Sivistys- ja kulttuurilautakunta, kokous 20.12.2018

Pöytäkirja on tarkastettu
Lataa  Kuuntele 

§ 175 Isokuusen päiväkodin ja koulun tarveselvitys

TRE:7857/10.03.07/2018

Valmistelijan yhteystiedot

Hankearkkitehti Jarmo Viljakka, puh. 040 806 4105, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh. 040 485 1059, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Isokuusen päiväkodin ja koulun uudisrakennus sijaitsee Vuoreksen kaupunginosassa Honkakuusenkadun, Isokuusentanhuan aukion ja Tervaslammenpuiston rajaamassa korttelissa osoitteessa Isokuusentanhua 1/Honkakuusenkatu 6/Sydänpuunkatu 9, 33870 Tampere. Kiinteistötunnus on 837-327-7742-1. Tontin pinta-ala on noin 9 051m². Etäisyys keskustorilta on noin 9 km. Päiväkodin rakenteellinen mitoitus on 160 lasta ja esi- ja alkuopetus toteutetaan 2-sarjaisena, yhteensä noin 150 oppilasta (25 oppilasta/perusopetusryhmä). Rakennus suunnitellaan mahdollisimman muuntojoustavaksi ja iltakäytön mahdollistavaksi. Päivähoitoikäisten ja alakoululaisten määrä kasvaa edelleen voimakkaasti Vuoreksen alueella vuoteen 2033 asti. Vuoreksen alueella tarvitaan lisää niin varhaiskasvatuksen kuin esi- ja alkuopetuksen paikkoja, jotta palvelut pystytään toteuttamaan lähipalveluna.

Tilan tarve

Päiväkoti mitoitetaan 160 lapselle ja esi- ja alkuopetuksen luokat 0–2 2-sarjaisena, noin 150 oppilasta (25 oppilasta/perusopetusryhmä). Henkilökunnan määrä on noin 42. Rakennuksen arvioitu bruttoala on 3 050 brm², huoneistoala 2 660 htm², hyötyala 2 187 hym² ja tilavuus 16 500 brm².

Aikataulu

Alustavan aikataulun mukaan rakennustyöt käynnistyvät lokakuussa 2020 ja niiden kestoksi on arvioitu 14 kuukautta. Rakennuksen käyttöönotto on tammikuussa 2022.

Hankkeen toteuttamiseen liittyvät tiedot

Nykyinen asemakaava on vuodelta 2017. Kaavamääräys on YL (Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue). Tontilta on varattava 1 autopaikka 100 k-m² kohti ja polkupyöräpaikkoja 1 kpl 150 k-m² kohti. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Rakennuksen yksi sivu on suunniteltava kiinni Isokuusentanhuan aukion vastaiseen rajaan. Rakennusoikeutta tontilla on 3 600 m². Lisäksi tontille saa rakentaa 50 kem² maanpäällistä autosuoja- ja taloustilaa. Korttelialueelle saadaan varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakentaa 200 kem² ilmastointikonehuoneita kerrosluvun estämättä. Konehuoneen julkisivut ja materiaalit on sovitettava arkkitehtuurin tyyliin ja kaupunkikuvaan. Asemakaavan mukaan rakennuksen tulee olla pääosin puurakenteinen ja ilmeeltään moderni. Julkisivumateriaalina on käytettävä puuta. Rakennuksen yhteiskäyttötilojen tulee avautua Isokuusen aukion suuntaan. Autopaikat tulee rajata istutuksin. Tontti rajautuu etelässä Honkakuusenkatuun, lännessä Tervaslammenpuistoon, idässä Isokuusentanhuan aukioon, pohjoisessa Pihkatiehyen kevyen liikenteen väylään ja Sydänpuunkatuun. Rakennus tulee sijoittumaan asemakaavan mukaisesti yhdeltä sivulta kiinni Isokuusentanhuan aukioon. Sali ja ruokasali sekä iltakäytön sisäänkäynti sijoitetaan aukion puolelle. Piharakennukset ja oleskelukatokset sijoitetaan piha-alueelle. Lukittava paperi- ja laatikkovarasto sijoitetaan keittiön huolto-oven läheisyyteen. Piha suunnitellaan esteettömäksi. Kevyen liikenteen yhteydet piha-alueelle ja sitä kautta myös ryhmätiloihin sijoittuvat aukion ja Sydänpuunkadun puolelle. Tervaslammenpuistoon suunnitellaan ulkoporras, jotta saadaan yhteys viereiseen puistoon paremmin toimivaksi. Porras on osa investointia. Tontin korkeuserot ovat suuret ja tontilla joudutaankin tekemään louhintatöitä, jotta pihasta saadaan esteetön ja turvallinen käyttää. Tarveselvitysvaiheessa on arvioitu louhintatöiden määrää ja se on huomioitu kustannusarviossa. Huolto- ja henkilöliikenne tapahtuu Sydänpuunkadun kautta. Asemakaavan mukaiset autopaikat sijoittuvat vastaavasti tontin pohjoispäähän. Pysäköintialueen suunnittelussa huomioidaan invataksien reitit. Pysäköintialue suunnitellaan läpiajettavaksi. Autopaikkoja tontille suunnitellaan noin 27 kpl, joista noin 20 paikkaa osoitetaan liikennemerkein saattoliikenteen käyttöön. Polkupyöräpaikkoja tontille suunnitellaan noin 20 kpl, joista puolet sijaitsevat katoksissa. Pyörätelineet ovat runkolukituksen mahdollistavia. Ryhmien sisäänkäynnit sijaitsevat pihan puolella. Leikki- ja välituntipiha aidataan, eteläsivun kallioleikkauksen alueella rakennetaan normaalia korkeampi aita, korkeus noin 1 600 mm. Leikki- ja välituntipihan koko on noin 4 870 m², eli noin 15,6 m² / lapsi/oppilas. Oleskelukatoksia rakennetaan yhteensä noin 100 m². Rakennus ei sijaitse melualueella. Vuoreksen alueella on käytössä jätteiden putkikeräysjärjestelmä, johon myös Isokuusen päiväkoti ja koulurakennus liitetään asemakaavan mukaisesti. Huoltopihalle sijoitetaan järjestelmän mukainen syöttöpiste. Rakennuksen ja pihan korkeusasemat yhteen sovitetaan ympäröivien alueiden korkeusasemiin (aukio, kadut ja puisto).

Rakennus on kaksikerroksinen. Perusratkaisu suunnitellaan tehokkaaksi ja sen tulee mahdollistaa lyhyet yhteydet rakennuksen sisällä. Jatkosuunnittelussa tutkitaan ensisijaisesti vaihtoehtoa, jossa kaikille yhteiset tilat toimivat rakennuksen kokoavana tilana ja joihin on suora yhteys ryhmä- ja hallinnon tiloista. Avoin perusratkaisu mahdollistaa tilojen joustavan käytön käyttäjän tarpeita mukaillen. Iltakäytön tilat (mm. eteinen, ruokasali, sali ja niihin liittyvät aputilat) ovat rajattavissa muista tiloista. Päiväkotilasten ja oppilaiden kulku ulos tapahtuu märkäeteisten kautta, ratkaisusta riippuen 2. kerroksessa joko kylmän ulkoportaan kautta tai maantasokerroksessa sijaitsevan märkäeteisen kautta. Ruokasalia käyttää myös suurin osa päiväkodin lapsista, vain aivan pienimmät lapset ruokailevat ryhmätiloissa. Ruokasali voi olla osin kaksi kerrosta korkea, ei kuitenkaan koko tilan osalta. Sali ja ruokasali sekä iltakäyton sisäänkäynti sijoitetaan Isokuusentanhuan aukion puolelle. Sali suunnitellaan korkeaksi tilaksi. Esi- ja alkuopetuksen tiloista suunnitellaan yhtenäinen kokonaisuus. Ruuanjakelutila tulee olla erotettavissa ruokasalista. Sali avautuu ruokasaliin/aulaan, tilojen välille rakennetaan noin 2500mm korkea siirtoseinä. Henkilökunta- ja hallintotilat ovat yhteisiä kaikille käyttäjille. Ryhmätilat suunnitellaan muuntojoustaviksi. Kahden ryhmän eteistila on ryhmän keskeinen kokoava tila ja sitä voidaan hyödyntää osana oppimisympäristöä: eteiseen voidaan muodostaa tiloja pienryhmille irtokalustein. Kahdelle ryhmälle suunnitellaan yksi lepohuone. Kaappisänkyjä suunnitellaan noin 70% lapsimäärästä. Muut ryhmän tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja muuntojoustaviksi. Tilaohjelmassa esitetty ryhmätilojen kokonaishyötyala pysyy vakiona, tilojen määrä ja pinta-alat tarkennetaan hankesuunnitteluvaiheessa. Tilojen valvottavuuteen ja lapsiturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Mahdollisten aukkojen kohdilla kaidekorkeus tulee olla minimissään 1400mm. Valittu puurunkorakenne hyödynnetään rakennuksen arkkitehtuurissa ja jätetään näkyviin tiloissa mahdollisimman laajasti. Rakennus suunnitellaan ns. kengättömäksi, märkäeteisiin ja eteisiin suunnitellaan kenkätelineet.

Rakennus tullaan suunnittelemaan esteettömäksi ja muuntojoustavaksi. Rakenteet suunnitellaan siten, että tilojen muunneltavuus käyttötarkoituksen mahdollisesti muuttuessa tulevaisuudessa on mahdollista. Kantavien tai jäykistävien seinien määrä ja muut muutostöitä oleellisesti rajoittavat ratkaisut rakennusvaipan sisällä tulee minimoida. Muuntojousto ja tilojen mahdollinen käyttötarkoituksen muutos tulevaisuudessa huomioidaan myös ikkunoiden aukotuksen suunnittelussa. Rakennukseen suunnitellaan ulkopuolinen vedenpoisto ja pitkät räystäät joka sivulle. Etelä- ja länsisivujen räystäs toimii myös oleskelukatoksena ja passiivisena auringonsuojarakenteena.

Rakennus toteutetaan asemakaavan mukaisesti pääosin puurakenteisena. Tarveselvitysvaiheessa on tutkittu kolmea eri rakennevaihtoehtoa: massiivirakenteinen CLT, massiivirakenteinen hirsi ja puurankarakenne (julkisivuverhous puuta). Tässä tarveselvityksessä esitetään jatkosuunnittelun pohjaksi massiivirakenteista vaihtoehtoa. Lopullinen rakenneratkaisu pyritään päättämään jo hankesuunnitteluvaiheessa. Massiivisessa CLT- tai hirsirakenteessa ei ole monikerrosrakenteelle ominaista herkkyyttä rakennusaikaisille virheille. Rakenteella toteutettuna voidaan jättää paljon puupintaa näkyviin myös sisätiloihin, jolloin rakennus näyttäytyy myös käyttäjälle puurakenteisena ja puun imagohyödyt tulevat esiin.

Keittiö, kosteat- ja märkätilat sekä väestönsuoja toteutetaan kivi- ja betonirakenteisina. Suunnittelussa rakenneosien käyttöiäksi määritetään perustusten ja rungon osalta 100 vuotta, muut rakennusosat 50 vuotta. Rakennuksen kosteudenhallinnan toimintamallina käytetään Kuivaketju10 -järjestelmää. Rakennuksen korkeusasema suunnitellaan riittävän korkealle huomioiden pintavesien poisjohtaminen rakennuksen ympäriltä. Rakennuksen perustukset ja alapohjat toteutetaan maanvaraisesti teräsbetonirakentein. Vesikatot kallistetaan ulospäin pitkin räystäsrakentein ja vedenpoisto toteutetaan ulkopuolisella sadevedenpoistojärjestelmällä.

Massiivipuurakenteinen toteutus ja puupintojen näkyviin jättäminen edellyttää palomääräysten mukaisesti rakennuksen varustamista tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. Sammutuslaitteiston rakentaminen samalla mahdollistaa 2 kerroksisen enintään 9 m korkean koulu- ja päiväkotirakennuksen rakentamisen paloluokassa P2, jolloin kantavien ja jäykistävien rakenteiden luokkavaatimus R30 ja osastoivien rakennusosien EI30. Automaattisella sammutuslaitteistolla saadaan kasvatettua sallittu henkilömäärä 250 henkilöstä 500 henkilöön.

Rakenne- ja julkisivuratkaisuja tarkennetaan hanke- ja toteutussuunnitteluvaiheessa. Suunnittelussa noudatetaan Tampereen kaupungin rakennussuunnitteluohjetta ja päiväkotien suunnitteluohjetta. Rakennustyöt tehdään sääsuojan alla. Kerroskorkeus on 4 metriä. Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Rakennuksen energiatehokkuuden tavoitetasoksi asetetaan E-luvuksi 100(kWhE/m² vuosi).

Investointi- ja käyttökustannukset

Asemakaavan mukaan rakennuksen tulee olla pääosin puurakenteinen. Tontinkäyttöluonnoksen, tilaohjelman, eri rakenneratkaisujen ja pohjatutkimusten perusteella on laskettu vertailevat kustannusarviot:

1. Runko ja ulkoseinät: massiivirakenteinen CLT 9 388 000 € (3 078 €/brm²)

2. Runko ja ulkoseinät: massiivirakenteinen hirsi 9 269 000 € (3 039 €/brm²)

3. Runko ja ulkoseinät: puurankarakenne / suurelementti (kerrosrakenne) 8 888 000 € (2 914 €/brm²)

Tässä tarveselvityksessä esitetään jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehtoja 1 ja 2. Lopullinen rakenneratkaisu pyritään päättämään jo hankesuunnitteluvaiheessa. Valittavan rakenneratkaisuun vaikuttaa mm. jatkosuunnittelussa tutkittava pohjaratkaisu, tilojen muunneltavuus ja joustavan käytön asettamat vaatimukset sekä kustannukset. Jatkosuunnittelussa rakennuskustannuksia pyritään alentamaan mm. tilankäytön ratkaisuja tehostamalla.

Investointikustannukseen lisätään jäteputkikeräysjärjestelmän osakemaksu, jonka arvioitu summa on 167 200 €.

Uudisrakennuksen aiheuttama pääomavuokra on 668 864 €/v (22,39 €/m²/kk), kiinteistönhoito 74 999 €/v (2,51 €/m²/kk), kunnossapito 28 685 €/v (0,96 €/m²/kk), tontinvuokra 19 422 €/v (0,65 €/m²/kk). Vuosivuokra on yhteensä 791 970 €/m²/v (26,51 €/m2/kk). Vuosivuokra käyttäjittäin jakautuu seuraavasti: kasvatuspalvelut (varhaiskasvatus) 467 002 €/v, opetuspalvelut (perusopetus), sis. esiopetus 304 981 €/v ja Pirkanmaan Voimia Oy 19 987 €/v.

Toiminnan kustannukset

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstökulut kasvavat laajenevaa toimintaa vastaavasti. Isokuusen pienten lasten yksikköön tulee kahdeksan varhaiskasvatuksen ryhmää sekä kaksisarjainen esi- ja alkuopetus. Pienten lasten yksikön tulevat henkilöstökustannukset ovat yhteensä noin 1 050 000 €, josta päivähoidon osuus on n. 620 000 €, esiopetuksen n. 172 000 € ja perusopetuksen n. 250 000 €. Lisäksi Tampereen Voimia Liikelaitoksen (1.1.2019 alkaen Pirkanmaan Voimia Oy) arvion mukaan ateriapalvelukustannukset on noin 300 000 €/vuosi ja siivouksen noin 2,60 €/m²/kk (5 600 €/kk), mikäli palveluntarjoaja tulee olemaan ko. liikelaitos. Henkilöstökulujen kasvuun varaudutaan vuoden 2021 vuosisuunnitelmassa. Vuoden 2021 vuosisuunnitelmassa tulee huomioida ensikertaisen kalustuksen kustannukset, jotka ovat noin 775 000 €. Summasta 40 % eli 310 000 € on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 60 % eli 465 000 € on varaus käyttötalouteen, sisältää mm. tarvittavat ICT-hankinnat.

Lapsivaikutusten arviointi

Terveys: Isokuusen uusi pienten lasten yksikkö mahdollistaa alueen lapsille ja oppilaille terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön lähipalveluna.

Turvallisuus ja liikkuminen: Uudisrakennuksen suunnittelun yhteydessä mietitään päiväkotiympäristön liikenneturvallisuutta. Päiväkoti on hyvien kevyen liikenneyhteyksien ja julkisten kulkuyhteyksien varrella. Päiväkodin tontille varataan myös riittävästi polkupyöräpaikkoja. Saattoliikenteelle suunnitellaan turvallinen reitti ja päiväkodin huoltopiha järjestetään keittiön sisäänkäynnin yhteyteen erilleen leikkipihasta.

Arjen sujuvuus: Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia lasten ja perheiden arjen sujumiseen, kun päivähoito sekä esi- ja alkuopetus pystytään tarjoamaan lähipalveluna alueen lapsille. Rakennuksen tilat tulevat olemaan monikäyttöisiä ja niitä on mahdollista vuokrata iltakäyttöön, esim. lasten harrastustoimintaa varten.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Taru Kuosmanen, Johtaja

Isokuusen päiväkodin ja koulun tarveselvitys hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Koordinaattori Elina Kalliohaka oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Virpi Ekholm, Jarmo Viljakka, Niko Suoniemi, Petra Rantala, Anni Andrejeff, Kristiina Järvelä, Elina Kalliohaka, Ville Raatikainen, Tanja Moisala, Matti Tanski, Petri Mölsä, Jukka Kauppinen

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje

 Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

 Oikaisuvaatimusoikeus

 Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa
 (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

 Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

 Oikaisuviranomainen

 Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta.

 Oikaisuvaatimus tulee toimittaa osoitteella:

 Tampereen kaupunki
 Kirjaamo
 Aleksis Kiven katu 14–16 C, PL 487
 33101 Tampere

 Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella http://www.tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla kirjaamo@tampere.fi

 Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

 Oikaisuvaatimusaika

 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 Tiedoksisaanti

 Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä
 tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän
 kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
 Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on
 pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen
 jälkeen.

 Oikaisuvaatimus

 Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

 Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä
 oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä klo 15.45 mennessä. Oikaisuvaatimuksen lähettäminen
 postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.