Sivistys- ja kulttuurilautakunta, kokous 25.4.2019

§ 61 Messukylän koulun perusparannuksen tarveselvitys

TRE:2664/10.03.07/2019

Valmistelija

  • Viljakka Jarmo, Hankearkkitehti

Valmistelijan yhteystiedot

Hankearkkitehti Jarmo Viljakka, puh. 040 806 4105, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh. 040 4851059, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Messukylän koulu sijaitsee Messukylän kaupunginosassa osoitteessa Messukylänkatu 35, 33700 Tampere. Kiinteistötunnus on 837-020-5101-5. Etäisyys keskustorilta on noin 7 km. Koulu koostuu neljästä eri aikaan rakennetusta koulurakennuksesta. Puurakennus 1 valmistui vuonna 1886 (arkkitehti: mahdollisesti K. Stjernvall / Bergholm, rakennusnumero 259), puurakennus 2 valmistui vuonna 1888 / 1906 (laajennus) / 1923 (korotus) (arkkitehti: 1. rakennusvaihe, ei tietoa, laajennus Heikki Tiitola, toinen kerros A. E. Eränen, rakennusnumero 258), kivirakennus vuonna 1926 (arkkitehti: A. E. Eränen, rakennusnumero 257) ja lisärakennus vuonna 1990 (arkkitehti Mauri Niemi). Rakennuksiin on tehty kunnostus- ja muutostöitä, mutta niitä ei ole perusparannettu aiemmin. Lisärakennus ei ole tässä hankkeessa mukana, vaan se on toiminnassa koko perusparannuksen ajan. Rakennukset ovat toimineet alkuperäisessä käytössä koko historiansa ajan. Messukylän koulun rakennuksia ei ole suojeltu asemakaavalla. Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä Messukylän koulu kuuluu kuitenkin Messukylän kirkot lähiympäristöineen -nimiseen maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. Korttelissa on vireillä asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on uuden päiväkotirakennuksen rakentaminen samaan kortteliin koulukokonaisuuden kanssa.

Messukylän koulun tässä tarveselvityksessä esitetyt rakennukset ovat perusparannuksen tarpeessa. Rakennuksessa 2 on todettu sisäilmaongelma ja osa oppilaista siirtyy tontille elokuussa 2019 valmistuvaan väistötilaan. Väistötila on käytössä koko rakennushankkeen ajan. Rakennukset perusparannetaan vastaamaan nykyaikaista koulukäyttöä. Tehtyjen kuntoselvityksien ja -tutkimuksien mukaan rakennuksessa tulee tehdä rakenteellisia korjaustoimenpiteitä julkisivuissa, sisätiloissa sekä piha-alueella. Rakennukset perusparannetaan vastaamaan nykyaikaista koulukäyttöä. Lisäksi rakennuksiin tehdään toiminnallisia parannuksia, jotta ne pystyvät vastaamaan paremmin nykyisen oppimisympäristön vaatimuksiin.

Tilan tarve

Koulussa on nyt noin 392 oppilasta (ml. esiopetus). Perusparannuksen jälkeen arvioitu rakenteellinen oppilasmäärä on 350 oppilasta, eli koulu toimii jatkossa kaksisarjaisena, josta esiopetuksen osuus on 50. Puurakennuksen 1 bruttoala on 496 brm², huoneistoala 389 htm², hyötyala 351 hym² ja tilavuus 1 500 m³. Puurakennuksen 2 bruttoala on 605 brm², huoneistoala 507 htm², hyötyala 373 hym² ja tilavuus 2 460 m³. Kivirakennuksen bruttoala on 1 777 brm², huoneistoala 1 307 htm², hyötyala 1 055 hym² ja tilavuus 6 360 m³.

Aikataulu

Rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi tammikuussa 2021 ja niiden on määrä valmistua vaiheittain vuosina 2021/rakennus 2, 2022/rakennus 1, 2023/kivirakennus. Hankesuunnittelu käynnistyy tarveselvityksen hyväksymisen jälkeen.

Hankkeen toteuttamiseen liittyvät tiedot

Nykyinen asemakaava on vuodelta 1965. Kaavamääräys on YO (opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue). Kaavamääräyksen 33 % mukaan rakennusoikeutta tontilla on noin 5681 kem2. Suurin sallittu kerrosluku on kolme. Tontilla ei ole autopaikkamääräyksiä. Tampereen kaupunki on lunastanut samassa korttelissa sijaitsevat koulun viereiset tontit 1 ja 4. Tavoitteena on rakentaa uusi Messukylän 160 lapsen päiväkoti koulun välittömään läheisyyteen, jolloin koulusta ja uudesta päiväkodista pihoineen muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Uuden päiväkodin valmistumisen jälkeen vanhasta Messukylän päiväkodista voidaan luopua. Asemakaavamuutostyö käynnistyy tämänhetkisen tiedon mukaan syksyllä 2019. Uuden päiväkodin toteutus on esitetty vuoden 2019 talonrakennusohjelmassa vuosille 2020–2021.

Koulun nykyisen tontin koko on 17 216 m². Tonttia rajaa pohjoisessa ja lännessä Kyläojankatu, idässä Fanny Nymanin puisto ja hautausmaa, etelässä Messukylänkatu. Nykyiset autopaikat sijaitsevat Kyläojankadun puolella, paikkoja on tällä hetkellä yhteensä noin 9 kpl (väistötila tullaan rakentamaan pääosin nykyisten autopaikkojen alueelle). Ajoyhteydet tontille ovat Kyläojankadun kautta. Keittiön huoltoyhteys ja piha sijaitsevat lisärakennuksen itäpäässä. Kivikoulun huoltoajo tapahtuu viereisen puiston huoltoreitin kautta. Koulun välituntipihan koko on noin 6000 m² (17,5 m²/oppilas). Välituntipiha uudistetaan hankkeessa, arvioitu kunnostettavan alueen pinta-ala on noin 6 500 m². Lisärakennuksen viereen rakennetaan uudet kulkuportaat. Hyväkuntoiset, olemassa olevat leikkivälineet (kaksi kiipeilytelinettä, keinut, hiekkalaatikko ja palloseinä) siirretään kunnostuksen ajaksi pois ja asennetaan takaisin toteutussuunnitteluvaiheessa määritettäviin paikkoihin. Lisäksi hankkeeseen sisällytetään 3 kpl uusia välineitä (rekkitangot, kuntoiluvälineitä). Lopullinen auto- ja polkupyöräpaikkamäärä päätetään ja toteutetaan tulevan asemakaavamuutoksen ja päiväkodin suunnittelun yhteydessä.

Rakennuksista suunnitellaan ja korjataan terveellisiä ja turvallisia noudattaen lakeja, viranomaisohjeita, Ympäristöministeriön asetuksia ohjeineen sekä Tampereen Tilapalvelut Oy:n ohjeita. Kuntotutkimuksessa esitetyt mahdolliset ongelmia aiheuttavat tai vanhentuneet rakenteet uusitaan ja rakenteet korjataan toimimaan oikein. Kaikki toimenpiteet tehdään vanhoja rakenteita kunnioittaen ja historialliset arvot huomioiden.

Puurakennus 1

Tilojen perusjärjestys säilyy ennallaan. Nykyiset kantavat ja jäykistävät seinälinjat rajoittavat isompien tilamuutosten tekemistä. Nykyinen opettajan huone muutetaan opetustilaksi. Yksi portaan yhteydessä sijaitseva varasto muutetaan siivoustilaksi. Aulatilaan rakennetaan wc-tila. Olemassa olevat wc-tilat uudistetaan. Eteistiloihin sijoitetaan oppilasnaulakot ja kenkätelineet. Keskellä sijaitsevaa isoa eteistilaa voidaan käyttää joustavasti osana oppimisympäristöä. Alkuperäiset tilapinnat pyritään säilyttämään mahdollisimman laajasti huomioiden rakennushistoriaselvityksessä esitetyt seikat. Tilapinnat uudistetaan. Olemassa olevat kakluunit säilytetään. Kellaritilat poistetaan käytöstä. Ullakkotilaan rakennetaan uusi iv-konehuone.

Rakennuksen kosteudenhallintaa parannetaan asentamalla rakennuksen ympärille salaojat ja maanpintoja muotoillaan rakennuksesta poispäin kallistaviksi. Ryömintätilasta siivotaan kaikki orgaaninen aines ja alapohjan tuuletusta parannetaan. Alapohjarakenteesta uusitaan kaikki rakenteet kantavia rakenteita lukuun ottamatta. Alapohjan lämmöneristävyyttä parannetaan. Rakennuksen päässä oleva kellaritila puhdistetaan haitta-aineista, alipaineistetaan ja poistetaan käytöstä. Ulkoseinistä uusitaan sisäpuolelta rakenteet hirsipintaan asti, ulkopuolella tehdään vain hirsirungon mahdollisista lahovaurioiden korjauksista johtuvat korjaustoimenpiteet. Ikkunoiden kunnostus/uusinta täsmennetään hankesuunnitteluvaiheessa. Ulko-ovet kunnostetaan. Yläpohjarakenteesta uusitaan kaikki rakenteet kantavia rakenteita lukuun ottamatta. Yläpohjan lämmöneristävyyttä parannetaan. Ullakkotilaan rakennetaan iv-konehuone. Konehuoneen kohdalle tehdään tarvittavat lisävahvistukset yläpohjarakenteeseen. Vesikattoon tehdään vain talotekniikkamuutoksista johtuvat uudet läpimenot ja haalausaukot. Katteen asbestipitoinen maalipinta huomioidaan ja kustannuksissa varaudutaan koko katteen uusimiseen. Kaikki rakennuksen sisälle jäävät puurakenteet puhdistetaan. Vanhat pönttöuunit säilytetään, ne eivät ole käytössä. Kaikki vanhat hormiyhteydet tiivistetään. Tilajako pidetään vanhan mukaisena muutamaa pientä aputilan muutosta lukuun ottamatta. Tilojen vanhat paneelikattopinnat sekä kiinteät puukomerot pyritään säilyttämään. Vanhat väliovet kunnostetaan. Vanhojen kuistien alkuperäiset katon ja seinien pintarakenteet pyritään säilyttämään.

Puurakennus 2

Puurakennuksessa 2 tilojen perusjärjestys säilyy pääosin ennallaan. Nykyiset kantavat ja jäykistävät seinälinjat rajoittavat isompien tilamuutosten tekemistä. Pohjaratkaisua selkiytetään aputilojen (wc-tilat, aulatilat, eteistilat) uudelleenjärjestelyillä. Vanha käytöstä poistettu ulko-ovi otetaan uudelleen käyttöön ja sen yhteydessä sijaitsevaan aulatilaan rakennetaan henkilönostin. Kellaritilat poistetaan käytöstä, olemassa oleva kellaritila poistetaan. Alkuperäiset tilapinnat pyritään säilyttämään mahdollisimman laajasti huomioiden rakennushistoriaselvityksessä esitetyt seikat. Tilapinnat uudistetaan. Ullakkotilaan rakennetaan uusi iv-konehuone. Oppilashuollolle rakennetaan väliaikaiset työtilat kivirakennuksen perusparannuksen ajaksi.

Rakennuksen kosteudenhallintaa parannetaan asentamalla rakennuksen ympärille salaojat ja maanpintoja muotoillaan rakennuksesta poispäin kallistaviksi. Ryömintätilasta siivotaan kaikki orgaaninen aines ja alapohjan tuuletusta parannetaan. Alapohjarakenteesta uusitaan kaikki rakenteet terveitä kantavia rakenteita lukuun ottamatta. Osa vaurioituneista kantavista alapohjapalkeista uusitaan ja kiviperustuksia korjataan. Alapohjan lämmöneristävyyttä parannetaan. Vanha kellari ulkoportaineen poistetaan. Vieressä olevan kuistin pintarakenteet puretaan ja rakenteiden vauriot korjataan. Välipohjarakenteista poistetaan kaikki orgaaninen täyteaine. Ulkoseinistä uusitaan sisäpuolelta rakenteet hirsipintaan asti, ulkopuolella tehdään vain hirsirungon lahovaurioiden korjauksista johtuvat korjaustoimenpiteet. Vanha sisäänkäynti otetaan käyttöön. Ikkunoiden kunnostus/uusinta täsmennetään hankesuunnitteluvaiheessa. Ulko-ovet kunnostetaan. Yläpohjarakenteesta uusitaan kaikki rakenteet kantavia rakenteita lukuun ottamatta. Yläpohjan lämmöneristävyyttä parannetaan. Ullakkotilaan rakennetaan iv-konehuone. Konehuoneen kohdalle tehdään tarvittavat lisävahvistukset yläpohjarakenteeseen. Vesikattoon tehdään vain talotekniikkamuutoksista johtuvat uudet läpimenot ja haalausaukot. Kaikki rakennuksen sisälle jäävät puurakenteet puhdistetaan. Vanhat pönttöuunit säilytetään, ne eivät ole käytössä. Kaikki vanhat hormiyhteydet tiivistetään. Tilamuutokset toteutetaan vanhoja kantavia hirsiseiniä purkamatta. Vanhat väliovet kunnostetaan.

Kivirakennus

Kivirakennuksessa kellarikerroksen teknisen työn tilat muutetaan uuden oppimisympäristön mukaisiksi käsityön tiloiksi. Tilojen sisältö tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Kellarikerrokseen rakennetaan uusi siivouskeskus, puku- ja pesutilat. Nykyiset varastotilat yhdistetään isommaksi oppivälinevarastoksi. 1. kerrokseen sijoittuvat luokkatilat, uudet eteistilat, koko henkilökunnan yhteiset vaate-, tauko- ja työskentelytilat. Nykyinen eteistilana toiminut aulatila toimii jatkossa opetustilana. 1,5. kerroksessa sijaitsevat rehtorin, apulaisrehtorin ja koulusihteerin työtilat, yksi yhteiskäyttöinen neuvottelutila sekä wc-tilat. 2.–3. kerroksessa sijaitsevat opetustilat, oppilashuollon tilat, uudet eteis- ja naulakkotilat sekä uudet wc-tilat. Eteistilana käytetty aulatila muutetaan avoimeksi opetustilaksi. Ullakkotilaan rakennetaan uusi iv-konehuone. Nykyiset kantavat ja jäykistävät seinälinjat rajoittavat isompien tilamuutosten tekemistä. Hissi uusitaan. Kaikki tilat suunnitellaan lähtökohtaisesti moni-/yhteiskäyttöisiksi. Kaikki kalusteet ja varusteet uusitaan. Oppilas-wc tilojen laskennallinen mitoitus on 1 wc-istuin/15 oppilasta. Kivirakennus on esteetön. Rakennukseen 2 suunnitellaan henkilönostin. Rakennuksien 1 ja 2 esteettömyyden vaatimukset ja taso tarkennetaan hankesuunnitteluvaiheessa. Henkilökunnan puku- ja pesutilat keskitetään kivirakennukseen ja rakennukseen 2. Kaikki kalusteet ja varusteet uusitaan. Tilapinnat uusitaan tai uudistetaan huomioiden rakennushistoriaselvityksessä esitetyt asiat.

Rakennuksen ulkopuolella on uusittu perusmuurin vedeneristys, salaojat ja rännikaivot kesän 2018 aikana. Näihin osiin ei tehdä toimenpiteitä. Maanvaraiset alapohjarakenteet uusitaan kapillaarikatkoineen lämmönjakohuonetta lukuun ottamatta. Maanvastaisista seinistä poistetaan kaikki pintarakenteet ja uusitaan hengittävillä rakennekerroksilla. Seinissä olevat mahdolliset haitta-aineita sisältävät eriteet poistetaan. Julkisivuissa korjataan vaurioituneet ja kopoa sisältävät rappausalueet ja koko julkisivun pintakäsittely uusitaan. Kaikki kaksoislaattavälipohjarakenteet avataan ja rakenteiden sisällä olevat orgaaniset täytteet poistetaan. Vanhat rakenteet puhdistetaan. Yläpohjarakenteesta puretaan kaikki vanhat orgaaniset täyttömateriaalit ja rakenteen lämmöneristävyyttä parannetaan. Ullakkotilasta puretaan vanha iv-konehuone, jotta yläpohjan täyttömateriaalien purkaminen mahdollistuu. Ullakolle rakennetaan kaksi uutta iv-konehuonetta. Vesikattoon tehdään vain iv-läpimenoista ja haalauksesta johtuvat muutokset. Ikkunoiden kunnostus/uusinta täsmennetään hankesuunnitteluvaiheessa. Ulko-ovet kunnostetaan. Hissi uusitaan vanhaan hissikuiluun. Kaikki vanhat hormit tiivistetään sekä huonetilan että yläpohjan kohdilta. Vanhat kevytrakenteiset väliseinät uusitaan.

Teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko hankkeen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Energiatehokkuutta parannetaan varustamalla ilmastointijärjestelmä tehokkailla korkean hyötysuhteen LTO-laitteilla. Lisäksi Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan.

Investointi- ja käyttökustannukset

Esiselvitysten ja tilaohjelman perusteella tehdyissä laskelmissa on päädytty seuraaviin kustannusarvioihin:  Rakennus 1: 1 515 000 € (3 254 €/brm²), rakennus 2: 1 840 000 € (3 041 €/brm²) ja kivirakennus: 3 680 000 € (2 071 €/brm²). Yhteensä 7 035 000 €.

Perusparannuksen aiheuttama pääomavuokra on 743 115 €/v (28,11 €/m²/kk), kiinteistönhoito 66 354 €/v (2,51 €/m²/kk), kunnossapito 25 379 €/v (0,96 €/m²/kk), tontinvuokra 20 250 €/v (0,77 €/m²/kk). Vuosivuokra investoinnin osalta on yhteensä 855 098 €/m²/v (xx,xx €/m2/kk). Vuosivuokra käyttäjittäin jakautuu seuraavasti: opetuspalvelut (perusopetus, sis. esiopetus) 835 690 €/v, avo- ja asumispalvelut (oppilashuolto) 19 408 €/v.

Toiminnan kustannukset

Koulussa on henkilökuntaa tällä hetkellä n. 35 henkilöä. Opettajia koulussa on 19. Lisäksi on rehtori, koulusihteeri ja vahtimestari (jälkimmäiset ½). Avustajia on koulussa n. 2. Avustajien palkkavarus on 68 000 €. Yhteensä vuosittaiset henkilöstökustannukset ovat noin 1 145 000 euroa/vuosi. Esiopetuksen henkilökunnan (4 lto + 4lh) henkilöstökustannukset ovat vuodessa n. 285 000 €. Koulun (ml. esiopetus) henkilöstökustannukset ovat yhteensä noin 1 430 000 €/vuosi. Henkilöstökustannukset pienenevät sen jälkeen, kun koulupolkumuutoksilla saadaan koulusta puhtaasti kaksisarjainen. Vuosien 2021–2023 vuosisuunnitelmissa tulee huomioida uusien kalustusteiden kustannukset, jotka ovat kokonaisuudessa noin 875 000 € (2 500 € * oppilas). Summasta 40 % (350 000 €) on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 60 % (525 000 €) on varaus käyttötalouteen, sisältäen mm. tarvittavat ICT-hankinnat.

Koulujen ateria- ja puhtauspalveluiden järjestämisestä vastaa Pirkanmaan Voimia Oy. Palvelu tuotetaan joko omana tuotantona tai ostopalveluna. Keittiö toimii palvelukeittiönä. Palvelukeittiössä valmistetaan tarvittaessa aamupala, kuumennetaan alueellisessa tuotantokeittiössä valmistettu pääruoka, kypsennetään energialisäke, tehdään salaatti sekä tarvittaessa tarjoillaan alueellisessa tuotantokeittiössä valmistettu välipala. Ateriapalvelun kustannus on n. 190 000 €/vuosi. Puhtauspalvelun kustannus on n. 60 000 €/vuosi. 

Lapsivaikutusten arviointi

Terveys: Messukylän koulun perusparannus mahdollistaa lapsille terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön. Koulun oppilashuolto toimii saumattomassa yhteistyössä oppilaiden terveyden ja opiskeluolosuhteiden edistämiseksi. Perusparannetut opetustilat luovat viihtyvyyttä ja koulumyönteistä asennetta oppilaisiin ja perheisiin.

Turvallisuus ja liikkuminen: Koulu sijaitsee keskellä hyviä kulkuyhteyksiä. Oppilaiden on myös turvallista kulkea kouluun kävellen tai pyörällä. Huoltoajolle suunnitellaan turvallinen yhteys koululle.

Arjen sujuvuus: Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia lasten ja perheiden arjen sujumiseen, kun esiopetus sekä alakoulu pystytään tarjoamaan jatkossakin lähipalveluna alueen lapsille. Rakennuksen tiloista pyritään saamaan niin monikäyttöisiä kuin vanhoissa rakennuksissa on mahdollista ja niitä voi vuokrata myös iltakäyttöön, esim. lasten harrastustoimintaa varten.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Kuosmanen Taru, Johtaja

Messukylän koulun perusparannuksen tarveselvitys hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Koordinaattori Elina Kalliohaka oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Virpi Ekholm, Jarmo Viljakka, Niko Suoniemi, Anni Andrejeff, Kristiina Järvelä, Elina Kalliohaka, Ville Raatikainen, Pia Mikkola, Matti Tanski, Petri Mölsä, Jukka Kauppinen, Karita Boström, Leena Vekara, Harri Haraholma, Teemu Alavenetmäki

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Oikaisuviranomainen

Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta.

Oikaisuvaatimus tulee toimittaa osoitteella:

Tampereen kaupunki
Kirjaamo
Aleksis Kiven katu 14–16 C, PL 487
33101 Tampere

Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella http://www.tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla kirjaamo@tampere.fi

Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä klo 15.45 mennessä. Oikaisuvaatimuksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Käsitellyt asiat