Kaupunginvaltuusto, kokous 28.1.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 9 Asemakaava nro 8496, Niemenranta III, entisen teollisuusalueen muuttaminen asuntoalueeksi

TRE:3252/10.02.01/2016

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö, Elina.Karppinen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut 8.5.2017 päivätyn ja 4.6.2018 tarkistetun asemakaavamuutoksen. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8496

Kaavan laatija
Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus
projektiarkkitehti Riikka Rahkonen, kaavaluonnoksen laati Ramboll Finland Oy, arkkitehti Mikko Siitonen. 

Asemakaavalla muutetaan entinen teollisuusalue kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Asemakaavamuutos on Niemenrannan kaavakokonaisuuden viimeinen osa. Alueelle voidaan toteuttaa 35-40 pientaloasuntoa. Kaavassa on varattu alueita yleiseen virkistyskäyttöön sekä pienvenesatamaa ja n. 120 lapsen päiväkotia varten. Alue sijoittuu suunnitellun raitiotielinjan viereen. Asemakaavan yhteydessä on laadittu viitesuunnitelma, katusuunnitelma sekä vesihuollon, sataman ja viheralueiden yleissuunnitelmat ja selvitysaineistoa.

Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 31,5 ha. Kaavalla muodostuu rakennus-oikeutta 141 660 k-m2, ja aluetehokkuus on e=0,45. Rakennusoikeudesta 139 390 k-m2 on osoitettu asuinrakentamiseen. Palvelurakentamiseen on osoitettu 1960 k-m2, josta 1660 k-m2 päiväkotia ja 300 k-m2 rannan palvelurakennusta varten. Alueen asukasmääräksi muodostuu noin 2400-2900 asukasta (laskentaperusteena 45-55 m2 / asuinkerrosala). Alueen rakennusoikeus lisääntyy nykyisestä 24 045 k-m2 yhteensä 117615 k-m2. Venesatama on ns. kotisatama vajaalle 200 veneelle soutuvenepaikkoineen.

Kaava-alueen sijainti ja luonne

Alue sijaitsee Näsijärven rannalla noin 9 km luoteeseen kaupungin keskustasta Kehyskadun ja Raamikadun itäpuolella käsittäen osia em. katualueista. Suunnittelualue käsittää Lielahden kaupunginosan korttelin 2500 tontin nro 31 sekä satama- ja vesialuetta, Lentävänniemen kaupunginosassa sijaitsevaa vesialuetta ja Niemenrannan kaupunginosassa sijaitsevaa katualuetta.

Kiinteistön 2500–31 osuus kaava-alueen pinta-alasta on n. 24 ha. Kaava-alueeseen sisältyvän Näsijärven vesialueen pinta-ala on n. 8 ha. Suunnittelualue on entistä Metsä Board Oyj:n teollisuusaluetta. Toimintaan liittyvät rakennukset on purettu 1990-luvulla ja alueen maastoa on muokattu sekä suuri osa puustoa poistettu pilaantuneen maaperän puhdistustoimenpiteiden yhteydessä. Alueen rannat ovat suurilta osin täyttöaluetta.

Asemakaavan tavoitteet

Maankäytön suunnittelun tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset joukkoliikenteeseen tukeutuvalle, järvenrantamaisemaan soveltuvalle monipuolisia asumisen mahdollisuuksia tarjoavalle laadukkaalle kerrostaloalueelle, turvata laajat yleiset virkistysalueet ja -reitit ranta-alueelle ja vaalia alueen kulttuuriarvoja kuten arkeologista kulttuuriperintöä. Suunnittelussa huomioidaan alueen identiteettiä luovan taiteen sijoittaminen alueelle. Asemakaavahanke on vuoden 2018 kaavoitusohjelmassa. Siinä on tavoitteeksi asetettu 100 000 k-m2 asuinkerrostalojen rakentamiseen ja 1000 k-m2 liike- ja palvelutiloille. Pientaloasuntojen tavoite on 40 kpl.

Asemakaavaprosessin vaiheet

Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt alueen maanomistaja Metsä Board Oyj (vuoteen 2012 M-real Oyj) vuonna 2005. Aloite johti kaavoituksen käynnistymiseen. (Dno TRE:3298/10.02.01/2016).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 1. - 22.12.2016. Aineistosta saatiin kolme lausuntoa/kommenttia sekä yksi mielipide. Tampereen Sähkölaitos ilmoitti, että alue on liitettävissä kaukolämpöverkkoon. Tampereen Infra Liikelaitos esitti, että kaavahankkeessa on laadittava hulevesiselvitys. Pirkanmaan maakuntamuseo huomautti, että suunnittelun tavoitteisiin tulee lisätä kulttuuriarvojen, kuten arkeologisen kulttuuriperinnön, vaalimisen edistäminen MRL 5 §:n mukaisesti. Mielipiteen jätti Reuharin omakotiyhdistys, joka ilmoittautui osalliseksi ja esitti uimapaikan tarpeen ja rantapaviljonkia aurinkoiselle sijainnille, esitti huolen Lielahdenkadun ja Paasikiventien vetokyvystä ja nopeusrajoituksista sekä painotti kevyen liikenteen reitin Lentävänniemi-Paasikiventie merkitystä.

Valmisteluvaiheen  palaute huomioitiin suunnittelussa soveltuvilta osin: suunnittelun tavoitteisiin ja vaikutusten arviointiin lisättiin kulttuuriarvojen vaaliminen, hulevesisuunnittelu käynnistettiin, tutkittiin rantapaviljongin sijaintia, uimapaikan tarvetta ja kevyenliikenteenväylän linjausta sekä merkittiin Reuharin omakotiyhdistys osalliseksi.

Kaavaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville 11.5. – 1.6.2017 väliseksi ajaksi. Lausunnot saatiin Pirkanmaan Ely-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta ja kaupunkikuvatoimikunnalta, Pirkanmaan liitto ei antanut lausuntoa. Osallisilta tuli yksi mielipide.

Pirkanmaan ELY-keskus edellytti kaavamerkintää niille alueille, joille Sahan alueen kunnostuksen yhteydessä on kunnostustason alapuolelle jäänyt pilaantunutta maata, jonka pitoisuus ylittää kohteen kunnostustavoitteet. Pirkanmaan ELY-keskus esitti myös etelärannan laiturialueen osalta ranta- ja vesialueen haitta-ainetutkimuksessa todettujen vesialueen nollakuitutäyttöjen huomioimista.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomautti, että Sahanmäellä sijaitsevalta rajamerkiltä puuttuu asianmukainen kaavamerkintä. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.

Kaupunkikuvatoimikunta korosti lausunnossaan Niemenrannan aukion roolia, järvinäkymiä, jalankulkuympäristöä ja pihoja. Sataman huoltorakennuksen toimintoja esitettiin integroitavaksi myös asuinrakennuksen katutasoon sekä esitettiin tutkittavaksi korkeampaakin rakentamista ja lähemmäs rantaa.

Osallismielipiteessä ehdotettiin entisen teollisuusratapohjan hyödyntämistä kevyen liikenteen väylänä. Yleisötilaisuus pidettiin 23.5.2017.

Kaupunkikuvatoimikunnalta pyydettiin uusi lausunto valmisteltavasta kaavaehdotuksesta. Lausunnossa 28.11.2017 korostettiin järvellä liikkujan näkökulmaa ja esitettiin suunnitelmaan lisää urbaanisuutta sataman tuntumaan. Jatkosuunnittelussa toivottiin kiinnitettävän huomiota myös asuintyyppien monipuolisuuteen, pysäköintipaikkojen riittävyyteen satama-alueen läheisyydessä sekä puistoalueiden ja kevyenliikenteen reittien kunnossa pidettävyyteen.

Kaavaehdotukseen on lisätty maankäyttörajoite maaperän pilaantuneisuuden jäännöspitoisuusalueelle Kiramonrantaan. Etelärannan laiturivaraus on poistettu ja muinaisjäänteelle osoitettu kaavamerkintä. Etelärannan pyörätie noudattelee vanhaa ratapohjaa. Kaupunkikuvaa on tutkittu lisää, rakentamisen sijoittelussa on pysytty kuitenkin Niemenrannan osayleiskaavan rajauksissa ja satama on säilytetty kotisatamana.

Palaute- ja vastineraportti on selostuksen liitteenä.

Kiinteistötoimella ei ole huomautettavaa.

Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Ely-keskukselta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta.

Asemakaavan toteuttaminen

Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sen saatua lain voiman. Kaavan mahdollistaman uudisrakentamisen arvioidaan alkavan vuonna 2019.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Asemakaavaehdotus nro 8496 (päivätty 8.5.2017 ja tarkistettu 4.6.2018) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö, Elina.Karppinen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut 8.5.2017 päivätyn, 4.6.2018 tarkistetun ja 29.10.2018 teknisesti tarkistetun asemakaavamuutoksen. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8496

Kaavan laatija
Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus
projektiarkkitehti Riikka Rahkonen, kaavaluonnoksen laati Ramboll Oy, arkkitehti Mikko Siitonen.

Asemakaavalla muutetaan entinen teollisuusalue kerrostalovaltaiseksi asunto-alueeksi. Asemakaavamuutos on Niemenrannan kaavakokonaisuuden viimeinen osa. Alueelle voidaan toteuttaa 35-40 pientaloasuntoa. Kaavassa on varattu alueita yleiseen virkistyskäyttöön sekä pienvenesatamaa ja n. 120 lapsen päiväkotia varten. Alue sijoittuu suunnitellun raitiotielinjan viereen. Asemakaavan yhteydessä on laadittu viitesuunnitelma, katuyleissuunnitelma sekä vesihuollon, venesataman ja viheralueiden yleissuunnitelmat sekä selvitysaineistoa.

Asemakaavan pinta-ala on noin 31,5 ha. Kaavalla muodostuu rakennusoikeutta 141 890 k-m2, ja aluetehokkuus on e=0,45. Rakennusoikeudesta 139600 k-m2 on osoitettu asuinrakentamiseen. Palvelurakentamiseen on osoitettu 1960 k-m2, josta 1 660 k-m2 päiväkotia ja 300 k-m2 rannan palvelurakennusta varten. Alueen asukasmääräksi arvioidaan esitetyllä kerrosalalla muodostuvan noin 2400-2900 asukasta (laskentaperusteena 45-55 m2/asuinkerrosala ilman varasto- ja yhteistiloja). Alueen rakennusoikeus lisääntyy nykyisestä 24 045 k-m2 yhteensä 117 845 k-m2. Venesatama on ns. kotisatama vajaalle 200 veneelle soutuvenepaikkoineen.

Kaava-alueen sijainti ja luonne

Alue sijaitsee Näsijärven rannalla noin 9 km luoteeseen kaupungin keskustasta Kehyskadun ja Raamikadun itäpuolella, käsittäen osia em. katualueista. Suunnittelualue käsittää Lielahden kaupunginosan korttelin 2500 tontin nro 31 sekä satama- ja vesialuetta, Lentävänniemen kaupunginosassa sijaitsevaa virkistys- ja vesialuetta ja Niemenrannan kaupunginosassa sijaitsevaa katu- ja virkistysaluetta.

Kiinteistön 2500–31 osuus kaava-alueen pinta-alasta on n. 24 ha. Kaava-alueeseen sisältyvän Näsijärven vesialueen pinta-ala on n. 8 ha. Suunnittelualue on entistä Metsä Board Oyj:n teollisuusaluetta. Toimintaan liittyvät rakennukset on purettu 1990-luvulla ja alueen maastoa on muokattu sekä suuri osa puustoa poistettu pilaantuneen maaperän puhdistustoimenpiteiden yhteydessä. Alueen rannat ovat suurilta osin täyttöaluetta.

Asemakaavan tavoitteet

Maankäytön suunnittelun tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset joukkoliikenteeseen tukeutuvalle, järvenrantamaisemaan soveltuvalle monipuolisia asumisen mahdollisuuksia tarjoavalle laadukkaalle kerrostaloalueelle, turvata laajat yleiset virkistysalueet ja -reitit ranta-alueelle ja vaalia alueen kulttuuriarvoja kuten arkeologista kulttuuriperintöä. Suunnittelussa huomioidaan alueen identiteettiä luovan taiteen sijoittaminen alueelle. Asemakaavahanke on vuoden 2018 kaavoitusohjelmassa. Siinä on tavoitteeksi asetettu 100 000 k-m2 asuinkerrostalojen rakentamiseen ja 1000 k-m2 liike- ja palvelutiloille. Pientaloasuntojen tavoite on 40 kpl.

Asemakaavaprosessin vaiheet

Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt alueen maanomistaja Metsä Board Oyj (vuoteen 2012 M-real Oyj) vuonna 2005. Aloite johti kaavoituksen käynnistymiseen. (Dno TRE:3298/10.02.01/2016).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 1. - 22.12.2016. Aineistosta saatiin kolme lausuntoa/kommenttia sekä yksi mielipide. Tampereen Sähkölaitos ilmoitti, että alue on liitettävissä kaukolämpöverkkoon. Tampereen Infra Liikelaitos esitti, että kaavahankkeessa on laadittava hulevesiselvitys. Pirkanmaan maakuntamuseo huomautti, että suunnittelun tavoitteisiin tulee lisätä kulttuuriarvojen, kuten arkeologisen kulttuuriperinnön, vaalimisen edistäminen MRL 5 §:n mukaisesti. Mielipiteen jätti Reuharin omakotiyhdistys, joka ilmoittautui osalliseksi ja esitti uimapaikan tarpeen ja rantapaviljonkia aurinkoiselle sijainnille, esitti huolen Lielahdenkadun ja Paasikiventien vetokyvystä ja nopeusrajoituksista sekä painotti kevyen liikenteen reitin Lentävänniemi - Paasikiventie merkitystä.

Valmisteluvaiheessa tutkittiin aloitusvaiheessa saatu palaute, ja se huomioitiin suunnittelussa soveltuvilta osin: suunnittelun tavoitteisiin ja vaikutusten arviointiin lisättiin kulttuuriarvojen vaaliminen, hulevesisuunnittelu käynnistettiin, tutkittiin rantapaviljongin sijaintia, uimapaikan tarvetta ja kevyenliikenteenväylän linjausta sekä merkittiin Reuharin omakotiyhdistys osalliseksi.

Kaavaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville 11.5. – 1.6.2017 väliseksi ajaksi. Lausunnot saatiin Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta ja kaupunkikuvatoimikunnalta, Pirkanmaan liitto ei antanut lausuntoa. Osallisilta tuli yksi mielipide.

Pirkanmaan ELY-keskus edellytti kaavamerkintää niille alueille, joille Sahan alueen kunnostuksen yhteydessä on kunnostustason alapuolelle jäänyt pilaantunutta maata, jonka pitoisuus ylittää kohteen kunnostustavoitteet. Pirkanmaan ELY-keskus esitti myös etelärannan laiturialueen osalta ranta- ja vesialueen haitta-ainetutkimuksessa todettujen vesialueen nollakuitutäyttöjen huomioimista.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomautti, että Sahanmäellä sijaitsevalta rajamerkiltä puuttuu asianmukainen kaavamerkintä. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.

Kaupunkikuvatoimikunta korosti lausunnossaan Niemenrannan aukion roolia, järvinäkymiä, jalankulkuympäristöä ja pihoja. Sataman huoltorakennuksen toimintoja esitettiin integroitavaksi myös asuinrakennuksen katutasoon sekä esitettiin tutkittavaksi korkeampaakin rakentamista ja lähemmäs rantaa.

Osallismielipiteessä ehdotettiin entisen teollisuusratapohjan hyödyntämistä kevyen liikenteen väylänä. Yleisötilaisuus pidettiin 23.5.2017.

Kaupunkikuvatoimikunnalta pyydettiin uusi lausunto valmisteltavasta kaavaehdotuksesta. Lausunnossa 28.11.2017 korostettiin järvellä liikkujan näkökulmaa ja esitettiin suunnitelmaan lisää urbaanisuutta sataman tuntumaan. Jatkosuunnittelussa toivottiin kiinnitettävän huomiota myös asuintyyppien monipuolisuuteen, pysäköintipaikkojen riittävyyteen satama-alueen läheisyydessä sekä puistoalueiden ja kevyenliikenteen reittien kunnossa pidettävyyteen.

Vireilletulo- ja valmisteluvaiheen palaute- ja vastineraportti on selostuksen liitteenä. Kaavaehdotukseen lisättiin maankäyttörajoite maaperän pilaantuneisuuden jäännöspitoisuusalueelle Kiramonrantaan. Etelärannan laiturivaraus poistettiin ja muinaisjäänteelle osoitettiin kaavamerkintä.  Etelärannan pyörätie noudattelee vanhaa ratapohjaa. Kaupunkikuvaa tutkittiin lisää, rakentamisen sijoittelussa on pysytty kuitenkin Niemenrannan osayleiskaavan rajauksissa ja satama on säilytetty kotisatamana.

Suunnitelmaa tarkennettiin kaavaehdotukseksi, jonka yhdyskuntalautakunta hyväksyi julkisesti nähtäville 14.6. – 16.8. väliseksi ajaksi. Kaavaehdotuksesta jätettiin nähtävilläoloaikana kaksi viranomaislausuntoa. Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ollut huomauttamista. ELY-keskus viittasi lausuntonaan 1.6. Tampereen kaupungin ja ELY-keskuksen välisessä työkokouksessa antamaansa palautteeseen. Silloin ELY-keskus esitti Hyönteistutkijain seuran kommenttien pyytämistä, koska Sahanmäen asemakaavamääräys on osittain ristiriidassa hyönteisselvityksen suositusten kanssa lepakkoesiintymän takia. Lisäksi ELY-keskus esitti merkintää kaavaan, mikäli uimapaikan käyttö edellyttää toimenpiteitä veden alla.

ELY-keskuksen palautteen pohjalta järjestettiin tapaaminen hyönteistutkijain seuran kanssa ja lisättiin kaavaan yleismääräys Sahanmäen arvokkaiden luonnonominaisuuksien säilymisen turvaavien hoitotoimenpiteiden määrittelystä viheryleissuunnitelmassa. Lisäksi yleismääräykseen lisättiin maininta uimapaikan (vv-2) edustan vesialueen mahdollisten lisäpuhdistamistarpeiden tarkistamisesta rakennussuunnittelun yhteydessä.

Kaavaehdotuksesta saadut sisäiset kommentit tarkistustarpeineen:

- Satamatoimisto: sataman toiminnallisuus ja laajuus
- Raitiotieallianssi: sähkönsyöttöaseman rakennusoikeus ja tontin koko
- Kaupunkimittaus: korttelista 7924 puuttuu ajoyhteysmerkintöjä
- Julkisen taiteen ohjausryhmä esitti pieniä tarkistuksia kaavaan taidetta koskevaan yleismääräykseen sekä vastaavaan kohtaan rakentamistapaohjeessa
- Kadunnimitoimikunta: sataman viereiselle aukiolle nimeksi Vonkaterassi, vaihtoehtonimenä Tukkivahdinterassi

Satamasuunnitelma tarkistettiin ja sataman aluevarausta tarkistettiin vähäisesti. Sähkönsyöttöaseman tonttia suurennettiin ja rakennusoikeutta nostettiin aikaisemmasta 80 kerrosneliömetristä 100 kerrosneliömetriin, ajoyhteys korttelin 7921 LPA-alueen kautta poistettiin. Puuttuvat ajoyhteysmerkinnät on lisätty. Taidetta koskevaa yleismääräystä ja rakentamistapaohjetta on tarkistettu. Tukkivahdinterassin nimi on osoitettu sataman viereiselle aukiolle.

Lisäksi asemakaavakarttaan on tehty seuraavat vähäiset tarkistukset:

- alleviivattu etupihamerkinnät Niemenrannan puistokadun varressa
- täsmennetty yleisesti autopaikkoja koskevia merkintöjä
- tarkistettu kerroslukujen välisiä rajoja ja muokattu niitä osin ohjeellisiksi
- tarkistettu kerroslukuja, rakennusaloja ja rakennusalojen välisiä etäisyyksiä ja lisätty päiväkodille pyöräpysäköintinormi ja talousrakennusalaa
- lisättiin kartalle puuttuvat ap-rakennusoikeudet  (yht. 80 k-m2)
- puisto- ja katualueisiin rajautuvien kortteleiden muurimerkintöjen tarkistukset
- lisätty puuttuvat puistojen reittien nimimerkinnät
- selkiytetty yleismääräyksen sisältöä ja kieliasua

Seurantalomake, viitesuunnitelma, katuyleissuunnitelma ja viheryleissuunnitelma on tarkistettu vastaamaan kaavakarttaa. Rakentamistapaohjeen sisältöä ja taittoa on selkiytetty.

Tehdyt tarkistukset kaava-aineistoon ovat kaavan kokonaisuudessa vähäisiä ja teknisen tarkistuksen luontoisia.

Asemakaavamuutoksella on merkittäviä yritys- ja työllisyysvaikutuksia, koska aluetta rakennettaneen ainakin 10 vuoden ajan. Asemakaava mahdollistaa päiväkodin rakentamisen sekä edellyttää liiketiloja Niemenrannan aukion varrelle sekä mahdollistaa niitä myös muualle kerrostalokortteleihin. Alueen n. 2400-2900 asukasta ovat potentiaalisia asiakkaita suunnittelualueen lähiympäristöä laajemman alueen palveluille.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Kankaala Kari, Ympäristö- ja kehitysjohtaja, Kari.Kankaala@tampere.fi

Asemakaavaehdotus nro 8496 (päivätty 8.5.2017, tarkistettu 4.6.2018 ja 29.10.2018 teknisesti tarkistettu) hyväksytään ja esitetään kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset  on hyväksytty.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Perustelut

Niemenrannan asuntoalueen kolmas ja viimeinen asemakaava, joka mahdollistaa yhteensä 139.600 kem2 asuntorakentamista, mistä pääosa kerrostaloihin. Muuta rakennusoikeutta syntyy 2.290 kem2.

Asemakaava-alueen omistaa Metsä Board Oyj, jonka kanssa tehty maankäyttösopimus on 19.12.2018 hyväksytty asunto- ja kiinteistölautakunnassa. Sopimuksella kaupunki saa muodostuvaa asuinrakennusoikeutta yhteensä 18.750 kem, päiväkotitontin 1.660 kem  ja rahallisen korvauksen 9.785.746 euroa. Lisäksi kaupungille luovutetaan asemakaavassa muodostuvat yleiset alueet yhteensä 145.177 m2.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Asemakaavaehdotus nro 8496 (päivätty 8.5.2017, tarkistettu 4.6.2018 ja 29.10.2018 teknisesti tarkistettu) hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Valmistelija

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Projektiarkkitehti Riikka Rahkonen, puh.040 801 2724, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Asemakaavaehdotus nro 8496 (päivätty 8.5.2017, tarkistettu 4.6.2018 ja 29.10.2018 teknisesti tarkistettu) hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Metsä Board Oyj, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, Jalo Tarja/tupa, Mikko Nurminen, Riikka Rahkonen, Juha-Matti Ala-Laurila, Heli Toukoniemi, Patricia Nikko, Virpi Ekholm, kuulutus

Liitteet


Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
 
Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisen ja kunnan jäsenen tietoon tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on asetettu nähtäville, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Käsitellyt asiat