Kaupunginvaltuuston kyselytunti, kokous 28.1.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 2 Valtuustokysely Tampereen kaupungin päiväkotien henkilöstöpolitiikasta ja lapsiryhmistä - Olli-Poika Parviainen

TRE:681/01.00.01/2019

Valmistelija

  • Viitasaari Tuija, Kasvatus- ja opetuspäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari, puh.0050 432 3529, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Olli-Poika Parviaisen valtuustokysely:

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston selvityksessä on käynyt ilmi, että Tampereen kaupungin päiväkodeissa on ollut liikaa lapsia suhteessa henkilöstön määrään. Selvityksen mukaan Tampereen kaupunki on laiminlyönyt sijaisten palkkaamista päiväkoteihin, vaikka henkilöstöllä on ollut runsaasti poissaoloja.

Henkilöstöä on oltava läsnä riittävästi myös silloin, kun osa työntekijöistä on poissa. Kysymys on paitsi lasten oikeudesta laadukkaaseen ja turvalliseen varhaiskasvatukseen, myös mm. henkilökunnan työssä jaksamisesta.

Avin tuore selvitys perustui seurantaan viidessä päiväkodissa. Avin mukaan kyse ei ole yksittäisistä tapauksista, vaan laajemmasta ilmiöstä ja sijaisten palkkaamisen säännönmukaisista puutteista. Ilmoituksia vastaavista ongelmista on tehty myös selvityksen valmistumisen jälkeen.

Avin päätöksen mukaan on harkittava tarkoin, millaisissa tilanteissa henkilöstöä voidaan esimerkiksi siirtää ryhmästä toiseen. Sen lisäksi, että päiväkodin henkilöstömitoituksessa on huomioitava lakisääteiset työntekijän ja lapsen suhdeluvut, on henkilöstön lukumäärässä huomioitava myös se, jos päiväkodissa on erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia ilman avustajaa.

Tampereen kaupunki on selvityksen jälkeen ilmoittanut tarkentaneensa toimintatapojaan. Avin mukaan Tampereen sijaisjärjestelmä on kuitenkin riittämätön. Tampereen kaupunki on perustellut tilannetta sillä ettei aville toimitetuista tiedoista ilmene se, miten henkilöstö sijoittuu ryhmiin päiväkodeissa.

Tamperelaisista päiväkodeista saamieni tietojen mukaan esiin on tullut esimerkiksi tilanteita, joissa sijaisia ei ole palkattu mm. kokopäiväisten koulutusten ajaksi tai yllättävien sairauslomien vuoksi. Nämä on hoidettu sisäisin järjestelyin eli muut ryhmät ovat auttaneet ryhmää, josta henkilökuntaa on puuttunut. Tämä on johtanut tilanteisiin, joissa yksittäinen kasvattaja on auttanut päivän kriittisinä ajankohtina esimerkiksi tunnin paikassa X ja toisen paikassa Y. Ennen sijaisten palkkaamista lasketaan myös “koko talon tilanne”, eli jos koko päiväkodista on puuttunut yhden kasvattajan verran lapsia, ei sijaista ole palkattu. Tämä ei kuitenkaan auta ryhmää josta kasvattaja puuttuu ja jossa lapsia voi olla kuitenkin täysi määrä paikalla.

Varhaiskasvatuslaki määrittelee, että yhdessä ryhmässä saa olla lapsia kolmen varhaiskasvattajan vastuun verran. Yli kolmevuotiaiden ryhmässä suhdeluku on 1:8 ja alle kolmevuotiaiden ryhmissä 1:4. Tampereella suhdeluvuksi yli kolmevuotiailla on linjattu 1:7. Kuitenkin ryhmät on täytetty usein yli: alle kolmevuotiaiden ryhmissä on 13-15 lasta 12 lapsen sijaan ja yli kolmevuotiailla jopa 24-25 lasta 21 lapsen sijaan.

Avi on huomauttanut myös siitä, että osa-aikaisesti päiväkodissa olevat lapset lasketaan Tampereella pienemmillä kertoimilla kuin kokopäiväisesti päiväkodissa olevat lapset.

Päiväkotien henkilökunnalle tilannetta perustellaan saamieni tietojen mukaan sillä, että todennäköisesti joku lapsista on aina poissa, esimerkiksi sairaana tai vapaalla. Näin ei kuitenkaan aina ole. Varhaiskasvatuslaki sallii tilapäisen suhdeluvun ylityksen, mutta kokopäiväinen tilanne ei ole laissa määritellyn mukainen tilapäinen olosuhde.

Tampereella on hoitopaikkojen puutteessa tehty myös yli kolmen kasvattajan kokoisia ryhmiä (4-6 kasvattajan ryhmiä, joissa toimitaan yli ryhmärajojen ns. kotiryhmä-periaatteella). Nämä ryhmät jaetaan sähköisessä effica-järjestelmässä eri ryhmiksi, jolloin tilanne näyttää paperilla lainmukaiselta mutta ei sitä aina todellisuudessa ole, sillä lapset käyttävät esimerkiksi samoja ryhmätiloja ja toimivat yhdessä pienryhmätyöskentelystä huolimatta. Esiin on tullut esimerkiksi tilanteita, joissa kaikille lapsille ei löydy omaa naulakko- tai sänkypaikkaa, kun niitä ei ole saatavilla, tai iltapäiväulkoiluja on peruttu turvallisuussyistä. Lapsen kuulluksi ja huomioiduksi tulemisen varmistaminen yli 40 lapsen ryhmässä on myös epävarmaa.

Kuvaillun kaltaisissa olosuhteissa tilanne muodostuu varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja lapsille helposti kohtuuttomaksi. Haaste korostuu entisestään, jos ryhmissä on esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevia lapsia.

Päiväkodeissa työskentelevien varhaiskasvatuksen ammattilaisten jaksamisen kannalta tilanne on erittäin ongelmallinen ja olosuhteet päiväkodeissa ovat  johtaneet esimerkiksi työuupumisiin. Myös lasten kannalta tilanne on helposti kohtuuton.

Edellä olevan perusteella esitän seuraavan kysymyksen

Miten Tampereen kaupunki varmistaa riittävät sijaisresurssit ja tosiasiallisesti lainmukaiset ryhmäkoot kaupungin päiväkodeissa, ja mihin toimiin Tampereen kaupunki ryhtyy varhaiskasvatuksen henkilökunnan työssä jaksamisen edistämiseksi?

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Olli-Poika Parviaisen valtuustokyselyyn:

Tampereen kaupunki sai aluehallintovirastosuosituksen, ei huomatusta. Toimenpidesuosituksessa aluehallintovirasto pyytää lapsia päiväkotiin otettaessa ja ryhmiä muodostaessa sekä henkilöstöresurssin suunnittelussa kiinnittämään huomiota varhaiskasvatuslain ja asetuksen mukaisten henkilöstömitoitusten toteutumiseen. Kaupunki tulee jatkossa kiinnittämään tarkemmin huomiota siihen, että AVI:n selvityksessään nostamat puutteet korjataan.

1. Tampereen varhaiskasvatuksessa on lähes jokaisella päiväkodin johtajalla käytössä vakituinen koulutettu varahenkilö (VIP). VIP-sijaisjärjestelmän etu on, että päiväkodeissa on lapsille ja perheille tuttu koulutettu sijainen. VIP-järjestelmä tukee myös henkilöstön jaksamista, koska perehdytystä ei tarvita. Sivistys- ja kulttuurilautakunta palautti uudelleenvalmisteluun talousarviovalmistelun yhteydessä 11.9.2018 valtuutettu Anne Liimolan (sd) valtuustoaloitteen "Valtuustoaloite lakisääteisen kelpoisuuden omaavien henkilöstöresurssien riittävyyden varmistamiseksi varhaiskasvatuksessa" ja edellytti strategista suunnitelmaa, josta selviää suunnitellaanko vakituisten VIP-lastentarhanopettaja- ja lastenhoitajatoimien lisäämistä ja että miten jatkossa varmistetaan, että vähintään puolet varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on varhaiskasvatuksen opettajia ja millaisia talousarviovaikutuksia siitä on. Palautusesitys tästä suunnitelmasta ei vielä ole tullut lautakunnan käsiteltäväksi vaan sitä vasta valmistellaan. Sivistys- ja kulttuurilautakunta edellyttää esityksessään, että selvitetään VIP-sijaisjärjestelmän kehittämisen mahdollisuudet.

2. Päiväkodin johtaja vastaa lakisääteisen resurssin riittävyydestä koko johtamansa yksikön osalta. Kaikkiin pitkiin poissaoloihin palkataan sijainen. Akuuteissa poissaolotilanteissa vakituista henkilöstöä siirrellään ryhmien välillä silloin, kun lapsimäärät sen mahdollistavat. Riittävän sijaisresurssin haasteena on pätevän henkilöstön saatavuus. Henkilöstö- ja taloustiimit ovat käyneet yhdessä palvelupäälliköiden ja päiväkodin johtajien kanssa läpi yksikkökohtaiset henkilöstösuunnitelmat.

3. Tampereella ryhmät ovat joko alle 3-vuotiaiden, yli 3-vuotiaiden tai sisarusryhmiä. varhaiskasvatuksessa lapsiryhmät muodostetaan seuraavien suhdelukujen mukaisesti:

  • alle 3-vuotiata 4/työntekijä
  • yli 3-vuotiaita 7/työntekijä

Marraskuussa 2018 kunnallisessa varhaiskasvatuksessa oli lapsia 6687, joista 10- ja 15 sopimuspäivillä oli 1180 (17,6 %). Sopimuspäivillä olevat lapset ovat paikalla enintään 10 tai 15 päivää kuukaudessa. Päiväkodin johtaja suunnittelee annettavat sopimuspäivät perheiden kanssa huomioiden ryhmän lain määräämän lapsilukumäärän. Ryhmässä voi olla myös osa-aikaisia (hoitotarve 20h/vko tai enintään 5h/pv). Tästä syystä kirjoilla voi olla yli 21 lasta, mutta päivittäinen lasten läsnäolomäärä ei ylitä lain määrittelemää ryhmäkokoa.

4. Tampereen kaupunki tulee Kunta10 -tulosten perusteella laatimaan kehittämistoimenpiteet seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Erityisesti panostetaan yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Tampereen kaupungilla kaikki esimiehet käyvät Kunta10 -tulokset läpi ja nostavat yhdessä henkilöstön kanssa kehittämiskohteet. Kehityskeskustelussa käydään vuosittain läpi henkilökunnan osaamistarpeet ja työhyvinvointi. Jokaisella alueella on järjestetty syksyn 2018 aikana henkilöstötapaamiset. Tämän lisäksi palvelupäälliköt käyvät vuoden 2019 aikana jokaisessa yksikössä pedagogisen keskustelun merkeissä.

Näillä toimenpiteillä mahdollistetaan henkilöstön kuulluksi tuleminen. Tampereella on laadittu varhaiskasvatuksen henkilöstölle kuulemisen foorumit. Yhteistyössä työterveyden kanssa varhaiskasvatus kehittää jaksamista tukevia toimenpiteitä.

Päätös

Merkittiin.