Sivistys- ja kulttuurilautakunta, kokous 24.1.2019

Pöytäkirja on tarkastettu
Lataa  Kuuntele 

§ 14 Pippuri-projektin päättyminen ja LAPE-muutosohjelman eteneminen

TRE:145/00.01.05/2019

Valmistelija

  • Viitasaari Tuija, Kasvatus- ja opetuspäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari, puh. 050 432 3529, palvelulinjapäällikkö Maria Päivänen, puh. 050 591 1602, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh. 040 485 1059, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Hallituksen kärkihanke Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE) Pirkanmaan hanke Pirkanmaan perheiden palvelujen uudistaminen, raikkaita innovaatioita (PIPPURI) päättyi vuoden 2018 lopussa. Pirkanmaalla hanketyöhön osallistuivat kaikki kunnat, PSHP, laaja joukko järjestö- ja seurakuntatoimijoita, sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos, TAMK ja Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu. Pirkanmaan LAPE-hankkeen toimijoiden osallisuus kansallisia ohjeistuksia ja toimintamalleja laativissa työryhmissä oli vahva.

LAPE-muutosohjelmalla ja sen sisältämällä PIPPURI-projektilla tavoiteltiin muutosta kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita sekä lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria. Muutosohjelman tavoitteena oli tuottaa alueellisesti oikea-aikaisemmat, tasalaatuisemmat, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Tehdyllä työllä pyrittiin vahvistamaan lasten, nuorten ja perheiden omia voimavaroja, elämänhallintaa sekä osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemuksia. Hankkeen pitkän aikajänteen tavoitteena oli lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, vähentää lasten ja perheiden eriarvoisuutta sekä lasten ja perheiden palvelujen kustannuksia.

Pirkanmaalla valittuja kehittämisen alueita olivat perhekeskustoimintamalli, toimintakulttuurin muutos, varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena sekä erityis- ja vaativamman tason palveluiden kehittäminen, joista kehittämistyön pääkohde oli perhekeskustoimintamalli. Kolmesta muusta kehittämiskokonaisuudesta valitut osa-alueet palvelivat perhekeskustasolla tehtävää työtä. Tampere oli ainoana Pirkanmaan kuntana mukana kaikkien hankkeessa kehitettävien osa-alueiden työstämisessä ja pilotoinnissa. Kehittäminen kytkettiin vahvasti Pirkanmaan maakunnan sote-valmisteluun.

Pirkanmaan tasolla hanketyöhön osallistui eri tavoin noin 1000 lasten ja perheiden palvelujen ammattilaista ja esimiestä. Kokemusasiantuntijoita oli kehittämistyössä mukana 25, Vaikuta lasten ja perheiden palveluihin -kyselyn vastauksia (880 kpl) hyödynnettiin maakunnallisessa ja paikallisessa kehittämistyössä ja nuorten vaikuttajaryhmä osallistui muun muassa strategiatyöpajatyöskentelyyn. Eri kunnissa osallistettiin asiakkaita ja asukkaita kehittämistyöhön eri tavoin. Tampereella kokemusasiantuntijat olivat mukana muun muassa Hervanta-Vuores perhekeskustoimintamallin työryhmässä.

Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 1,81 miljoonaa euroa, tästä STM:n valtionavustus oli 1,5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Pirkanmaan liittoon sijoittuneen LAPE-muutosagentin palkka- ja toimintakustannukset korvattiin kokonaisuudessaan. Tampereen kaupungin osuus kokonaisbudjetista oli 635 328 euroa, josta omarahoitus-osuus oli 127 066 euroa. PIPPURI-hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki, hanketyöntekijöitä palkattiin 10 eri organisaatioon. Osa hanketyöntekijöistä työskenteli osa-aikaisesti. Hankkeen rahoituksen ehtona olleet maakunnan ja kuntien LAPE-ryhmät perustettiin ja ne muodostivat verkostojohtamisen rakenteen kunnan eri sektoreiden toimijoiden, seurakuntien, järjestöjen ja asiakasedustuksen välille.

Hankkeen tulokset ja vaikutukset

Pirkanmaan perhekeskustoimintamalli, sen rakenne, tehtäväkokonaisuudet, arvopohja, toimintaperiaatteet, asiakaspolku ja johtamisen rakenne määriteltiin. Lisäksi perhekeskustoiminnan sisältöä kehitettiin muun muassa vahvistamalla moniammatillista yhteistyötä, eroperheiden ja neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten kanssa tehtävää työtä ja vanhemmuuden tukea sekä osaamista monikulttuuristen perheiden kanssa työskentelyyn. Hankkeen aikana osallistuttiin kansalliseen sähköisen perhekeskuksen kehittämistyöhön ja tarjottiin paikallisia koulutuksia sähköisten palvelujen käyttöönoton edistämiseksi, kehitettiin kohtaamispaikkatoimintaa ja ehkäisevän väkivaltatyön tekemisen tapoja sekä otettiin eri palveluissa käyttöön Lapset puheeksi -toimintamalli. Tampereella perhekeskustoiminta aloitettiin pilottimuotoisena Hervanta-Vuores -alueella.

Varhaiskasvatuksen, koulun, oppilaitoksen ja vapaa-aikapalvelujen kokonaisuudessa kehitettiin ja pilotoitiin lasten ja perheiden varhaisen tuen muotoja, tuotettiin oppaat tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen ja kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyyn sekä esiopetuksen oppilashuoltopalvelujen järjestämiseen. Toimintamalli osallisuuden edistämiseksi kouluissa työstettiin ja pilotoitiin. Matalan kynnyksen avun ja tuen Kohtaamo-toiminta käynnistettiin 2. asteen oppilaitoksissa.

Toimintakulttuuriin muutoksen osalta määriteltiin sektorirajat ylittävän toimintakulttuurin elementit, verkostojohtamisen elementit sekä kaikkien lasten ja nuorten parissa työskentelevien yhteinen tulevaisuuden keskeinen osaaminen. Eri työryhmissä tunnistettiin osaamisen katvealueita ja tarjottiin substanssiosaamista tukevaa koulutusta niihin, lisäksi tarjottiin esimiehille Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun tarjoamaa johtamiskoulutusta. Hankkeen aikana mallinnettiin ja pilotoitiin lapsivaikutusten ennakkoarviointiprosessi.

Erityis- ja vaativan tason palveluissa kartoitettiin konsultaatio- ja jalkautuvan työn käytäntöjä. Kehitettyjä monitoimijaisen yhteistyön toimintamalleja pilotoitiin eri puolilla Pirkanmaata. Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen toimijoiden kanssa työstettiin perustamissuunnitelma Tampereen OT-keskukselle. Lastensuojelun systeeminen työskentelymalli levisi usean eri kunnan alueelle. Tampereella systeemisen toimintamallin koulutus ja toteutus alkoi yhdellä lastensuojelun avohuollon alueella ja vuoden 2019 aikana mallia levitetään muille alueille.

Kehittämistyön tulokset ja ohjeistukset kuntien LAPE-ryhmille on kuvattu tarkemmin hankkeen maakunnallisessa loppuraportissa ”Asiakas on aina oikealla ovella -käsikirja lasten ja perheiden palvelujen muutokseen”.

Toiminnan juurruttaminen ja työskentely vuonna 2019

LAPE-muutosohjelma ja Pippuri-projektin aikana käynnistettiin monia kehittämistoimenpiteitä, joiden juurruttaminen vaatii työtä ja vaikutukset tulevat näkyviin pidemmällä aikajänteellä. Maakunnan LAPE-ryhmä jatkaa toimintaansa vuonna 2019 samoin kuin Tampereen Lape-ryhmä, jonka tehtävää tullaan tarkentamaan. Pirkanmaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmistuu keväällä 2019. Maakunnallinen kehittämistyö jatkuu eri tahojen koordinoimissa 18 työryhmässä. Lisäksi kunnat tekivät paikallisen siltaamis- ja juurruttamissuunnitelman, joka sisälsi suunnitellut toimenpiteet, aikataulut ja vastuutahot. Tampereen siltaamis- ja juurruttamissuunnitelma on käsitelty Tampereen LAPE-ryhmässä. Hyvinvoinnin palvelualueen johtoryhmä on päättänyt, että perhekeskustoimintamallin ja LAPE-muutosohjelman eteenpäin viemiseksi rekrytoidaan projektikoordinaattori vuosille 2019–2020.

Kansallinen tuki maakunnassa tehtävän työn tueksi jatkuu. LAPE-muutosagentti jatkaa työtä STM:n valtionavustuksella myös vuonna 2019 ja sivistyspalveluissa tehtävän työn tueksi OKM:n rahoituksella palkataan Tampereen kaupungille kunta-agentti, jonka työskentelyalueena on Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme. Päätöksentekijöitä ja lasten ja perheiden palvelujen johtoa osallistava LAPE-muutosakatemiatyöskentely käynnistyy alkukeväästä 2019.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Savisaari Lauri, Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja

Pippuri Pirkanmaan perheiden palveluiden uudistaminen - raikkaita innovaatioita - projektin päättyminen ja LAPE-muutosohjelman eteneminen merkitään tiedoksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Maria Päivänen, Kristiina Järvelä, Tuija Viitasaari, Henna Saarela, Titta Pelttari/Pirkanmaan liitto