Kaupunginvaltuuston kyselytunti, kokous 20.8.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 15 Valtuustokysely koskien jalankulun ja pyöräilyn työmaajärjestelyjä - Jaakko Stenhäll

TRE:4407/08.00.01/2018

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Jaakko Stenhällin valtuustokysely:

Kaupungin strategian tavoitteissa Tampere pyrkii nostamaan kestävien kulkumuotojen kulkutapaosuutta. Kestäviin kulkumuotoihin kuuluvat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne. Viime vuosina kaupunki on myös investoinut voimakkaasti näiden kulkumuotoihin, ja on oletettavaa että näiden osuutta on mahdollista tätä kautta nostaa.

Samaan aikaan on erikoista, että kaupungin rakennushankkeiden yhteydessä tehdyt väliaikaisjärjetelyt, joitakin erityisesti ratikkareittiin liittyviä poikkeuksia lukuunottamatta, tehdään pitkälti autoilun ehdoilla. Tästä on esimerkkejä niin Kalevantiellä Tampere-talon työmaan yhteydessä, Ratapihankadulla Kansi-Areenan työmaan yhteydessä sekä esimerkiksi Vehmaisten palvelutalon työmaan yhteydessä. Erityisen räikeä tilanne on Kalevantiellä, jossa kahdesta kevyen liikenteen on suljettu toinen, samaan aikaan kun autokaistojen määrä on säilytetty ennallaan.

Kysymykseni kaupungin viranhaltijoille kuuluukin:

- Miten eri liikennemuotoihin (kävely, pyöräily, joukkoliikenne ja autoilu) ja niiden olennaisiin reitteihin tehdyt vaikutukset arvioidaan työmaiden yhteydessä?

- Miten kaupungin strategia ja tavoitellut kulkumuoto-osuudet otetaan huomioon työmaiden liikennettä järjestettäess?

- Miten parhaat käytännöt saadaan kaupungin sisällä jalkautettua kaikkiin organisaatioihin ja tytäryhtiöihin?

Apulaispormestari Aleksi Jäntin vastaus Jaakko Stenhällin valtuustokyselyyn:

Yleistä jalankulun ja pyöräilyn työmaajärjestelyistä

Kaikkien työmaajärjestelyiden lähtökohtana on turvallisuus. Tällä tarkoitetaan niin tienkäyttäjää eri liikkumismuodoissa kuin itse työmaalla työskenteleviä henkilöitä.

Järjestelyiden vaatimukset ovat kasvaneet esimerkiksi kaivantojen suojauksen osalta siten, että on käytettävä raskassuojausta, jolloin myös suojaukseen käytettävien laitteiden koko on kasvanut, jolloin ne vievät yhä enemmän ja enemmän tilaa katualueen rajallisesta tilasta. Katujärjestelyissä on varauduttava siihen, että jos suoja-aita jostakin syystä kaatuu, niin tällöin jalankulkija tai pyöräilijä ei putoa/kaadu suoraan kaivantoon tai esim. harjateräsnippuun. Tämä edellyttää melko leveiden suoja-alueiden käyttämistä.

Esimerkiksi Tampere-talon hotellin työmaalla jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitetun väylän leveys on 3,0 m - ja kun tästä vähennetään suojauksen vaatima tila n. 0,75 m + työvarat tuentaa varten (0,5 -0,75m) jää väylän hyötyleveydeksi 1,0 -1,5 m eli se olisi aivan liian kapea turvalliseksi tilapäiseksi jalankulku- ja pyörätieyhteydeksi molempiin suuntiin. Yksisuuntaiseksi tämä olisi voitu merkitä, mutta valitettavasti käytännössä tämä ei toimi. Tampere-talon kohdalla kavennettua väylää olisi ollut n. 200 metrin matkalla. Väylä olisi jouduttu sulkemaan kuitenkin työn aikana useasti, jolloin jalankulku ja pyöräily olisi joka tapauksessa jouduttu tilapäisesti ohjaamaan kadun toiselle puolelle. Valitettavasti ihmiset eivät noudata sulkulaitteiden ja liikennemerkkien antamaa viestiä vaan kiertävät laitteet ja tulevat siten vaarallisille työalueelle.

Ratapihankadulla tilanne on samantapainen eli tila ei riitä turvallisen jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitetun reitin toteuttamiseen. Työmaa-aidat muodostavat näkemäesteitä ja ajot parkkitaloista ovat suoraan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden väylälle ilman kunnollisia näkemiä. Tilanne kyseisellä väylällä on haastava jo ilman työmaata. Lisäksi Kanslerinrinteen liittymään olisi muodostunut turvaton työmaa-aikainen liikennevalo-ohjaamaton liittymä Kanslerinrinteen ylityksen osalta. Kanslerinrinteen ja kannen välinen siltatyömaa käynnistyy syksyllä 2018. Siltatyömaalle ei ole ulkopuolisilla asiaa, eikä muutoinkaan ahtaassa tilassa työskentely tule onnistumaan edes ilman moottoriajoneuvoliikenteen katkoja. Alueella on tehty mm. kairauksia yms. valmistelevia töitä nostotöiden vuoksi.

Nykyisistä liikennejärjestelyistä aiheutuva kierto on suhteellisen pieni. Jos on matkalla Åkerlundinkadun ja Ratapihankadun liittymästä Viinikankadun ja Ratapihankadun liittymään niin matka Pinninkadun tunnelin ja yliopiston kautta on n. 50 metriä pitempi. Kierto turvallista reittiä pitkin on käsityksemme mukaan kaikkien käyttäjien kannalta paras ratkaisu. Ajallisesti se voi olla pyöräilijöille jopa nopeampi, koska normaalijärjestelyjen aikana Kanslerinrinteen ja Ratapihankadun valoissa voi joutua pysähtymään. Työnaikaisten kiertoreittien toimivuus edellyttää hyvin suunniteltua opastusta, jotta kulkijat löytävät halutuille reiteille. Opastuksen toteutuksessa on vieläkin parannettavaa ja jatkossa tuleekin panostaa vielä enemmän työnaikaisten reittien opastukseen.

Työaluetta rajatessa on myös huomioitava, että ajoneuvon suistuminen työtekijöiden päälle on merkittävä turvallisuusriski. Lisäksi sähkörata asettaa omat vaatimukset työskentelyetäisyyksille. Näillä kaikilla tekijöillä on vaikutuksia käytettävissä olevaan tilaan. Ratapihankadun ajoneuvoliikenteen kaistat on jouduttu kaventamaan minimiinsä ja kaistojen poistaminen on tässä tapauksessa mahdotonta, jotta yhteydet alueen toimintoihin säilyvät.

Sekä Tampere-talon että Kansi-Areenan työmailla on paljon raskasta liikennettä. Raskaan liikenteen ajoneuvoista on rajalliset näkyväisyydet. Työmaiden sisäänajo- ja ulosajokohdat halutaan rauhoittaa turvallisuuden takia kokonaan jalankulku- ja pyöräliikenteeltä.

Ylimääräistä tilaa työmaille ei anneta, mutta rakentamisen aikana tilatarpeet myös vaihtelevat paljon. Työmaa-alueiden jatkuva muuttaminen aiheuttaisi liikennejärjestelyihin muutoksia jopa päivittäin. Jatkuvasti muuttuvat työmaajärjestelyt ovat tienkäyttäjälle haastava tilanne, oli kulkumuoto mikä hyvänsä. Vaikka työmaalla ei aina tapahtuisi mitään näkyvää, on käytäntö osoittanut että parhaat järjestelyt saadaan aikaiseksi kun järjestelyiden pysyvyys ja ennakoitavuus on tiedossa.

Monet ongelmat työmaiden liikennejärjestelyiden osalta syntyvät jo kaavoitusvaiheessa. Massiivisia rakennuksia tehdään olemassa olevaan infraan aivan tontin rajaan kiinni ja välillä ylikin. Työmaat tulevat tulevaisuudessa asettamaan yhä enemmän haasteita liikennejärjestelyiden osalta kaikille kulkumuodoille. Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä ei työmaajärjestelyissä unohdeta, mutta yhteiskunnan eri toiminnoille aiheutuvien häiriöiden minimointi johtaa usein siihen, että autoliikenteen toimivuus on varmistettava. Tämä korostuu varsinkin tällä hetkellä kun raitiotietyömaa rajoittaa liikennettä monilla väylillä.

Työmaiden vaatimia tiloja on käytännössä mahdoton osoittaa ilman katualueen käyttämistä. Mm. rakennusten perustukset ja muut rakenteet ovat varsin syvällä, joten tilatarve kasvaa entisestään. Esim. elementtien nostoissa ollaan työmaajärjestelyiden osalta jo nyt riskirajoilla ohjeiden ja määräysten suhteen.

Yhtenä ongelmana on rakennusvalvonnan ja tilapäisten järjestelyiden irrallisuus toisistaan. Rakennuslupavaiheessa ei edellytetä minkäänlaista selvitystä miten hanke aiotaan toteuttaa liikenteellisesti. Valmiiseen ratkaisuun kysytään kylläkin mielipide. Jatkossa jo rakennuslupavaiheessa pitäisi saada selvitys rakennusluvansaajan taholta miten hanke aiotaan toteuttaa, koska liikennejärjestelyt keskustan (tai muiden pääväylien) kohteissa ovat vaikeita ja hankalia toteuttaa sekä kustannuksiltaan suuria. Tällöin pystyttäisiin myös kävelyn ja pyöräilyn vaatimat järjestelyt huomioimaan nykyistä paremmin.

Hakemukset katutilavalvontaan tulevat yleensä aivan liian myöhään. Usein rakentaminen on jo aloitettu tai aloitetaan muutaman päivän päästä. Kun katulupa myönnetään yleensä viimeistään 5 työpäivän kuluttua, niin rakennusluvan saantiin kuluva aika on huomattavasti pidempi. Yhden haasteen aiheuttaa myös se, että sanktiot luvattomasta työstä ovat mitättömät saatuun hyötyyn nähden.

Katutilavalvonnan henkilöstöresurssit ovat tällä hetkellä erittäin rajalliset suhteutettuna lakisääteisiin töihin. Tämä näkyy esim. luvattomien työmaiden määrässä, ja usein jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitetut väylät ovat työmaa-alueena ilman mitään järjestelyitä. Lisäksi luvallisissa töissä tehdään omia järjestelyitä, jotka eivät ole lain ja asetuksen mukaisia.

Valtuustokyselyssä esitetyt tarkemmat kysymykset:

- Miten eri liikennemuotoihin (kävely, pyöräily, joukkoliikenne ja autoilu) ja niiden olennaisiin reitteihin tehdyt vaikutukset arvioidaan työmaiden yhteydessä?

Eri liikennemuotojen työnaikaiset liikennejärjestelyt käydään aina katutilavalvonnan toimesta läpi. Liikennevaikutuksiltaan merkittävissä hankkeissa liikennejärjestelyt käydään läpi yhdessä liikennejärjestelmän suunnitteluyksikön asiantuntijoiden kanssa. Kävelyn ja pyöräilyn järjestelyiden arviointi käydään merkittävissä hankkeissa turvallisuuden ja verkollisten vaikutusten suhteen läpi. Eri kulkumuotojen järjestelyiden priorisointi tapahtuu tapauskohtaisesti. Autoliikenteen vähintään tyydyttävät ajoyhteydet on liikennejärjestelmän ja yhteiskunnan toimivuuden osalta turvattava. Raitiotien rakentamisen osalta joukkoliikenteen toimivuus on nostettu tärkeimmäksi tekijäksi. Kävelyn ja pyöräilyn järjestelyissä korostuvat turvallisuustekijät, jotka usein johtavat kiertoreitteihin. Monessa tapauksessa pyöräilyn järjestelyt ovat jääneet alisteisiksi muille kulkumuodoille kun tila on loppunut.

- Miten kaupungin strategia ja tavoitellut kulkumuoto-osuudet otetaan huomioon työmaiden liikennettä järjestettäessä?

Kestävien kulkumuotojen kulkumuoto-osuuksien kasvulle on Tampereella asetettu kunnianhimoiset kasvutavoitteet. Työnaikaisten liikennejärjestelyiden suunnittelussa tätä ei tähän mennessä ole pystytty riittävästi huomioimaan. Syitä on monia, mm. liian myöhäisessä vaiheessa saadut työnaikaiset suunnitelmat, katutilavalvonnan ja liikennesuunnittelun niukat resurssit ja joissakin tapauksissa myös tiedon puute. Järjestelmällinen ja kokonaisvaltainen vaikutusten arviointi edellyttäisi jo varhaisessa vaiheessa tiedot suunnitelluista liikennejärjestelyistä sekä nykyistä suuremmat henkilöresurssit esitettyjen liikennejärjestelyiden arviointiin. Yhtenä kehittämistoimenpiteenä voisi olla työnaikaisten liikennejärjestelyiden suunnitelmien laatuvaatimusten kehittäminen. Laatuvaatimuksiin voitaisiin sisällyttää mm. järjestelyiden turvallisuuden ja kestävän liikkumisen tavoitteiden arviointi riittävän kokemuksen omaavan asiantuntijan toimesta. Tämä tarkoittaisi käytännössä rakennustöistä vastaavan osalta liikennealan ammattilaisten tai esim. kolmannen sektorin toimijoiden hyödyntämistä arvioinneissa. Hyvät liikennejärjestelysuunnitelmat vapauttaisivat aikaa myös katutilavalvonnalta muihin tehtäviin kuten järjestelyiden valvontaan.

- Miten parhaat käytännöt saadaan kaupungin sisällä jalkautettua kaikkiin organisaatioihin ja tytäryhtiöihin?

Katutilavalvonta hyväksyy kaupungilla tilapäiset liikennejärjestelyt. Raitiotieallianssin työnaikaisista liikennejärjestelyistä järjestetään viikoittain palaveri, johon on kutsuttuna katutilavalvonnan lisäksi rakentamiseen osallistuvat toimijat sekä kaupungin tärkeimmät asiantuntijat (mm. liikennesuunnittelu ja joukkoliikenteen suunnittelu). Raitiotien rakentamisen yhteydessä luotua mallia voitaisiin laajentaa siten, että viikoittaisen palaverin yhteyteen tuotaisiin myös muita merkittäviä rakennushankkeita, jolloin käytäntöjä ja tietoa pystyttäisiin levittämään. Jalkautuksen osalta haasteena on kaupungin kaikkien organisaatioiden ja tytäryhtiöiden edustajien saaminen mukaan yhteistyöhön koska resursseja on käytettävissä niukasti.

Rakennusluvan hakijan tulisi jo rakennuslupavaiheessa esittää suunnitelma miten hanke aiotaan toteuttaa. Liikennejärjestelyt varsinkin keskustan kohteissa ovat yleensä vaikeita ja hankalia toteuttaa sekä kustannuksiltaan suuria. Tällöin pystyttäisiin myös kävelyn ja pyöräilyn vaatimat järjestelyt huomioimaan nykyistä paremmin.

Päätös

Jaakko Stenhällin valtuustokysely siirrettiin pidettäväksi 20.8.2018 kyselytunnille.

Valmistelijan yhteystiedot

Suunnittelupäällikkö Ari Vandell, puh. 040 5644518, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Jaakko Stenhällin valtuustokysely siirtyi 18.6.2018 kyselytunnilta.

Päätös

Merkittiin.


Käsitellyt asiat