Kaupunginvaltuuston kyselytunti, kokous 18.12.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 16 Valtuustokysely koskien kaupungin asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada tietoa liikuntaryhmien toiminnasta - Sinikka Torkkola (lisäpykälä)

TRE:9057/12.00.01/2017

Valmistelijan yhteystiedot

Palvelujohtaja Lauri Savisaari, puh. 040 801 6081, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Sinikka Torkkolan valtuustokysely:

Pormestari Lauri Lylyn ohjelmassa todetaan, etteivät kaupungin hyvinvointia tukevat palvelut tavoita palveluja tarvitsevia. Ongelman ratkaisuksi ohjelmassa esitetään hyvinvointipalvelujen viestinnän ja markkinoinnin uudistamista. Lisäksi todetaan, että uudistaminen aloitetaan liikunta- ja harrastuspalveluista.


Yksittäisen kaupunkilaisen mahdollisuus osallistua kaupungin liikuntapalveluihin alkaa siitä, että hän saa tiedon missä ja milloin mitäkin voi harrastaa. Tampereen kaupungin verkkosivulla (https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2017/08/10082017_1.html, julkaistu 10.8.2017) kerrotaan syksyn liikuntaryhmiin ilmoittautumisesta seuraavasti:


”Syyskauden 2017 liikuntaryhmiin ilmoittautuminen alkaa elokuussa 14.8.2017 ja (uimakoulut ja työikäisten liikunta) 15.8.2017 (erityisliikunta). Tarkemmat tiedot Vapaalla -liitteessä, joka jaetaan koteihin Moron välissä torstaina 10.8.2017. ”

Aamulehden markkinoinnin mukaan Moro-lehti tavoittaa 85 prosenttia jakoalueensa kotitalouksista. Tämä tarkoittaa, että vähintään 15 prosenttia tamperelaisista kotitalouksista ei ole saanut Moron mukana jaettu Vapaalla-liitettä. Tämän mukaan on arvioitavissa, että vähintään joka viidennellä kaupunkilaiselle ei ole ollut mahdollisuutta saada kotiinsa paperille painettua tietoa syyskauden liikuntaryhmistä.


Pormestariohjelmassa viitataan viestinnän digitalisoitumiseen. Totta onkin, että yhä useammalla ihmisellä on riittävät verkkoviestintätaidot tiedon hankkimiseen kaupungin palveluista. Tilastokeskus tuottaman Suomen virallisen tilaston (26.9.2017) mukaan suurissa kaupungeissa 90 prosenttia asukkaista on hakenut tietoja viranomaisten tai julkisten palveluiden tarjoajien Internet-sivuilta kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Ikä ja koulutus vaikuttavat tiedon hakemiseen verkosta: Eläkeläisistä julkisten palvelujen verkkosivustoilta tietoa on hankkinut 40 prosenttia. Vain puolet perusasteen koulutuksen suorittaneista on hakenut tietoa julkisista palveluista Internetistä.


Internetissä jaettavan tiedon saavutettavuuteen vaikuttavat paitsi verkkoviestintätaidot ja tiedonhankintatottumukset myös verkkoviestinnän mahdollistavien laitteiden saatavuus. Tilastokeskus tuottaman Suomen virallisen tilaston (9.12.2016) mukaan suurissa kaupungeissa 86 prosentilla kotitalouksista on Internetyhteys. Yhden hengen talouksissa Internet-yhteys on 75 prosentilla. Tulot vaikuttavat selvästi Internet-yhteyteen. Pienituloisilla, nettotulot alle 2100 euro kuukaudessa, Internet-yhteys on 72 prosentilla.


Pormestariohjelman yksi keskeisimmistä tehtävistä on asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Liikunnan lisääminen on yksi keskeinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keino. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (verkkosivut 19.11.2015) mukaan vapaa-ajan liikunnan, työmatka- ja kuntoliikunnan harrastaminen vaihtelee sosioekonomisen aseman mukaan. Hyvätuloiset, ylemmät toimihenkilöt ja pitkälle koulutetut työikäiset, joilla on myös hyvät mahdollisuudet tiedon hankintaan, liikkuvat muita useammin. Viestintäkanavat, joita kaupunki käyttää niin liikuntapalveluistaan kuin muistakin palveluistaan tiedottamiseen, eivät olekaan vain viestinnällisten keinojen valintoja. Viestintäkanavien valinnoillaan voidaan joko kasvattaa digitaalista kuilua ja kaupunkilaisten hyvinvointieroja tai parantaa kaupunkilaisten mahdollisuuksia saada tietoa yhdenvertaisesti ja edistää kaikkien kaupungin asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.

Kysyn:
1. Miten kaupunki ottaa huomioon hyvinvointipalveluista tiedottavan viestinnän uudistamisessa kaupunkilaisten yhdenvertaisuuden ja edistää viestinnällisen esteettömyyden toteutumista?
2. Miten kaupunki ottaa hyvinvointipalveluista tiedottaessaan huomioon digitaalisen viestinnän eriarvoistavan vaikutuksen ja varmistaa, että kaikilla kaupunkilaisilla on mahdollisuus saada tietoa kaupungin hyvinvointipalveluista?

3. Miten kaupunki varmistaa, että Aamulehden Moro-liitettä seuraamattomat ja Internetiä käyttämättömät kaupunkilaiset saavat tiedon kaupungin liikuntapalveluista

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Sinikka Torkkolan kyselyyn:

Viestinnän ja markkinoinnin näkökulmasta tiedotusta liikuntapalvelujen tarjoamista ohjausryhmistä on tehostettu pormestariohjelman mukaisesti seuraavasti:  
 
Verkkosivut:
Pääasiallisena päivittäisviestinnän kanavana toimii kaupungin viestintälinjausten mukaisesti verkkosivut (www.tampere.fi/liikunta) jonka kävijämäärät esim. hakukuukautena elokuussa 2017 olivat korkeat  (elokuussa 11 256 sivulatausta, kun vertailuna esim. heinäkuussa sama lukema oli 4 498). Erityisesti ikäihmisiä huomioiden verkkosivuille tehtiin erillinen opastusvideo sähköisen haun tueksi.
 
Henkilökohtainen ilmoittautuminen puhelimitse:
Sähköisen ilmoittautumisen lisäksi tarjottiin mahdollisuutta ilmoittautua puhelimitse erillisenä soittoaikana. Puheluita otettiin vastaan noin 350, sähköisesti ilmoittautuneita oli 4750.
 
Esite:
Aiempina vuosina ohjatun liikunnan ryhmiä on markkinoitu erillisen esitteen voimin, jota on jaettu liikuntapaikoilla (uimahallit, liikuntasalit jne.) sekä kirjastoissa (pääkirjastotalo Metso sekä sivukirjastot). Kyseistä esitettä on painettu aiempina vuosina noin 16 000 kappaletta ja jakelu on suoritettu ohjaajien toimesta mm. suoraan ryhmissä jo liikkuville. Esite oli myös jaettavana sähköisesti verkkosivuilla.
 
Syksyllä 2017 tiedottamista tehostettiin Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen yhteisen julkaisun Vapaalla-liitteen avulla siten, että kyseinen ohjaustoiminnan esite jaettiin Vapaalla-liitteen yhteydessä 234 000 Moron lukijalle (liitteenä lukijatutkimuksen tulokset: huomioarvo oli 80 %, 187 000 liitteen huomannutta, lukuarvo 37 %, 69 000 liitteen tarkkaan lukenutta sekä lisätietoja liitteen avulla haki 30 %, eli 56 000 Moron lukijaa).
Tampereella on 135 100 kotitaloutta, joista Moron jakelu tavoittaa 85 %. Tähän sisältyvät myös ne taloudet, joissa on mainoskielto, mutta jotka ovat Aamulehden tilaajia. Mainoskieltotalouksista hieman alle puolet ovat Aamulehden tilaajia. Kaikki mainoskieltotaloudetkin on mahdollista tavoittaa, mikäli Vapaalla-liite jaettaisiin virallisena tiedotteena, kuten esimerkiksi kaupungin asukaslehti Tampere-lehti. Tällöin Vapaalla-liite tavoittaisi kaikki tamperelaiset kotitaloudet.
 
Vapaalla-liitettä jaettiin myös ilmaisina, erillisinä irtonumeroina kaikissa kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintapisteissä (mm. kirjastot, Vapriikki, liikuntapaikat, uimahallit, kulttuuripalvelujen toimipisteet), mutta jakelu Aamulehden painotalosta näihin pisteisiin ei toiminut tarpeeksi tehokkaasti, tästä johtuen ilmeni pieni viive liitteen ilmestymisen ja liikuntapaikkoihin jakelun kesken. Esite julkaistiin myös sähköisessä muodossa verkkosivulla (esitteen latauksia oli 30.8. mennessä 1236 lukukertaa) sekä sosiaalisen median kanavissa (Facebook sekä Twitter).  
 
Muu markkinointi:
Hakuinfoa (hakuajankohta sekä ilmoittautumisohjeet) jaettiin verkkosivujen lisäksi sekä kaupungin tiedotteena Tampere.fi-verkkosivulla, www.tampere.fi/liikunta.fi -sivuilla, Vapaalla-liitteessä, bussien infonäytöillä ennen hakuaikaa 24.7. - 6.8.) sekä sosiaalisen median kanavissa.  
 
Haku 2018:
Tammikuussa 2018 alkavaa hakua markkinoidaan kaupungin omilla verkkosivuilla sekä tiedotteen muodossa että erillisellä liikunta-sivulla (www.tampere.fi/liikunta) sekä Aamulehdessä ja Tamperelaisessa. Erillistä esitettä ei jaeta edellisvuosien tapaan, tiedot löytyvät syksyllä ilmestyneestä Vapaalla-liitteestä (jota on edelleen saatavilla isoimmissa liikuntapaikoissa). Sähköisen ilmoittautumisen lisäksi on mahdollisuus ilmoittautua sekä puhelimitse että henkilökohtaisesti saapumalla Tampereen uintikeskukseen erillisenä ilmoittautumisaikana.  
 
Yhteenvetona voisi sanoa, että tiedotusta ohjausryhmien toiminnasta on tehostettu ja kasvaneen tietoisuuden myötä on saatu myös runsaasti uusia asiakkaita. Tietoa on pyritty jakamaan mahdollisimman paljon sekä sähköisissä kanavissa että perinteisen median keinoin, esitteitä on jaettavana myös liikuntapaikoilla ja liikunnanohjaajat ovat aktiivisesti jakaneet tietoa myös omille asiakkailleen ohjauskauden aikana. Ja toki tietoa on saatavana suoraan puhelimitse ohjaajilta tai liikuntapalvelujen asiakaspalvelusta.

Päätös

Merkittiin.