Kaupunginvaltuuston kyselytunti, kokous 18.12.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 17 Valtuustokysely koskien vainajien nimien lisäämistä Kalevankankaan hautausmaan punaisten muistomerkkiin - Sinikka Torkkola (lisäpykälä)

TRE:9060/12.00.01/2017

Valmistelijan yhteystiedot

Palvelujohtaja Lauri Savisaari, puh. 040 8016081, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Sinikka Torkkolan valtuustokysely:

Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen sisällissodasta. Tampere on ollut yksi keskeinen sisällissodan tapahtumapaikoista. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jätti kaupunginvaltuustolle 13.4.2013 valtuustoaloitteen vainajien nimien lisääminen Kalevankaan punaisten muistomerkkiin. Aloite on käsitelty marraskuussa 2014 vuoden 2015 talousarvion yhteydessä. Tuolloin aloite jäi tulevaisuudessa hoidettavaksi.

Kalevankankaalle on arvioitu haudatun ainakin 2700 teloitettua, taistelussa kaatunutta ja vankileirillä kuollutta. Vaikka kaikkien nimiä ei koskaan saadakaan tietää, niin useimpien nimet ovat tiedossa. Suomen sotasurmat .-projektissa on selvitetty sotaoloissa 1914 -1922 surmansa saaneita.. Tiedostossa on Tampereella 1918 kuolleita 2546. Heistä suurin osa on haudattu Kalevankankaalle.

Sata vuotta on kulunut sisällissodasta, mutta yhä edelleen useimmat sodan uhrit lepäävät nimettömissä joukkohaudoissa. Olisiko nyt aika astua sodan sovittelun viimeisimmät askeleet ja antaa punaisten puolella taistelleille heille kuuluva ihmisarvo. Nimi hautakivessä on konkreettinen tapa tämä arvo osoittaa, sillä kunniallisten ihmisten hautakivissä on nimet.

Kysyn:
1.    Miten vasemmistoliiton valtuustoaloite vainajien nimien lisäämisestä on otettu huomioon kaupungin 1918-tapahtumien muistamisessa?
2.    Onko nimien lisäämistä muistomerkkiin valmisteltu tai edes suunniteltu valmisteltavan?
3.    Miten kaupunki muistaa vuoden 1918 sisällissotaa, sen syitä ja seurauksia ensi vuoden toiminnassaan.

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Sinikka Torkkolan valtuustokyselyyn:


 1.    Miten vasemmistoliiton valtuustoaloite vainajien nimien lisäämisestä on otettu huomioon kaupungin 1918-tapahtumien muistamisessa?

Kaupunginvaltuustolle on tehty vuonna 2013 Kalevankankaan punaisten muistomerkkiä koskeva aloite. Sinä ehdotetaan muistomerkkiä laajennettavaksi niin, että siihen saadaan lisättyä Tampereella vuoden 1918 tapahtumissa kuolleiden ja Kalevankankaalle haudattujen nimet. Muistomerkin tilasi 1940 työväenjärjestöjen keskuudesta muodostettu toimikunta Jussi Hietaselta. Teoksen pystyttivät keväällä 1941 Tampereen työväenjärjestöt Tampereen kaupungin avustamana. Muistomerkki luovutettiin kaupungin hallintaan ja hoidettavaksi. Muistomerkki muodostaa pyramidimaisen yhtenäisen taiteellisen kokonaisuuden, joka sellaisena nauttii tekijänoikeuden suojaa. Siksi itse muistomerkkiin tehtävät muutokset tai siihen kiinnitettävät laajennukset eivät ole hyväksyttäviä. Sen sijaan nimikylttien sommittelulle veistosryhmän läheisyyteen ei ole esteettiseltä kannalta huomautettavaa, ja ympäristössä olisi laajennukselle myös tilaa. Koko muistomerkkialueen laajentaminen kuuluu kuitenkin enemmän Kaupunkiympäristön palvelualueen ja Tampereen seurakuntien toimialaan

Edellä kuvatuista syistä Tampereen taidemuseo katsoo, ettei Punaisten muistomerkkiin voida lisätä jälkikäteen osia ilman taiteilijan hyväksyntää. Muistomerkin läheisyydessä olevan alueen kehittäminen ei sisälly kaupungin suunnitelmiin vuodelle 2018.

2.    Onko nimien lisäämistä muistomerkkiin valmisteltu tai edes suunniteltu valmisteltavan?

    ks. ed.

3.    Miten kaupunki muistaa vuoden 1918 sisällissotaa, sen syitä ja seurauksia ensi vuoden toiminnassaan.

Kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen sekä keskeisten kaupungin tukemien yksityisten kulttuuriyhteisöjen toiminnassa sadan vuoden takaiset tapahtumat näkyvät monin eri tavoin:

Museokeskus Vapriikki uudistaa Tampere 1918 –näyttelyä teknisesti ja joiltakin osin myös sisällöllisesti uusien esinelahjoitusten avulla. Näyttelyä täydennetään luennoilla, opastuksilla ja muilla museopedagogian keinoilla. Uudistettu näyttely avataan 26.1.2018. Vapriikissa järjestetään laaja luentosarja aikavälillä 31.1.-11.4.2018. Luennot pidetään aina keskiviikkoisin:

31.1.Professori Pertti Haapala: Europan sisällissodat 1918-1922
7.2. FT Tuomas Hoppu: Venäläiset Suomessa
14.2. Tähän ei 1918 luentoa vaan ystävänpäivän teemaa.
21.2. Erikoistutkija Marjaliisa Hentilä ja professori, emeritus Seppo Hentilä: Saksalainen Suomi 1918
28.2. Hiihtoloma, ei 1918.
7.3. FT Tuomas Hoppu: Helsinki 1918  
14.3. FL Antti Liuttunen: Sodan arvet - tuhoutuneet rakennukset Tampereella 1918.
21.3. FT Tuomas Hoppu: Sisällissodan Naiskaartit
11.4. Yliopistonlehtori Mervi Kaarninen: Punaorpojen ja punaleskien arki  
18.4.  FT Marko Tikka: Terrori ja valtiorikosoikeudet


Tampereen kaupunginkirjasto järjestää vuoden 1918 sisällissotaa Tampereella eri näkökulmista käsitteleviä tilaisuuksia tammi-helmikuussa:

Vieraana Tuomas Parkkinen
Veljeni vartija -oopperan ohjaajaa haastattelee aluekirjastonjohtaja Taina Sahlander.
ti 30.1. klo 16.30 Sampolan kirjasto
Järj. yhteistyössä Tampere-talon kanssa.

Vieraana Olli Kortekangas
Veljeni vartija -oopperan säveltäjää haastattelee kirjastonhoitaja Lea Tastula.
ke 31.1. klo 17 Pääkirjasto Metso, musiikki
Järj. yhteistyössä Tampere-talon kanssa

Metso FAKTA -tietokirjavinkkaus: Vuosi 1918 – uusia näkökulmia
Lukuvinkkejä ja keskustelua tietokirjallisuudesta
Ma 5.2. klo 18 pääkirjasto Metso, Metson lava
Kokemuksia ja tunteita vuodesta 1918
To 8.2. klo 18, pääkirjasto Metso, Lehmus-sali
Kirjailija Heidi Köngäs ja tutkija, kirjailija Tuomas Hoppu keskustelevat aiheesta ja haastattelevat toisiaan.

Muiden kulttuuriyhteisöjen tarjontaa teemaan liittyen:

Tampere-talo/Tampereen Ooppera esittää kantaesityksenä Olli Kortekankaan säveltämän ja Tuomas Parkkisen kirjoittaman ja ohjaaman Veljeni vartija -oopperan. Tampereen Teatteri esittää Teatteri taistelussa 1918 -näytelmää, ja Tampereen Työväen Teatteri puolestaan tuo näyttämölle Tytöt 1918 -esityksen. Tiettävästi myös Tampereen Komediateatteri tuottaa vuoden 1918 sisällissotaa käsittelevän näytelmän.

 

Päätös

Merkittiin.