Kaupunginvaltuuston kyselytunti, kokous 23.4.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 8 Valtuustokysely koskien maksuttoman ehkäisyn käyttöönottamista nuorille - Iiris Suomela

TRE:2950/06.00.01/2018

Valmistelijan yhteystiedot

Johtaja Taru Kuosmanen, puh. 040 7047337, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Iiris Suomelan valtuustokysely:

Monet Suomen suurista kaupungeista ovat päättäneet joko selvittää tai ottaa käyttöön maksuttoman ehkäisyn nuorille. Toteutustavat vaihtelevat kuntakohtaisesti. Esimerkiksi Jyväskylässä uudistusta on edistetty kokeilun kautta, kun taas Rovaniemi päätti maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille ilman välivaiheita.

Kaupunkien vertailun myötä käy ilmi, että päätösten vaikutus näkyy suoraan nuorten hyvinvoinnin ja seksuaaliterveyden paranemisessa. Mitä laajemmin maksutonta ehkäisyä on tarjolla, sitä vähemmän kyseisessä kunnassa tehdään esimerkiksi raskaudenkeskeytyksiä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnista Vantaa tarjoaa kaikista laajimman maksuttoman ehkäisyn. Tämä näkyy suoraan tilastoissa: Vantaalla raskaudenkeskeytysten määrä on viimeisen 5 vuoden aikana pienentynyt jopa 40 prosenttia, kun taas Helsingissä ja Espoossa on jääty vain parinkymmenen prosentin vähennyksiin.

Ei-toivottujen raskauksien vähenemisen lisäksi seksuaaliterveyden koheneminen näkyy myös nuorten hyvinvoinnissa, mielenterveydessä ja seksitautien vähenemisessä. Siksi maksuttoman ehkäisyn hyötyjen arvioinnin ei tule rajautua pelkästään raskaudenkeskeytysten vähenemisen tuottamiin taloudellisiin säästöihin, vaan hyötyjä on arvioitava laajemmin.

Laajojen kansainvälisten ja myös suomalaisten tutkimusten mukaan maksuton ehkäisy säästää kustannuksia. Erityisesti ns. pitkävaikutteiset ehkäisymenetelmät (kapselit, kierukat) ovat tehokkaimpia niin resurssien säästämisen kuin ennen kaikkea nuorten hyvinvoinnin edistämisen kannalta, sillä niiden kohdalla käyttövirheen riskiä ei käytännössä ole. 15−24-vuotiaiden ryhmässä suunnittelematon raskaus selittyy yli 80 prosentissa ehkäisyn käyttövirheellä.

Pitkävaikutteisten ehkäisymenetelmien kertahankintahinta on kuitenkin korkea, mikä vaikuttaa nuorten ehkäisymenetelmän valintaan. Noin 150 euron kertamaksu esimerkiksi hormonikierukasta on yli puolet nykyisestä opintorahasta. Kustannustehokkuus ei valitettavasti auta argumenttina pitkävaikutteisen ehkäisyn puolesta, jos nuoren rahat eivät yksinkertaisesti riitä 150 euron kertahankintaan. Maksuton ehkäisy nuorille puuttuu erityisesti tähän epäkohtaan mahdollistamalla jokaiselle nuorelle kaikista sopivimman ehkäisymenetelmän valinnan varallisuudesta riippumatta.

Kysymykseni asiasta vastaavalle viranhaltijalle:

  1. Miten kaupunki arvioi maksuttoman ehkäisyn laaja-alaisia vaikutuksia nuorten terveyteen ja hyvinvointiin muutenkin kuin raskaudenkeskeytysten osalta?
  1. Maksuttoman ehkäisyn tarjoamista nuorille on mahdollista rajata vain tiettyihin ehkäisymenetelmiin, tietyille kohderyhmille tai rajatulle ajanjaksolle. Miten erityyppiset rajaukset vaikuttavat maksuttoman ehkäisyn vaikutuksiin?
  1. Mitkä ovat mahdollisia ensimmäisiä askeleita kohti maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille Tampereella?

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Iiris Suomelan kyselyyn:

Hyvä seksuaaliterveys on tärkeä osa nuoren kokonaisterveyttä ja seksuaaliterveyttä tukevat palvelut ovat siten keskeisen tärkeitä nuorten hyvinvoinnille. Myös mahdollisuus valita itselle sopivin raskaudenehkäisymenetelmä elämäntilanteesta ja varallisuudesta riippumatta on osa seksuaalioikeuksia.

Nuorten raskaudenehkäisypalveluita tarjotaan Tampereen kaupungin avo- ja asumispalveluiden opiskeluterveydenhuollossa ja nuorisoneuvolassa. Lisäksi äitiysneuvolat, ehkäisyneuvola ja terveysasemat palvelevat osaltaan alle 25-vuotiaita. Palveluita kehitetään jatkuvasti ja maksuttoman ehkäisyn tämänhetkiset käytännöt ovat yhteneviä kaikissa palveluissa.

Tamperelaisten raskaudenkeskeytysten kokonaismäärässä ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pääosa keskeytyksistä tehdään Hatanpään sairaalassa, jossa tehtiin vuonna 2015 yhteensä 446 keskeytystä, joista 186 alle 25-vuotiaille. Vuonna 2016 tehtiin nuorille keskeytyksiä 212 kokonaismäärän ollessa 474 ja vuonna 2017 vastaavat luvut olivat 180 ja 449. Tays:n naisenklinikalla tehtiin viime vuonna lisäksi noin 50 raskaudenkeskeytystä, joiden jakautumisesta näihin ikäryhmiin ei ole tietoa. Alle 25-vuotiaiden osuus kaikista Hatanpään sairaalassa raskaudenkeskeytyksen läpikäyneistä on ollut näinä vuosina 42 %, 45 % ja viime vuonna 40 %. Suurin osa keskeytyksistä tehdään siis 25 vuotta täyttäneille. Yhden keskeytyksen hinta on noin 250 euroa polikliinisenä toimenpiteenä. Lisäksi ennen ja jälkeen keskeytyksen toteutuu vähintään kaksi vastaanottokäyntiä perusterveydenhuollossa (nuorisoneuvola, opiskeluterveyden-huolto tai terveysasema).

Pitkäkestoisten palautuvien ehkäisymenetelmien (hormonikierukka, kuparikierukka, kapseli) maksuttomasta jakelusta on tutkimusnäyttöä raskaudenkeskeytysten vähentämisessä ja uusinta-keskeytysten ehkäisyssä. Kuparikierukan asiakkaat saavat kaupungin palveluiden kautta edullisesti, kapseleista ja hormonikierukoista asiakas maksaa apteekkihinnan.

Vaikka pitkäkestoisten menetelmien käyttö on yleistymässä myös nuorten keskuudessa, ehkäisypillereiden (ja -renkaiden/-laastareiden) käyttö on edelleen varsin yleistä. Eri valmisteiden hinnoissa on merkittäviä eroja, myös varsin edullisia valmisteita löytyy.

Kysymys 1: Miten kaupunki arvioi maksuttoman ehkäisyn laaja-alaisia vaikutuksia nuorten terveyteen ja hyvinvointiin muutenkin kuin raskaudenkeskeytysten osalta?

Lähtökohtaisesti maksuton ehkäisy tukisi erityisesti niiden nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja hyvinvointia, joilla on tällä hetkellä vaikeuksia kustantaa toivomaansa ehkäisymenetelmää. Maksuton jakelu voisi lisätä siten nuorten tyytyväisyyttä käyttämäänsä raskauden ehkäisyyn ja siten sitouttaa nuorta menetelmän käyttöön. Raskaudenkeskeytysten ohella voisivat vähentyä myös ei-toivotut, mutta silti synnytykseen asti etenevät raskaudet, joita pieni osa nuortenkin raskauksista on. Seksuaalikäyttäytymisessä tai sukupuolitautitapausten määrissä ei todennäköisesti olisi odotet-tavissa epäsuotuisia muutoksia ilmaisjakelun myötä. Kondomien ilmaisjakelun laajentaminen voisi vaikuttaa suotuisasti sukupuolitautien ilmaantuvuuteen. Vaikutukset riippuvat osin siis sitä, millainen toimintamalli valittaisiin.

Kysymys 2: Maksuttoman ehkäisyn tarjoamista nuorille on mahdollista rajata vain tiettyihin ehkäisymenetelmiin, tietyille kohderyhmille tai rajatulle ajanjaksolle. Miten erityyppiset rajaukset vaikuttavat maksuttoman ehkäisyn vaikutuksiin?

Vaihtoehtoja maksuttoman ehkäisyn laajentamiseen voisi olla useita. Keskeiseen tavoitteen, raskaudenkeskeytysten vähentämisen, saavuttamisessa vaikuttavinta näyttää tutkimustiedon valossa olevan pitkäaikaisten ehkäisymenetelmien (hormoni- ja kuparikierukat, ehkäisykapseli) maksuton jakelu. Vaikuttavuuden kannalta voisi olla perusteltua keskittyä ilmaisjakelussa näihin menetelmiin, jotka ovat kertahankintana nuorille usein kalliita, vaikka vuosikustannus onkin edullinen. Toisaalta sopivan ehkäisymenetelmän valinta on hyvin yksilöllistä ja ihannetilanteessa eri menetelmävalintoja tekevien nuorten tulisi olla keskenään samanarvoisessa asemassa. Kondomi-jakelun lisääminen voisi vaikuttaa suotuisasti myös sukupuolitautien ilmaantuvuuteen ja kondomi on ainoa menetelmä, jota voidaan suoraan jakaa myös miehille. Menetelmien valikoiman laajuus ja jakelun kesto luonnollisesti vaikuttavat suoraan kustannuksiin, mutta toisaalta myös vaikuttavuus lisääntynee.

Laajennettavan ilmaisjakelun kokonaiskustannusten ja toisaalta sen vaikuttavuuden ja mahdollisten säästöjen arvioiminen erilaisten jakelumallien osalta on haasteellista ja monimutkaista. Olisi myös arvioitava mahdollinen henkilöstöresurssin lisäämisen tarve maksuttoman jakelun toteuttamisessa. Jatkoselvitystyötä tehdään tarvittaessa osana vuoden 2019 budjettivalmistelua.

Kysymys 3: Mitkä ovat mahdollisia ensimmäisiä askeleita kohti maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille Tampereella?

Maksutonta ehkäisyä toteutetaan Tampereella jo eri tavoin. Tällä hetkellä annetaan maksutta ehkäisypillereitä, -renkaita tai -laastareita ensimmäisen ehkäisyn aloituksen yhteydessä (tapahtuu pääsääntöisesti alle 25 vuoden iässä) sekä synnytyksen tai raskaudenkeskeytyksen jälkeen kuudeksi kuukaudeksi. Iästä riippumatta pitkäaikaiset raskaudenehkäisymenetelmät (hormoni-kierukka, kuparikierukka, kapseliehkäisy) ovat olleet tarjolla maksutta raskaudenkeskeytyksen jälkeen vuoden 2017 alusta. Tavoitteena on vähentää toistuvia raskaudenkeskeytyksiä. Maksuttomia asetuksia tehtiin vuonna 2017 yhteensä 90, joista noin puolet alle 25-vuotiaille. Lisäksi erityistilanteissa (sosiaalisin syin) voidaan asettaa asiakkaalle maksutta pitkäaikaisia ehkäisymenetelmiä. Nuorisoneuvolassa asetetaan ainakin toistaiseksi nuorille maksutta ehkäisy-kapseleita osana Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoiden koulutusta (noin 100 asetusta vuodessa). Jos kondomiehkäisy valikoituu ehkäisynaloitusneuvontakäynnillä pääasialliseksi ehkäi-symenetelmäksi, voidaan nuorelle antaa mukaan 30 kondomia. Lisäksi koulu- ja opiskelu-terveydenhuollossa sekä nuorisoneuvolassa on kondomeita tarjolla vastaanottokäyntien yhteydessä.

Seuraava askel maksuttoman ehkäisyn laajentamiseksi voisi olla ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisymenetelmän tarjoaminen maksutta, iästä tai elämäntilanteesta riippumatta. Tällä ratkaisulla olisi todennäköisesti vaikutusta myös 25 vuotta täyttäneiden raskaudenkeskeytysten määriin (suurin osa keskeytyksistä) ja se voisi ehkäistä osan varhain synnytyksen jälkeen tehtävistä keskeytyksistä. Myös kondomijakelun laajentaminen nykyisestä olisi perusteltua huomioiden klamydiainfektion yleisyys nuorten aikuisten keskuudessa.

Pirkanmaan kunnissa maksuttoman ehkäisyn käytännöt vaihtelevat. Sote-uudistuksen myötä maakuntaan on laadittava yhtenäinen toimintamalli raskauden ehkäisyn maksuttomasta jakelusta kaikkien kuntien alueelle.

Päätös

Merkittiin.