Kaupunginvaltuuston kyselytunti, kokous 26.11.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 21 Valtuustokysely Tampereen talouden stressitesteistä - Sakari Puisto (jatkopykälä)

TRE:7588/02.00.01/2018

Valmistelijan yhteystiedot

Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh. 050 576 7539, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Sakari Puiston valtuustokysely:

Tampereen valtuusto käsitteli vuoden 2019 talousarviota ja vuosien 2019-2022 taloussuunnitelmaa.

Talouskasvun ennakoidaan olevan tulevina vuosina 1 – 1,5 % vuoteen 2022 saakka. Nämä luvut ovat Valtiovarainministeriöltä kuten tapana on, ja oletuksena on, että vaikka talous kehittyy hitaasti niin silti tasaisesti ilman suurempia mullistuksia. On kuitenkin kyseenalaista, tuleeko talouskehitys toteutumaan tasaisena vai tapahtuuko taloussuunnitelman ajanjaksolla vuosien 2019-2022 aikana jotakin poikkeuksellista. Shokki markkinoilla (esimerkiksi Italian tilanteen tai julkisten velkojen kriisiytymisen myötä) heijastuisi nopeasti tänne ja voisi keikauttaa nopeasti talousnäkymät aivan toisenlaisiksi.

Tämän vuoksi kaupungin talous tarvitsee stressitestit. Näiden stressitestien pitää kuulua oleellisena osana talouden riskienhallintaan. Näiden stressitestien kautta tulee arvioida mitä tapahtuisi erilaisissa kriisitilanteissa ja minkälainen kaupungin talouden tila olisi silloin.

Tätä taustaa ajatellen pyydän vastausta kysymykseen:

Onko Tampereen kaupunki tehnyt talouden stressitestejä? Miten Tampereen talouden toimintamenojen ja investointien rahoitukseen sekä ylipäänsä talouden kehitysnäkymiin ja liikkumavaraan vaikuttaisi äkillinen ja syvällinen kriisi, joka vastaisi rajuudeltaan 1990-luvun alun tai vuoden 2008 talouskriisiä?

Pormestari Lauri Lylyn vastaus Sakari Puiston kyselyyn:

Suomalaisissa kaupungeissa ja kunnissa ei ole tehty pankkisektorilla toteutettuja talouden stressitestejä, sillä kunnille ei käytännössä ole olemassa omia stressitestejä. Kuntatalouden stressitestinä on kyllä pidetty kriisikuntakriteeristöä, mutta kriiskuntakriteeristö ei ole toimiva arviointiväline äkillisessä kansainvälisessä talouskriisissä. On myös arvioitu, että pankkien stressitestin kaltaisia kuntien stressitestejä ei tarvita, koska kuntien varainhankinta, lainojen kilpailutus, velkaantuminen ja koko päätöksenteko rahoitusasioissa on täysin avointa, toisin kuin pankeissa.

Äkillisellä ja syvällisellä talouskriisillä olisi laajoja vaikutuksia sekä Suomen valtion että suomalaisten kuntien toimintaan ja talouteen, kuten oli 1990-luvun alussa ja vuoden 2008 pankkikriisin yhteydessä. Julkisten palveluiden osalta pyritään varmistamaan kaikkien kriittisten palveluiden toimivuus kaikissa olosuhteissa. Syvässä talouskriisissä joudutaan myös arvioimaan julkisen talouden mahdollisuutta huolehtia nykyisistä velvoitteistaan ja tehtävistään. Talouskriisin vaikutusten arviointi ei kuitenkaan ole etukäteen kovin luotettavasti mahdollista edes koko maan tasolla saati yksittäisen kaupungin osalta.

Yksittäisen kaupungin ja kunnan osalta mahdollisuus selviytyä isosta talouskriisistä on sitä parempi, mitä vahvempi kaupungin taloudellinen tilanne on talouskriisin ajankohtaistuessa. Kunnan tuloslaskelman tulisi olla jatkuvasti ylijäämäinen.

Rahoituksen osalta kaupunki on varautunut korkotason nousuun suojaamalla kaupungin lainoja. Kaupungin lainamäärä on kuntien keskitasoa ja kaupungin lainoista on suojattu noin 55 prosenttia, mikä lieventäisi huomattavasti korkotason nousun vaikutuksia. Suurikin korkotason muutos ei dramaattisesti heikentäisi kaupungin taloutta.

Tällä hetkellä ja mainitulla suojausasteella maksamme noin 1,6 prosentin suuruista kokonaiskorkoa lainapääomasta. Jos oletetaan suojausasteen säilyvän tulevaisuudessakin nykyisellä tasolla, on tehdyillä sopimuksilla tulevia korkomenoja hillitsevä vaikutus silloin jos markkinakorot lähtisivät selvään nousuun. Mikäli korkotaso vuonna 2022 olisi edelleen nykyisellä tasolla, maksettaisiin korkoa noin 16 miljoonaa euroa senhetkisestä lainatasosta.

Markkinakorkojen noustessa 2 prosentin tasolle, olisi maksettava kokonaiskorko noin 24 miljoonan luokkaa. 3 prosentin korkotasolla muodostuu korkomenoiksi noin 29 miljoonaa euroa. Tästä voi määritellä koron noususta kaupungille kohdistuvan riskin suuruutta. Koronousun yhden prosentin nousu tuo lisää korkomenoja noin 4 - 5 miljoonaa euroa. Samalla voi vetää myös sen johtopäätöksen, että mitä korkeammalle korot nousevat, sitä suurempi on tehtyjen korkosuojausten positiivinen vaikutus tulevaan korkoriskiin.

Talouskriiseissä kunnat sopeutuvat, sopeuttavat toimintojaan ja supistavat menojaan. Aiempien talouskriisien perusteella voidaan perustellusti arvioida, että Tampere muiden kaupunkien tavoin kykenisi sopeuttamaan talouttaan kriisin edellyttämälle tasolle. Kaupungin laaja ja laadukas palvelutuotanto kyettäisiin turvaamaan ainakin kriittisimpien palvelujen osalta.

Valtiovarainministeriön keväällä 2018 laaditussa julkaisussa ”Katsaus valtion taloudellisiin vastuihin ja riskeihin” on arvioitu julkisen talouden taloudellisia riskejä.

Valtiovarainministeriö arvioi Suomen talousnäkymien olevan lähivuosina myönteiset. Kehitykseen liittyy kuitenkin riskejä. Poliittisten päättäjien onkin syytä varautua myös odotettua heikompaan kehitykseen. Velkaantumisen ja epäsuorien vastuiden kasvun myötä valtion liikkumavara ja kyky kohdata negatiivisia sokkeja on viime vuosina heikentynyt. Julkisen talouden vahvistamista tulisikin jatkaa ja valtion takausvastuiden kasvua rajoittaa, jotta mahdollisten häiriöiden sattuessa finanssipolitiikkaa ei tarvitsisi tarpeettomasti kiristää valtion maksuvalmiuden turvaamiseksi ja luottokelpoisuuden säilyttämiseksi.

Kuntien palveluiden ja investointien rahoittaminen edellyttää vakaata taloudellista kehitystä. Kuntataloudessa tapahtuvilla yllättävillä talousmuutoksilla on vaikutuksensa kuntien kykyyn hoitaa talouttaan ja peruspalveluita. Tällä voi olla vaikutusta myös valtiontalouteen, muun muassa vaikuttamalla osaltaan valtion luottoluokituksen tasoon. Lisäksi kuntien veroasteiden nousulla voi olla negatiiviset vaikutukset talouskasvuun. Myös kuntien investoinneilla ja kulutuskäyttäytymisellä on vaikutuksensa vallitsevaan taloudelliseen tilaan ja sen kehitykseen.

Kuntakentän kokonaislainamäärän vuosittainen kasvu osana koko julkisen sektorin velkaantumisen kasvua saattaa muodostaa ongelman, kun markkinoilla arvioidaan Suomen mahdollisuuksia hoitaa talouttaan ja vastata lainojen takaisinmaksusta sopimusten mukaan. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kokonaisuutena kuntien lainakantaa ei kuitenkaan tällä hetkellä voitane pitää merkittävänä riskitekijänä kuntataloudelle tai epäsuorasti valtiolle. Huolestuttavaa on kuitenkin velkaantumisen kasvusuunta ja nopeus.

Päätös

Merkittiin.