Kaupunginvaltuuston kyselytunti, kokous 18.6.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 9 Valtuustokysely koskien vaativan erityisen tuen oppilaiden opetusjärjestelyitä Tampereella - Matti Helimo

TRE:3774/12.00.01/2018

Valmistelijan yhteystiedot

Palvelujohtaja Kristiina Järvelä, puh. 040 8004678, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Matti Helimon valtuustokysely:

Tässä valtuustokyselyssä tarkoitetaan oppilaita esiopetuksesta 9.-luokkalaisiin. Heillä on erityisen tuen päätös, pääsääntöisesti pidennetty 11-vuotinen oppivelvollisuus sekä HOJKS (Henkilökohtaisen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma). Näiden oppilaiden opetus on tällä hetkellä keskitetty tietyille kouluille.

Laaja-alaisten oppimisvaikeuksien oppilaiden ryhmiä on sijoitettu kaupungin eri alueille ja keskitetty tiettyihin kouluihin. Näillä oppilailla on yksilölliset oppimäärät suurimmassa osassa tai kaikissa oppiaineissa.

Koulut tällä hetkellä:
• Puistokoulu: Keskustan alue, etelän alue
• Etelä-Hervanta: Hervannan alue
• Kaukajärvi-Annala: Kaukajärven, Vehmaisen alue
• Rahola-Kaarila: Lännen alue
• Lentävänniemen koulussa (uusin) 1-2 ryhmää

Nykyinen malli on kentällä koettu toimivaksi. Jokaisessa kaupungin koulurakennuksessa ei siis ole näitä ryhmiä, vaan ryhmät on keskitetty muutamalle koululle. Oppilaan koulumatka ei tässä mallissa ole kohtuuton.

Toiminta-alueopetusta järjestetään vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisille (ei oppiaineita):
• Puistokoulu: 3 ryhmää
• Raholan koulu: 1 ryhmä

TEACCH-menetelmää hyödyntävää opetusta tarjotaan paljon tukea tarvitseville autisteille, joilla on suuret kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen pulmat:
• Puistokoulu: 5 ryhmää

Kielellisten erityisvaikeuksien opetusta tarjotaan paljon tukea tarvitseville kielihäiriöisille (esim. entinen dysfasia-koodi vaikea-asteisena pulmana, viittomakielistä opetusta tarvitseville, viitottu suomi -opetus ja vahva tukiviittomien käyttö puheen tukena)
• Puistokoulu: 11 ryhmää
• Ryhmiä on myös Vehmaisten ja Vuoreksen kouluilla sekä tulossa Raholan kouluun

Strukturoitu opetus esim. asperger-oppilaille
• Kissanmaan koulu: luokat 1-6
• Sammon koulu: luokat 7-9

Sairaalaopetus
• Saukonpuiston koulu, sis. Koivikkopuisto

Yksilöllinen erityisopetus (tuleva lukuvuosi 2018-19, haastavat mm. psyykkiset pulmat)
•Tammelan koulu: 3 ryhmää (0-2, 1-6)
•Kanjonin koulu: 2 ryhmää (alakoulu)
•Saukonpuiston koulu: 2 ryhmää (yläkoulu)
•Leinola: 2 ryhmää (alakoulu)
•Linnainmaalla 2 ryhmää (yläkoulu)

Yksilöllisen erityisopetuksen resurssi: 5 oppilasta/ ryhmä ja erityisluokanopettaja sekä ohjaajaresurssia.
Lisäksi yläkoululaisille on muodostettu JOPO- ja OTE-ryhmiä koulua käymättömille, syrjäytymisuhan alaisille tai psyykkisesti oireileville lapsille sekä nuorille.

Valtuustokyselyssäni kysyn seuraavia asioita:

1) Miten lähikoulu-periaate ottaa huomioon näiden oppilaiden moninaisia, hyvin erityyppisiä tuen tarpeita?

2) Voiko lähikoulu tarkoittaa lähintä mahdollista koulua, jossa pystytään parhaiten vastaamaan lapsen tuen tarpeisiin ja jossa voidaan parhaiten auttaa hänen oppimistaan?

Tällä hetkellä tiettyjä tuen muotoja järjestetään vain muutamassa koulussa. Tarvitaan enemmän kuin yksi luokkaryhmä/yksikkö, jotta tuki saadaan pedagogisesti toimivasti järjestetyksi. Ei siis vain yksi ryhmä/yksikkö, esim. TEACCH-opetus.

Inkluusion ja kaikille yhteisen koulun periaatteen mukaisesti yleisopetuksen ja erityisen tuen oppilaiden tulee opiskella yhdessä. Yleisopetuksen ja erityisopetuksen suhteen tulee kuitenkin olla tasapainossa kaikissa kouluyksiköissä. Kaikki erilaiset vaativan erityisen tuen muodot Tampereella eivät voi olla yhdessä yksikössä. Liian suuri erityisen tuen määrä yksikössä voi myös haitata inkluusion hengen mukaisen toimintakulttuurin toteutumista.

Näistä syistä erityyppisten vaativan erityisen tuen kokonaisuuksien alueellisesti tasapainoinen sijoittuminen pitää suunnitella tarkasti.

3) Miten vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus on tarkkaan ottaen suunniteltu järjestettäväksi tulevaisuudessa osana palveluverkkouudistusta?

4) Miten kentän pedagoginen asiantuntemus ja vaativan erityisen tuen oppilaiden huoltajien näkemykset huomioidaan tuen järjestelyiden suunnittelussa ja toteutuksessa? (Suunniteltavat tuen kokonaisuudet, alueet, koulupolut vrt. palveluverkkouudistus.)

5) Miten varmistetaan, että tuen rakenteen suunnitelma ja palveluverkkouudistus kulkevat ”käsi kädessä”?

6) Miten Puistokoulun nykyinen kokonaisuus huomioidaan Sampokampusta ja Pellervon pienten lasten yksikköä suunniteltaessa ja mikä on Kalevan alueen tuen kokonaisuuden suhde koko kaupungin tason tuen kokonaisuuteen?

Kokonaisuudessa on huomioitava myös Kalevan alueen nykyisten erityisen tuen kokonaisuuksien tulevaisuus. (Puistokoulu, Saukonpuisto, Kissanmaa-Sammon strukturoitu opetus, sairaalaopetus.)

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Matti Helimon valtuustokyselyyn:

Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Kolmiportaisella tuella tarkoitetaan tukea, jota annetaan laadukkaan peruspedagogiikan
lisäksi.

Erityistä tukea saavista oppilaista vain osa saa vaativaa erityistä tukea. Opetus- ja kulttuuriministeriön Vaativa erityinen tuki -kehittämisryhmän loppuraportin (Julkaisuja 2017:34) mukaan vaativa erityinen tuki määritellään seuraavasti: ”Vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa tarvitsevat lapset ja nuoret, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta tai autismin kirjoa. Lisäksi tähän ryhmään saattaa kuulua kotiopetuksessa olevia lapsia”.

Miten lähikouluperiaate ottaa huomioon näiden oppilaiden moninaisia, hyvin erityyppisiä tuen tarpeita?

Lukuvuonna 2017- 2018 Tampereella oli perusopetuksen oppilaita 16604.  Näistä oppilaista erityistä tukea sai 6,4 % ja tehostettua tukea 8,5 %. Erityisen tuen oppilaista vaativaa erityistä tukea sai noin 25% (260 oppilasta), joka on 1,6 % kaikista oppilaista. Tukea saavista oppilaista lähikouluperiaatteen mukaan koulupolkujen erityisluokilla oli 634 oppilasta ja erityiskouluissa 289 oppilasta.

Tampereella vaativaa erityistä tukea annetaan sairaalaopetuksessa, Erho-yksikössä, myös toiminta-alueittainen opetus (Puistokoulu, Rahola), kokonaiskuntouttava strukturoitu opetus (Puistokoulu) ja yksilöllinen opetus (Tammela, Saukonpuisto, Leinola, Kaarila, Kanjoni, Linnainmaa) ovat vaativan erityisen tuen opetusmuotoja.

Muut erityisen tuen oppilaat ohjautuvat pääsääntöisesti oman koulupolkunsa erityisluokille lähikoulu-periaatteen mukaan.

Voiko lähikoulu tarkoittaa lähintä mahdollista koulua, jossa pystytään parhaiten vastaamaan lapsen tuen tarpeisiin ja jossa voidaan parhaiten auttaa hänen oppimistaan?

Lähikoulu tarkoittaa lähintä mahdollista koulua, jossa voidaan parhaiten vastata hänen tuen tarpeisiinsa.. Oppilaan tuen tarve määrittelee hänen koulupaikkansa. Se voi olla hänen lähikoulunsa tai muu koulupolun koulu, jos omalta koulupolulta ei löydy tarvittavaa tukea, palvelua haetaan muilta alueen tai kaupungin koulupoluilta.

Miten vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus on tarkkaan ottaen suunniteltu järjestettäväksi tulevaisuudessa osana palveluverkkouudistusta?

Tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämisen tavoitteena on lähikoulu- ja integraatioperiaatteen mukainen toiminta (Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet). Vaativaa erityistä tukea järjestetään tulevaisuudessa niin keskitetysti kuin mahdollisuuksien mukaan osalla koulupoluista, esimerkiksi Rahola, Annala ja Etelä-Hervannan koulu. Erityisluokat pyritään muodostamaan vähintään kahden luokan kokonaisuuksina, joka mahdollistaa parityöskentelyn.

Erityisen tuen järjestäminen huomioidaan tilasuunnittelussa ja koulujen kapasiteettilaskelmissa. Vuoden 2018 loppuun mennessä valmistuu koulutuspoliittinen ohjelma, joka sisältää myös tukeen liittyvät periaatteet tulevaisuudessa. Koulutuspoliittinen ohjelma ja palveluverkkouudistus muodostavat yhtenevän kokonaisuuden.

Vaativaa erityisestä tukea on tarkoitus tarjota jatkossakin keskitetysti yhdellä koulupolulla (Sammon koulu, Kalevanpuisto, Sairaalakoulu, Erho) keskustan alueella. Sammon koulu ja sen laajennus tulevat palvelemaan keskustan alueen erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Saukonpuiston koulu on osa palveluverkkoratkaisua Sammon koulupolulla. Saukonpuiston oppilasmäärä on vähentynyt viime vuosina, koska tukea on voitu järjestää oppilaiden omilla koulupoluilla. Tampereen esi- ja perusopetus on mukana VIP-verkoston toiminnassa, jossa kehitetään vaativan erityisen tuen palveluita. Tämä kehittämistoiminta tapahtuu sote-uudistusta mukaillen viidellä alueella. TAYS-alue muodostuu Pirkanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Kanta-Hämeestä.

Miten kentän pedagoginen asiantuntemus ja vaativan erityisen tuen oppilaiden huoltajien näkemykset huomioidaan tuen järjestelyiden suunnittelussa ja toteutuksessa (suunniteltavat tuen kokonaisuudet, alueet, koulupolut vrt. palveluverkkouudistus)

Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ja perusopetuksen tukea koordinoivat opettajat ohjaavat oppilaan tarvittavan tuen piiriin, neuvoteltuaan huoltajan, asiantuntijoiden ja koulun toimijoiden kanssa. Yksittäisen lapsen kohdalla huoltajia kuullaan tuen päätöksiä tehtäessä ja HOJKS laaditaan yhdessä huoltajien kanssa ja siinä tarkennetaan käytännön opetuksen järjestämistä.

Tamperelaisia huoltajia on osallistettu palveluverkkoratkaisuja suunniteltaessa, myös koulujen vanhempainyhdistykset ovat osallistuneet palveluverkkotyöhön. Palveluverkkotyöhön liittyvien tuen periaatteiden valmistelussa on kuultu erityisluokanopettajia, erityisopettajia ja varhaiskasvatuksen erityisopettajia, joiden asiantuntemusta on hyödynnetty ja hyödynnetään edelleen suunnitelman luonnosvaiheessa. Myös rehtoreita ja päiväkodinjohtajia on kuultu. Sote-valmisteluun kuuluva monialainen Lape-työryhmä on osallistunut periaatteiden valmisteluun. Ryhmässä on mukana sekä huoltajia että opetus-, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.

Miten varmistetaan, että tuen rakenteen suunnitelma ja palveluverkkouudistus kulkevat ”käsi kädessä”?

Erityisen tuen järjestäminen huomioidaan tilasuunnittelussa ja koulujen kapasiteettilaskelmissa. Vuoden 2018 loppuun mennessä valmistuu koulutuspoliittinen ohjelma, joka sisältää myös tukeen liittyvät periaatteet tulevaisuudessa. Koulutuspoliittinen ohjelma ja palveluverkkouudistus muodostavat yhtenevän kokonaisuuden. Sivistys- ja kulttuurilautakunta tekee lopulliset päätökset sekä palveluverkosta että koulutuspoliittisesta ohjelmasta.

Miten Puistokoulun nykyinen kokonaisuus huomioidaan Sampo-kampusta ja Pellervon pienten lasten yksikköä suunniteltaessa ja mikä on Kalevan alueen tuen kokonaisuuden suhde koko kaupungin tason tuen kokonaisuuteen?

Vaativaa erityisestä tukea tarjotaan jatkossakin keskitetysti yhdellä koulupolulla (Sammon koulu, Kalevanpuisto, Sairaalakoulu, Erho) keskustan alueella. Sammon koulu ja sen laajennus tulevat palvelemaan keskustan alueen erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Nykyisen Puistokoulun Sairaalakadun yksikön oppilaat siirtyvät osaksi Sampo-kampusta. Saukonpuiston koulu on osa palveluverkkoratkaisua Sammon koulupolulla. Saukonpuiston oppilasmäärä on vähentynyt viime vuosina, koska tukea on voitu järjestää oppilaiden omilla koulupoluilla.

Tampereen esi- ja perusopetus on mukana VIP-verkoston toiminnassa, jossa kehitetään vaativan erityisen tuen palveluita. Tämä kehittämistoiminta tapahtuu sote-uudistusta mukaillen viidellä alueella. TAYS-alue muodostuu Pirkanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Kanta-Hämeestä.

 

 

Päätös

Merkittiin.