Kaupunginvaltuuston kyselytunti, kokous 28.1.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 3 Valtuustokysely koskien Tammerkosken länsipuolen kaupallisten palvelujen kehittämistä - Matti Höyssä

TRE:686/14.00.01/2019

Valmistelija

  • Antikainen Timo, Eilinkeinojohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Elinkeinojohtaja Timo Antikainen, puh. 050 321 1279, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Matti Höyssän valtuustokysely:

Tampereen ydinkeskustassa on parhaillaan tapahtumassa voimakasta toimintojen siirtymistä alueelta toiselle. Varsinkin Tammerkosken länsipuolelta lukuisat kaupat ovat joko lopettamassa tai siirtymässä muualle. Tuntuu kuin muutos länsipuolella olisi vain kiihtymässä. Poismuutto on saattanut koskea myös kiinteistöiissä toimivia muita palveluja.

Usein selityksenä pidetään raitiotien rakentamista ja sen tuomia ongelmia palvelujen saavutettavuudessa. Osittaisena selityksenä voidaan pitää kaupan jatkuvaa muutosta ja kauppakeskusten vetovoimaa. Toisaalta Tammerkosken läntinen puoli on ympäristöllisesti ja maisemallisesti erittäin upeaa aluetta.

Palvelujen poistuminen vähentää väistämättä alueella liikkuvaa käyttäjäkuntaa ja samalla häviää elävän kaupungin tunnuksena oleva vilkas katuympäristö. Pelkkä asuminen ei luo kuvaa vitaalisesta kaupunkikeskustasta. Kauppa ja palvelut tuovat ihmisiä alueelle päiväsaikaan ja siten yhdessä asukkaiden kanssa luovat elinvoimaista kaupunkiympäristöä.

Tammerkosken läntisen puolen kehittämiseksi on käynnissä merkittäviä maankäytöllisiä suunnitelmia, kuten liikennejärjestelmäsuunnittelu ja keskustorin suunnittelu.  Suunnitteluhankkeita on pidettävä hyvinä, mutta niiden toteutuksen aikajänne on pitkä. Visiosuunnitelmista lisäksi vain osa toteutuu.

Huolestuttavaa on että, ellei palvelujen heikkenemistä saada pysähtymään, muutos voi olla pysyvää tai ainakin pitkäaikaista.

Edellä olevan perusteella haluan kysyä:

Mitä keinoja kaupungin elinkeinotoiminnoilla on pysäyttää Tammerkosken läntisellä puolella tapahtuva kaupallisten palvelujen heikkeneminen?

Mitä keinoja kaupungin elinkeinotoiminnoilla on lisätä Tammerkosken läntisen puolen houkuttelevuutta?

Mitkä ovat elinkeinojen linjaukset maankäytön suunnittelulle Tammerkosken länsipuolisen alueen vetovoiman parantamiseksi pitemmällä tähtäyksellä?

Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäen vastaus Matti Höyssän valtuustokyselyyn:

Tammerkosken länsipuolinen kauppa on hiipunut monen tekijän yhteisvaikutuksesta jo vuosia. Tähän ovat vaikuttaneet ainakin uusien kaupan suuryksiköiden syntyminen kehätien läheisyyteen sekä lähiöihin ja rakentamisen painottuminen Tammerkosken itäpuolelle ja Ratinaan. Keväällä 2018 keskustaan tuli yhdellä kertaa valtava määrä kokonaan uutta kaupallista toimitilaa, kun noin 50 000 k-m2:n suuruinen Ratinan kauppakeskus valmistui. Uuden kauppakeskuksen vaikutus ydinkeskustan muille kaupallisille alueille oli oletettu. Keväästä syksyyn 2018 negatiivinen vaikutus on ollut odotettua maltillisempi, mutta saattaa jatkua jonkun aikaa.

Havaittavissa on myös globaalin digitaalisen alustatalouden synnyttämä muutos ostoskäyttäytymisessä. Kaupan siirtyminen enenevässä määrin verkkoon ja logistiikan kehittyminen ketterämmäksi voi pitkällä tähtäimellä johtaa myös pysyvään kaupunkien kadunvarsikaupan hiipumiseen. On todennäköistä, että länsikeskustan liiketilojen kaupallisen tarjonnan sisältö ja kaupallisten konseptien sisältö ja liiketoimintamallit jossakin määrin luontaisesti muuttuvat ja uusiutuvat. Keskustat muuttuvat yhä enemmän alueiksi, joissa kohdataan vain työssäkäynnin, ruokailun ja erilaisten tapahtumien merkeissä.

Tarkasteltaessa läntisen keskustan elinvoiman kaupallisten palveluiden heikentymisen ehkäisyä, läntisen puolen houkuttelevuuden parantamista sekä maankäytön kehittämistä, on tunnistettavissa lyhyen ja pitkän tähtäimen erilaisia toimenpiteitä.

Lyhyen aikavälin toimet

Keskustan raitiotietyömaa on vaikeuttanut liikkumista keskustassa. Kaupunki perusti toissa vuonna raitiotien rakentamisen haittojen ehkäisy -työryhmän, jossa erilaisia toimenpide-ehdotuksia haittojen ehkäisemiseksi käytiin läpi yhdessä kaupungin edustajien, Tampereen kauppakamarin ja Tampereen yrittäjien kanssa. Työryhmä tuotti loppuraportin, jossa esitettiin yli 30 erilaista toimenpidettä rakentamisen haittojen ehkäisemiseksi. Toimenpidesuosituksista merkittävä osa on otettu käyttöön. Näitä toimenpiteitä toteutetaan ja seurataan yhteistyössä kumppaneiden kanssa. On odotettavissa, että länsikeskustassa liike-elämän hiljeneminen on väliaikaista. Perusteltua on silti käynnistää nopeita muitakin toimia, kun sellaisia ideoita syntyy. Uudenlaisten yhteistyömuotojen ja kaupallisten yhteiskonseptien kehittämiseksi voisi yrittäjiä rohkaista tekemään enemmän yhteistyötä myös Tampere Tunnetuksi ry:n kanssa.

Raitiotien työmaat jatkuvat noin vuoteen 2021, jonka aikana sen vaikutuspiiriin syntyy hyviä liikepaikkoja. Raitiotieliikenne alkaa vuonna 2021, jolloin Hämeenkadusta muodostuu isoja asiakasvirtoja yrityksille tarjoava ostoskatu, jolla on kaikki elävän kaupunkiympäristön ja kaupallisen vetovoiman mahdollisuudet. Erityisen hyviä liikepaikkoja tulevat olemaan pysäkkiympäristöt. Tuulensuun korttelin alue valmistuu jo 2019, mistä toivotaan kannustavaa esimerkkiä yrittäjille.

Tapahtuma-, elämys-, kulttuuri- ja matkailutoimialan vetovoiman kasvattaminen läntisessä keskustassa lisää kauppa- ja ravintolakäyntejä tapahtumien ympäristössä. Tapahtumatoimintaa voidaan ulkotilojen lisäksi järjestää myös mm. kauppahallissa, jossa kauppiaiden kanssa kaupunki on aloittanut tiiviimmän yhteistyön vetovoiman kehittämiseksi. Kauppahallin rooli keskustan länsipäässä saattaa avata tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia ja halli jo itsessään Pohjoismaiden suurimpana kauppahallina ja historiallisena monumenttina on vetonaula, jonka kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä markkinoinnilla on tärkeää tehostaa.

Keskeistä on myös keskustan saavutettavuus jalan, pyörällä, autolla ja joukkoliikenteellä. Raitiotien rakentaminen on aiheuttanut merkittävää haittaa näille kaikille kulkumuodoille, vaikka liikennejärjestelyihin ja niistä informointiin on nähty paljon vaivaa. Tampereella on kokeiltu toissa vuonna ilmaista pysäköintiä joulumyynnin aikana, mutta sen osoitetut hyödyt suhteessa kustannuksiin olivat ilmeisen vähäisiä. Yrittäjien ja kiinteistönomistajien kanssa on mahdollista suunnitella myös uudenlaisia pysäköintimahdollisuuksia digitaalisten alustojen avulla, joilla voitaisiin synnyttää uusia tapoja pysäköidä ja löytää paikka autolle nopeasti. Viiden tähden keskustan kehitysohjelma on syksyllä 2018 aloittanut yhteistyön Finnpark Oy:n kanssa Smart Park Tampere -konseptin kehittämiseksi. Ideana on yhdistää yleisiä ja yksityisiä pysäköintipaikkoja digitaaliseen järjestelmään ja saada olemassa olevat mahdollisuudet reaaliaikaiseen palveluun. Ensimmäinen pilotti on jo suunnitteilla Tammelaan, länsikeskusta voisi sopia seuraavaksi kokeilualueeksi. Parhaillaan 2018–2019 on laadittavana läntisen keskustan liikennesuunnitelma, joka asettaa tavoitteita ja lähtökohtia katuverkon ja katutilan kehittämiselle sekä erilaisten liikkumismuotojen yhteensovittamiselle. Kaupungin luottamushenkilöiden työpaja tästä järjestettiin 24.1.2019.

Pitkän aikavälin toimet

Pitkällä aikavälillä ei ole nähtävissä samanlaista huolta länsikeskustan kaupallisesta vetovoimasta tai asiakasvirtojen puutteesta. Kaupan tilat Hämeenkadun varrella ovat pääasiassa yksityisten yrittäjien ja sijoittajien omistuksessa. Kaupan toimijat seuraavat tarkasti potentiaalisten asiakasvirtojen liikkeitä suunnitellessaan kauppapaikkoja. Pitkällä aikavälillä meneillään oleva koko kaupungin nopea väestönkasvu, Areena ja kehittyvä Särkänniemi vetovoimahankkeina, keskustan joukkoliikennepalvelujen merkittävä parantuminen, ihmisten asumistottumusten muutokset sekä Hiedanrannan ison kaupunginosan rakentuminen keskustan länsipuolelle nopean ratikkamatkan päähän ovat omiaan tuomaan isoja ihmismassoja keskustaan ja myös sen länsiosaan. Lisäksi keskustan alueen täydennysrakentaminen on tärkeä osa paitsi asuntotuotantotavoitteita, myös merkittävä tekijä kaupallisten palveluiden kehittymisessä.

Viiden tähden keskustan sisällä kaupungilla on lukuisia strategisia pitkän aikavälin hankkeita, jotka toteutuessaan lisäävät erittäin merkittävällä tavalla läntisen ydinkeskustan elinvoimaa ja elävyyttä. Hankkeet ovat eri vaiheissa siten, että osassa rakentaminen on jo käynnissä, osassa kaavaa valmistellaan ja osa hankkeista edellyttää vielä pidempiaikaista suunnittelua ennen kaavavalmistelua tai investointipäätöstä. Tällaisia eri vaiheissa olevia, strategisesti merkittävimpiä kokonaisuuksia ovat:

  • Länsikeskustan saavutettavuuden parantaminen, kuten Näsikallion eritasoliittymä
  • Kunkun parkki
  • Länsikeskustan liikkumisverkon ja ympäristöjen kehittäminen / Läntisen keskustan liikennesuunnitelma ja sitä toteuttavat hankkeet ml. Tammerkosken estevaikutusta vähentävät uudet sillat ja siltalevennykset
  • Länsikeskustan asukaspohjan ja työpaikka-alueiden vahvistaminen: Pyynikintorin uusi kaava, Särkänniemi-Onkiniemi, Amuri, Eteläpuisto ja Nalkala sekä läntisen ydinkeskustan yksityinen kortteleiden täydennysrakentaminen, erityisesti Kunkun parkin tarjoamien pysäköintimahdollisuuksien jälkeen
  • Keskustorin alueen kehittäminen ja Frenckellin kiinteistön jatkokehittäminen
  • Santalahden tapahtumapuisto, Särkänniemi, Taidemuseon laajennus, Keskustorin nopeat toimet ja myöhemmät isot hankkeet raitiotien ja Kunkun parkin valmistumisen jälkeen
  • Euroopan kulttuuripääkaupunkia 2026 tukevat sisältö- ja ympäristöhankkeet.

Päätös

Merkittiin.