Kaupunginvaltuuston kyselytunti, kokous 26.11.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 20 Valtuustokysely ”Jokaisella lapsella on mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen” -palvelulupauksen tilannekatsaus Tampereen kaupungissa - Anne-Mari Jussila

TRE:7581/12.00.01/2018

Valmistelijan yhteystiedot

Kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä, puh. 040 800 4678, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Anne-Mari Jussilan valtuustokysely:

Pormestari Lylyn pormestariohjelmassa annetaan palvelulupaus, jonka tavoitteena on, että jokaisella lapsella on mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Onnistuessaan lupaus edistäisi laajasti lasten ja nuorten hyvinvointia.

Tavoitteena on lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien parantaminen tarjoamalla mahdollisuuksia, tiloja ja paikkoja sekä järjestettyyn että omaehtoiseen harrastamiseen. Tavoitteeksi on myös kirjattu, että kaupungissa olisi käytäntö, jossa kaupungin tiloja tarjotaan maksutta lasten ja nuorten harrastuksiin. Tämän lisäksi Harrastava iltapäivä toiminnan tavoitteellisuutta ja sisältöjen monipuolisuuttaa sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tavoitellaan lisättävän ja kehitettävän.

Liikkumisen edistäminen osana kaupungin useita palveluja (mm. nuorisotimi) on kirjattu erikseen pormestariohjelmaan. Erityisryhmien liikkumismahdollisuuksien edistäminen on myös mainittu yhtenä kehitystoimenpiteenä.

Lisäksi harrastuspalveluiden viestintään ja markkinointiin halutaan panostaa.

Samaa harrastamisen edistämisen tavoitetta on haluttu kehittää myös istuvan hallituksen toimesta Harrastustakuun nimellä. Harrastustakuun edistämiseksi hallitus nimesi erillisen työryhmän, joka v. 2017 raportissa esitti useita kehittämistoimenpiteitä.

Työryhmä korosti lapsi- ja nuorilähtöisyyttä harrastamisessa, jonka tulisi näkyä esimerkiksi lasten ja nuorten toiveiden huomioimisena. Työryhmä pohti, miten harrastukset sijoitetaan koulupäivän yhteyteen ja miten harrastetunnit ja mahdolliset koulukuljetukset sovitetaan yhteen. Työryhmä esitti myös, että lasten ja nuorten osallisuutta ja kuulemista vahvistetaan siten, että harrastusten rahoittajat, vastuuorganisaatiot ja ohjaajat huomioisivat nykyistä paremmin lasten harrastustoiveet. Työryhmän mielestä koulu on avainroolissa, jotta jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan taata mahdollisuus harrastamiseen.

Taiteen, liikunnan tai muun osaamisalueen ammattilaisten vastuulla oleva harrastustoiminta koulujen tiloissa edistäisi työryhmän mukaan myös koulujen avautumista ympäröivään yhteiskuntaan. Työryhmän mielestä koulujen tiloja ja välineitä tulee voida nykyistä enemmän käyttää iltapäivisin sekä ohjattuun harrastustoimintaan että oppilaiden omatoimiseen harrastamiseen. Samoin vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien turvaaminen kaipasi työryhmän mielestä erityistä huomiota. Harrastustoiminta kouluissa myös edistää maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumista. Matalan kynnyksen harrastustoimintaa toivotaan toteutettavan nykyistä enemmän koulujen iltapäiviin lasten ja nuorten saataville yhteistyössä kunnan opetus-, sivistys- kulttuuri-, nuoriso-, vapaa-ajantoimen, kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa.

Nykyisin moni nuori päättää lopettaa harrastuksen nuoruusiässä. Työryhmä esitti harrastusmuotojen lisäämistä, kuten tavoitteellisen harrastaminen mahdollistamista 1-3 vuosiviikkotunnin verran, harrastuksissa aloittelijaryhmien perustamista nuorille ja niin sanotun ”höntsä”harrastamisen lisäämistä.

Työryhmän mielestä tarvitaan innovaatioita ja hyvien käytäntöjen levittämistä harrastustakuun toteuttamiseksi. Työryhmä myös ehdotti, että kouluissa aloitetaan vuosittainen harrastusviikko, jolloin lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastuksia.

Kysyn:

Miten ”Jokaisella lapsella on mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen” -palvelulupausta on edistetty kaupungin palveluissa kuluvalla valtuustokaudella (2017-) ja mitä asian edistämiseksi aiotaan tehdä vuonna 2019

  1. alle 12-vuotiaiden osalta?

  2. yläkouluikäisten lasten osalta?

Mitä osia valtakunnallisesta Harrastustakuu-työryhmän raportista on mahdollisesti huomioitu kyseisen lupauksen edistämisessä?

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Anne-Mari Jussilan valtuustokyselyyn:

Kasvatus- ja opetuspalvelut ovat kehittäneet useamman vuoden ajan kokonaisen koulupäivän teemaa, joka pitää sisällään harrastusmahdollisuuden jokaiselle tamperelaiselle lapselle ja nuorelle. Vähintään kerran viikossa jotakin harrastavia lapsia ja nuoria löytyy eri ikäluokista seuraavasti: alakoulun 4.-ja 5. luokkalaiset 84%, yläkoulun 8, - ja 9. luokkalaista 82% ja toisen asteen opiskelijoista (lukio ja ammatillinen koulutus) 83% Kouluterveyskyselyn mukaan (2017). Harrastustoiminta ja mahdollisuudet on huomioitu myös päivitettävänä olevassa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa.

Perusopetuksen kouluilla harrastaminen on mahdollista veloituksetta klo 17 asti. Esi- ja alkuopetuksen Eppu-kerhotoiminta tarjoaa erilaisia harrastusmahdollisuuksia niin ulkopuolisten toimijoiden kuin omien ohjaajien vetämien harrastuspiirien avulla iltapäivisin. Lapset ovat itse saaneet vaikuttaa harrastuslajien tarjontaan.

Harrastava iltapäivä -toiminta järjestää maksutonta monipuolista ja laadukasta kerho- ja harrastustoimintaa 1-9-luokkalaisille. Koulukohtaisen tarjonnan lisäksi Harrastava iltapäivä - toimintaa on myös koulujen läheisyydessä olevilla liikuntapaikoilla. Painopiste on ollut erityisesti niillä kunnan asuinalueilla, joissa tilastollisesti on todettu asuvan sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia perheitä. Toimintaa järjestetään kaikilla peruskouluilla. Lukuvuonna 2017- 2018 kasvatus- ja opetuspalveluissa toimi 300 kerhoa ja lukuvuonna 2018- 2019 aloitti 255 kerhoa. Lukuvuonna 2017- 18 jokaista 36 oppilasta kohden oli yksi kerho. Harrastusvalikoima on ollut laaja ja vuosittain tehdään kyselyt oppilaille harrastusvalikoiman muuttamisesta/laajentamisesta. Suosituimpia ovat olleet liikuntakerhot, joissa on tehty yhteistyötä Liikkuva koulu - hankkeen kanssa. Taidepainotteisia kerhoja on mm. kädentaidoissa ja musiikissa, muita toimintoja ovat esim. tiedekerho ja shakki. Yhteistyötä tehdään Kulttuurin kärkihankkeen kanssa Mun taide- kurssien yhteydessä.

Kaikki Tampereen koulut ovat Liikkuvia kouluja. Koulut tekevät keväisin Liikkuva koulu -toimintasuunnitelman seuraavalle lukuvuodelle. Viimeisten vuosien aikana koulut ovat mm muuttaneet oppimisympäristöjä aktiivisuutta lisääviksi. Kaikki Tampereen päiväkodit ovat mukana Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmassa. Liikkuva koulu -ohjelman kautta on rakennettu seuraavat konseptit Liikuntapaikat tutuksi ja Liikkuva koulu taitotunnit. Nämä kaksi konseptia sisälsivät lukuvuoden 2017- 2018 aikana noin 25 000 oppilaskäyntiä ja useampi oppilas löysi näiden toimintojen kautta itselleen uuden harrastuksen.

Kasvatus- ja opetuspalvelut ovat olleet mukana Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -hankkeessa, joka järjestänyt kerhoja monikulttuuristen alueiden päiväkodeissa ja kouluissa sekä liikunnallista ja sosiaalista toimintaa valmistavan opetuksen ryhmille.

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry ja Liikkuva koulu -ohjelma ovat yhdessä organisoineet jo 9. kerran eka- ja tokaluokkalaisten Sporttikortti-kampanjan Pirkanmaalla. Koulut ovat tilanneet keväällä 1. ja 2.luokkalaisille oppilaille Sporttikortit, joilla lapset pääsevät tutustamaan maksutta eri urheilulajeihin.

Lukeva Tampere - toiminta on pyrkinyt lisäämään lukuharrastusta lasten ja nuorten parissa. Kasvatus - ja opetuspalvelut tekee yhteistyötä kirjastojen, Lastenkirjainstituutin ja Viita-akatemian kanssa järjestämällä lukuvuoden 2018- 19 aikana erilaisia tempauksia.

Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on tärkeä osa harrastusmahdollisuuksien monipuolistamista. Kasvatus- ja opetuspalvelut toimivat monien toimijoiden viestintäkanavana ja tiedottajana. Keväällä 2019 tullaan järjestämään viikko, jonka aikana mahdollisimman monenlaiset harrastusmahdollisuudet pääsevät esiintymään kouluissa.

Keväällä huhtikuussa 2019 tullaan Tampereella järjestämään seminaari Liikkuva ja oppiva yhteisö 2019, joka on Ilo kasvaa liikkuen, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelman yhteisseminaari Tampere-talolla. Valtakunnallisten ohjelmien tavoitteena on edistää liikunnallista toimintakulttuuria varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa, toisella asteella ja korkeakouluissa. Seminaariin odotetaan 1 200 osallistujaa.

Kulttuuri - ja vapaa-aikapalvelut

Tampereella on jo valmiiksi hyvät mahdollisuudet harrastaa lajikirjon osalta. Esimerkiksi Taiteen perusopetusta on mahdollista saada seitsemän eri taiteenlajin osalta. Myös liikunnan ja muun harrastetoiminnan kuten järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tarjonta on laajaa, tosin asiasta ei ole laadittu kunnollista selvitystä. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toiminnan keskiössä on harrastamisen ja mielekkään vapaa-ajan puitteiden tarjoaminen. Viime vuosien uusia harrastamista tukevia palveluita ovat mm. 30 höntsyilyyn perustuvaa Nuorten treenit -ryhmää, maauimala sekä frisbeegolf-rata. Kirjastoissa on lisätty lasten ja nuorten kirjallisuuden aineistomäärärahaa sekä kehitetty lukemaan innostava lukudiplomisovellus.

Harrastamisen kynnystä on Tampereella jo pyritty madaltamaan monin eri tavoin. Suuri osa taiteen perusopetusta tarjoavista oppilaitoksista tarjoaa maksuvapautuksia vähävaraisille lapsille. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva Mun taide -hanke järjestää vuosina 2016-19 taidekurssitoimintaa iltapäivisin koulujen tiloissa ja maksuttomasti erityisesti ylä-, yhtenäis- ja erityiskouluissa. Kulttuuripalvelut koordinoi hankerahoituksella valtakunnallista Saavutetta taideharrastus 2-hanketta, jossa edistetään taiteen perusopetusta tarjoavien oppilaitosten sekä lastenkulttuurikeskusten kykyä tarjota taiteen ja kulttuurin harrastusmahdollisuuksia tukea tarvitseville lapsille ja nuorille, sekä kehitetään toimijoiden viestintää tukea tarvitsevien lasten perheille. Lukuisat muutkin toimijat pyrkivät madaltamaan harrastamisen kynnystä monin eri tavoin.

Vuosi 2019

Harrastamisen ja liikkumisen edistäminen on nostettu yhdeksi sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelman keskeisistä tavoitteista ensi vuodelle. Asiaa tullaan edistämään monin eri tavoin.

1. Harrastustakuutyöryhmän perustaminen

Työryhmän tehtävänä on edistää harrastustakuuta eri tavoin. Työryhmä selvittää, mikä on harrastamisen tilanne Tampereella tällä hetkellä, millaisia harrastusmahdollisuuksia ja kuinka monelle jo on tarjolla, miten ne jakautuvat maantieteellisesti, ja miten hyvin erityisryhmät on harrastamisessa huomioitu. Lisäksi ryhmän tulee muodostaa käsitys siitä, millaisia toiveita lapsilla, nuorilla ja perheillä on harrastamiseen liittyen. Ryhmä selvittää myös lasten ja nuorten maksuttomien harrastustilojen talousvaikutuksia. Työryhmään tulee edustus mm. Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista (kulttuuri, liikunta, nuoriso), perusopetuksesta ja sosiaalipalveluista/perhetyöstä, eri harrastuslajeista sekä nuorisopalvelujen kouluttamia kokemusasiantuntijoista.

2. Tiedotuksen kehittäminen

Helsingissä on kehitetty automatiikkaan ja avoimeen lähdekoodiin perustuvaa harrastustietoja kokoavaa ratkaisua, jonka käyttöönottoa valmistellaan myös Tampereella vuoden 2019 aikana. Tulevaisuudessa ratkaisun avulla voitaisiin tuoda eri toimijoiden tuottamat harrastustiedot helposti selailtavaksi verkkosivustolle, sovellukseen tai osaksi koulujen käyttämiä järjestelmiä. Lisäksi suunnitteilla on järjestää harrastuksia esittelevä tapahtuma.

3. Harrastusohjauksen kehittäminen

Viestinnän lisäksi huomiota tullaan kiinnittämään niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät syystä tai toisesta hakeudu itse harrastusten pariin. Ensimmäisinä toimenpiteinä vuonna 2019 on päätetty laajentaa nykyistä liikuntaneuvontaa harrastusneuvonnaksi. Neuvoloissa pienten lasten perheille jaettavaa kulttuurilähetettä laajennetaan vapaa-ajan lähetteeksi. Nuorisotiloilla koulutetaan nuoriso- ja liikuntaohjaajia e-urheiluohjaajiksi. Kirjastoissa kehitetään ja tuetaan järjestelmällisesti nuorten kirjastoasiointia. Perheliikunnan ohjaamisen toimintamalleja kehitetään. Nuorten aikuisten harrastamisen tukemisen vaihtoehtoja selvitetään. Mahdollisuutena on mm. jonkinlainen palvelusetelijärjestelmä.

4. Perheliikunnan edistäminen

Perheliikuntahankkeessa järjestetään matalan kynnyksen liikuntaryhmiä ja -tapahtumia eritysesti niissä kaupunginosissa, joissa tuen tarve on suurin.

5. Liikkumisen olosuhteiden parantaminen

Kaupin urheilupuistoa kehitetään. Sorsapuistoon rakennetaan uusi tekojää. Seurojen toimintamahdollisuuksista huolehditaan vuokraamalla Kauppi Sport centeristä tiloja korvaamaan sisäilmaongelmaisia koulujen tiloja.

6. Toiminta-avustusten suuntaaminen

Liikuntaseuroille myönnettäviä toiminta-avustuksia kohdennetaan entistä vahvemmin lasten ja nuorten liikuntaan.
 

Vuoden 2018 alussa laadittiin vastaus valtuustoaloitteeseen harrastustakuun toteuttamiseen Tampereella. Osa vastauksen toimenpiteistä on pystytty, tai tullaan toimeenpanemaan nykyisin resurssein, mutta osa vaatii toteutuakseen lisärahoitusta. Valtakunnallisen Harrastustakuu- työryhmän ehdotuksista on jo osa toteutettu mm. huomioimalla maahanmuuttajaryhmät harrastustarjonnassa, järjestämällä kouluilla harrastusten esittelypäivä/viikkoja tai helpottamalla koulun tilojen käyttöä ja Nuorten treenit - ryhmän toiminta vastaa suoraan höntsy-harrastamisen tarpeeseen.

 

Päätös

Merkittiin.


Käsitellyt asiat