ns. Hatanpään ratahaaran toteutuksen /rakentamisen eteenpäin kaupungin haasteellisen taloustilanteen johdosta. Ennen Hatanpään ratahaaran toteutuspäätöstä kaupungilla tulee olla kokemuksia osan 1 osalta (Hervanta / TAYS – Pyynikintori). Ennen rakentamispäätöstä valtuustolla tulee myös olla tieto mahdollisesti saatavasta 30 % valtionavusta.

Valtuusto katsoo myös, että Hatanpään ratahaaran toteutuksen siirto eteenpäin antaa alueen yrittäjille paremman mahdollisuuden sopeutua uusiin rakennustyömaihin, kun muu keskustan alue on ratikan osalta ensin rakennettu valmiiksi."

Kannatus: Veikko Vallin, Aarne Raevaara ja Sakari Puisto.

Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotukseen oli tehty kaksi muutosehdotusta. Koska ehdotuksia ei hyväksytty yksimielisesti, puheenjohtaja teki seuraavan äänestysjärjestysesityksen;

Ensimmäisessä äänestyksessä asetetaan vastakkain kaupunginhallituksen ehdotus ja Kalevan tekemä muutosehdotus. Toisessa äänestyksessä asetetaan vastakkain ensimmäisessä äänestyksessä voittanut ehdotus Sirniön hylkäysehdotuksen kanssa. Äänestysjärjestysesitys hyväksyttiin.

Äänestys 1

Puheenjohtajan äänestysesitys: Kaupunginhallituksen ehdotus JAA, Kalevan muutosehdotus EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: kaupunginhallituksen ehdotus voitti äänin 50-16, tyhjää 1.

Äänestys 2

Puheenjohtajan äänestysesitys: kaupunginhallituksen ehdotus JAA, Sirniön hylkäys ehdotus EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: kaupunginhallituksen ehdotus voitti äänin 50-16, tyhjää 1.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut valtuuston päätökseksi.

Tiedoksi

Mikko Nurminen, Ville-Mikael Tuominen, Milko Tietäväinen, Mika Periviita, Ari Vandell, Pekka Sirviö/Tampereen Raitiotie Oy, Sari Yrjölä/NRC Finland Oy

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

 Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

 Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa  (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Käsitellyt asiat