Kaupunginvaltuusto, kokous 28.1.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 7 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

TRE:7766/12.05.00/2018

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Viitasaari Tuija, Kasvatus- ja opetuspäällikkö, Tuija.Viitasaari@tampere.fi

Perustelut

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Lastensuojelulaki 12 § ja Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 §) laaditaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan myös, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma noudattaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) keskeisiä tavoitteita eli pyrkii turvaamaan osaltaan lapsen oikeuden erityiseen suojeluun ja hoivaan (protection), riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) sekä osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon (participation). Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa niin omassa arkiympäristössään kuin päätöksenteossakin.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelman, ja sen seuranta ja arviointi tehdään vähintään kerran valtuustokauden aikana. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma otetaan huomioon vuosittaisissa talous- ja toimintasuunnitelmissa. Lakisääteisen suunnitelman keskeiset painopisteet ja tavoitteet sisällytetään kaupungin strategiaan, joka ohjaa myös suunnitelmassa nostettavia tavoitteita ja toimenpiteitä.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koskee koko kuntaa:

  • varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön
  • sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tukevat lapsen, nuoren ja perheen arkea
  • liikunta- ja nuorisotoiminta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä osallistumista yhteisöissä
  • yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen.

Lasten ja nuorten palveluja tarkastellaan suunnitelmassa kokonaisuutena ja sen laatimiseen ovat osallistuneet kaupungin eri toimialat; varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös lapsia ja nuoria, järjestöjä, seurakuntia ja muita yhteistyökumppaneita on kuultu suunnitelman laatimisessa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty hyvinvoinnin palvelualueen johtoryhmässä 7.11, elinvoiman- ja kilpailukyvyn johtoryhmässä 21.11. sekä kaupungin johtoryhmässä 27.11.2018.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Rantanen Teppo, Johtaja, Teppo.Rantanen@tampere.fi

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään omalta osaltaan ja esitetään kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari oli asiantuntijana asian käsittelyn aikana ja poistui ennen päätöksentekoa.

Valmistelija

Viitasaari Tuija, Kasvatus- ja opetuspäällikkö, Tuija.Viitasaari@tampere.fi

Perustelut

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Lastensuojelulaki 12 § ja Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 §) laaditaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan myös, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma noudattaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) keskeisiä tavoitteita eli pyrkii turvaamaan osaltaan lapsen oikeuden erityiseen suojeluun ja hoivaan (protection), riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) sekä osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon (participation). Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa niin omassa arkiympäristössään kuin päätöksenteossakin.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelman, ja sen seuranta ja arviointi tehdään vähintään kerran valtuustokauden aikana. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma otetaan huomioon vuosittaisissa talous- ja toimintasuunnitelmissa. Lakisääteisen suunnitelman keskeiset painopisteet ja tavoitteet sisällytetään kaupungin strategiaan, joka ohjaa myös suunnitelmassa nostettavia tavoitteita ja toimenpiteitä.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koskee koko kuntaa:

  • varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön
  • sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tukevat lapsen, nuoren ja perheen arkea
  • liikunta- ja nuorisotoiminta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä osallistumista yhteisöissä
  • yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen.

Lasten ja nuorten palveluja tarkastellaan suunnitelmassa kokonaisuutena ja sen laatimiseen ovat osallistuneet kaupungin eri toimialat; varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös lapsia ja nuoria, järjestöjä, seurakuntia ja muita yhteistyökumppaneita on kuultu suunnitelman laatimisessa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty 1.11. hyvinvoinnin palvelualueen johtoryhmässä 7.11, elinvoiman- ja kilpailukyvyn johtoryhmässä 21.11. sekä kaupungin johtoryhmässä 27.11.2018.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Kuosmanen Taru, Johtaja, Taru.Kuosmanen@tampere.fi

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään omalta osaltaan ja esitetään kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi hyväksyttiin toivomusponsi:

"Että hyvinvointisuunnitelmassa otetaan 13-15 -vuotiaiden ja yli 16-vuotiaiden nuorten kehittämiskohteiksi erityisesti omana kohteenaan huumeiden käytön ennaltaehkäisy ja nykyisen kehityksen katkaisu."

Kokouskäsittely

Kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana.

Terhi Kiemunki teki seuraavan toivomusponsiesityksen: "Että hyvinvointisuunnitelmassa otetaan 13-15 -vuotiaiden ja yli 16-vuotiaiden nuorten kehittämiskohteiksi erityisesti omana kohteenaan huumeiden käytön ennaltaehkäisy ja nykyisen kehityksen katkaisu." Varapuheenjohtaja Matti Helimo kannatti Kiemungin esitystä. Toivomusponsiesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

Kuosmanen Taru, Johtaja, Taru.Kuosmanen@tampere.fi

Perustelut

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Lastensuojelulaki 12 § ja Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 §) laaditaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan myös, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma noudattaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) keskeisiä tavoitteita eli pyrkii turvaamaan osaltaan lapsen oikeuden erityiseen suojeluun ja hoivaan (protection), riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) sekä osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon (participation). Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa niin omassa arkiympäristössään kuin päätöksenteossakin.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelman, ja sen seuranta ja arviointi tehdään vähintään kerran valtuustokauden aikana. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma otetaan huomioon vuosittaisissa talous- ja toimintasuunnitelmissa. Lakisääteisen suunnitelman keskeiset painopisteet ja tavoitteet sisällytetään kaupungin strategiaan, joka ohjaa myös suunnitelmassa nostettavia tavoitteita ja toimenpiteitä.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koskee koko kuntaa:

  • varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön
  • sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tukevat lapsen, nuoren ja perheen arkea
  • liikunta- ja nuorisotoiminta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä osallistumista yhteisöissä
  • yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen.

Lasten ja nuorten palveluja tarkastellaan suunnitelmassa kokonaisuutena ja sen laatimiseen ovat osallistuneet kaupungin eri toimialat; varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös lapsia ja nuoria, järjestöjä, seurakuntia ja muita yhteistyökumppaneita on kuultu suunnitelman laatimisessa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty elinvoima- ja osaamislautakunnassa 12.12.2018, sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.12.2018 sekä sivistys- ja kulttuurilautakunnassa 20.12.2018.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään.

Päätös

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään esittelijän tekemin muutoksin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Taru Kuosmaselle sekä palvelulinjapäällikkö Maria Päiväselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Asian esittelijä Juha Yli-Rajala muutti liitteenä olevaa hyvinvointisuunnitelmaa seuraavasti:

Lisätään kohtaan 6.2.:

Kehittämiskohde: Vahvistetaan ammattilaisten osaamista kaltoinkohdellun lapsen (ml. seksuaalinen häirintä) tunnistamiseen ja hoitoon.
Vastuutaho; Lape-ryhmä, lapsiasiamies, perusopetus, oppilashuolto Aikataulu:  2019

Lisätään kohtaan 7.2.:

Kehittämiskohde: Osana väkivallan ehkäisytyötä eri tahoja koulutetaan tunnistamaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Oppilaitoksissa osana ennaltaehkäisevää työtä nostetaan esiin seksuaalinen häirintä ja siihen liittyvät ilmiöt.
Vastuutaho: Toisen asteen koulutus, opiskeluhuolto Aikataulu:  2019-2020

Puheenjohtaja totesi, että näin muutettu lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on asian käsittelyn pohjana.

Valmistelija

Viitasaari Tuija, Kasvatus- ja opetuspäällikkö, Tuija.Viitasaari@tampere.fi

Perustelut

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Lastensuojelulaki 12 § ja Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 §) laaditaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan myös, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma noudattaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) keskeisiä tavoitteita eli pyrkii turvaamaan osaltaan lapsen oikeuden erityiseen suojeluun ja hoivaan (protection), riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) sekä osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon (participation). Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa niin omassa arkiympäristössään kuin päätöksenteossakin.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelman, ja sen seuranta ja arviointi tehdään vähintään kerran valtuustokauden aikana. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma otetaan huomioon vuosittaisissa talous- ja toimintasuunnitelmissa. Lakisääteisen suunnitelman keskeiset painopisteet ja tavoitteet sisällytetään kaupungin strategiaan, joka ohjaa myös suunnitelmassa nostettavia tavoitteita ja toimenpiteitä.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koskee koko kuntaa:

  • varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön
  • sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tukevat lapsen, nuoren ja perheen arkea
  • liikunta- ja nuorisotoiminta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä osallistumista yhteisöissä
  • yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen.

Lasten ja nuorten palveluja tarkastellaan suunnitelmassa kokonaisuutena ja sen laatimiseen ovat osallistuneet kaupungin eri toimialat; varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös lapsia ja nuoria, järjestöjä, seurakuntia ja muita yhteistyökumppaneita on kuultu suunnitelman laatimisessa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty hyvinvoinnin palvelualueen johtoryhmässä 7.11, elinvoiman- ja kilpailukyvyn johtoryhmässä 21.11. sekä kaupungin johtoryhmässä 27.11.2018.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Kuosmanen Taru, Johtaja, Taru.Kuosmanen@tampere.fi

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään omalta osaltaan ja esitetään kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Sosiaalipalvelupäällikkö Maria Päivänen sekä kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari olivat asiantuntijoina paikalla asian käsittelyn aikana.

Valmistelija

  • Kuosmanen Taru, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari, puh. 050 432 3529, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

Hyvinvointisuunnitelmassa otetaan 13–15-vuotiaiden ja yli 16-vuotiaiden nuorten kehittämiskohteiksi erityisesti omana kohteenaan huumeiden käytön ennaltaehkäisy ja nykyisen kehityksen katkaisu.

Kokouskäsittely

Lassi Kaleva teki seuraavan toivomusponsiehdotuksen:

Hyvinvointisuunnitelmassa otetaan 13–15-vuotiaiden ja yli 16-vuotiaiden nuorten kehittämiskohteiksi erityisesti omana kohteenaan huumeiden käytön ennaltaehkäisy ja nykyisen kehityksen katkaisu.

Ulla-Leena Alppi, Ilkka Sasi ja Sakari Puisto kannattivat Kalevan toivomusponsiehdotusta.

Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että koska kaupunginhallituksen ehdotukseen ei ole tehty muutosehdotusta se on tullut valtuuston päätökseksi.

Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta voidaanko Kalevan toivomusponsiehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska toivomusponsiehdotusta ei vastustettu puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.

Tiedoksi

Tuija Viitasaari, Kristiina Järvelä, Tuire Sannisto, Leena Kostiainen, Mika Vuori, Maria Päivänen, Jukka Etu-Seppälä, Sanni Pöntinen, Marianne Aalto-Siiro, Tiia Heinäsuo, Sirpa Tikka, Hanna Gråsten-Salonen, Marja Nurmi-Vuorinen, Salla Kananen, Marianna Lehtinen, Sari Salomaa-Niemi, Heljä Tokas

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

 Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

 Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa  (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Käsitellyt asiat