Sosiaali- ja terveyslautakunta, kokous 17.8.2017

Pöytäkirja on tarkastettu
Lataa  Kuuntele 

§ 18 Lautakunnan selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen annettavaa lausuntoa varten (yhteistoiminta-alueen asia)

TRE:8684/02.02.01/2016

Valmistelijan yhteystiedot

Avopalvelujohtaja Anniina Tirronen, puh. 040 801 6378, sosiaalipalvelupäällikkö Maritta Närhi, puh. 050 320 6325, sosiaalipalvelupäällikkö Maria Päivänen puh. 050 591 1602 ja controller Vesa-Matti Kangas, puh. 050 566 4477, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Päätösvalmistelusihteeri Karoliina Vehmaanperä, puh. 040 142 4654, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen tarkastusasiakirjaksi.

Valtuusto käsitteli vuoden 2016 arviointikertomusta 15.5.2017. Valtuusto velvoitti kaupunginhallituksen ja lautakunnat ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta ja raportoimaan näistä valtuustolle. Lautakunnille osoitetut lausuntopyynnöt tulee käsitellä elokuun lautakunnissa, minkä jälkeen lausunnot siirtyvät strategia- ja kehittämisyksikön valmisteltaviksi. Lopullinen yhteenveto lausunnoista käsitellään valtuustossa lokakuussa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään lausuntoa kaupungin taloudesta, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti:

”Tampereen kaupungin menojen ja tulojen tasapainoa ei ole saavutettu. Tilikauden tulos jäi tavoitteesta 5,2 milj. euroa. Tulos oli 21,3 milj. euroa alijäämäinen, kun valtuuston vuositavoite oli 16,1 milj. euroa alijäämäinen. Tilikauden tulokset ovat olleet koko 2010-luvun alijäämäisiä lukuun ottamatta yhtä vuotta. Alijäämäisten tulosten odotetaan jatkuvan, sillä myös vuoden 2017 talousarviossa tulos on lähes 19 milj. alijäämäinen. Tampereen tulos on heikoin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin.

Kaupunki on investoinut voimakkaasti viime vuosina. Vuositavoite oli, että investointien tulorahoitusprosentti on 33 %. Tämä saavutettiin, luku oli 33,7 %. Tampereen tunnusluku on alhaisin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, ja konsernin osalta se on toiseksi heikoin.

Tampereella on suuriin kaupunkeihin verrattuna vähiten lainaa asukasta kohden ja toiseksi vähiten konsernin osalta.

Tampereen kaupungin talous 2010-luvulla on ollut alijäämäinen lukuun ottamatta vuotta 2013. Investointitaso on ollut korkea, mutta investointien tulorahoitusprosentti on jäänyt matalaksi. Talousarvion menot on ylitetty vuosittain, vaikka talousarvion laatimisvaiheessa pyritään menojen vähentämiseen. Kaupungin ja konsernin lainamäärä on edelleen vuoden 2016 lopussa maltillinen, mutta se on kasvanut voimakkaasti vuonna 2016.

Kaupunginhallituksen on seurattava talousarvion toteutumista ja reagoitava ylityksiin tilikauden aikana. Kaupunginhallituksen on myös selvitettävä ja esitettävä kaupunginvaltuustolle kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut.”

Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin:

Miten kaupungin talousarvion toteutumista seurataan jatkossa tarkemmin ja miten voidaan estää ylitysten syntymistä tilikauden aikana? Mitkä ovat talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut?

Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon:

"Hyvinvoinnin palvelualueella toiminnan ja talouden toteutumista seurataan systemaattisesti. Talouden toteumatiedot ja tilinpäätösennusteet sekä analyysit käsitellään palvelualueen, -ryhmien ja -yksiköiden johtoryhmissä kuukausittain sekä lautakunnissa kolme kertaa vuodessa. Raportoinnin laatua on parannettu ottamalla käyttöön kuukausittaiset suoriteperusteiset jaksotukset ja kiinnittämällä erityistä huomiota ennusteiden realistisuuteen.

Hyvinvoinnin palvelualueen talousarviossa on sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta merkittäviä ylitysuhkia, jotka on havaittu raportoinnin yhteydessä jo alkuvuonna. Talouden seurannassa ei ole ollut ongelmia. Sen sijaan talousarvion laadintavaiheessa olisi erityisen tärkeää mitoittaa toiminta ja taloudelliset resurssit realistiselle tasolle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarvion ylitysuhat ovat niin merkittäviä, että tarvittavien sopeuttamistoimenpiteiden tekeminen kesken vuotta on haasteellista. Tasapainottamisesitysten tekemiseen on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomioita sekä talousarvion laadintavaiheessa että raportoinnin yhteydessä. Lautakuntien tulisi ottaa vastuu toiminnan sopeuttamista koskevien päätösten tekemisestä.

Talouden tasapainottamiseksi jatketaan palvelurakenteiden uudistamista mm. ikäihmisten palveluissa, lasten ja nuorten palveluissa sekä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Lähtökohtana rakenteellisissa muutoksissa on painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Tuottavuutta parannetaan mm. digitalisaatiota hyödyntämällä ja parantamalla työhyvinvointia. Toimintayksiköiden on noudatettava tiukkaa menokuria ja pidättäydyttävä kaupungin nettomenoja lisäävistä esityksistä. Lautakunnan on kriittisesti arvioitava nykyisiä toimintojaan ja tehtävä tarvittavia esityksiä toiminnan sopeuttamiseksi käytettävissä olevaan talousarvioon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöstömenojen vähentämiseen vapautuvia vakansseja ja eläköitymistä hyväksikäyttäen."

Sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään myös lausuntoa lastensuojelusta, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti:

”Valtuustokauden tavoite perhehoidon osuuden lisäämisestä sijaishuollossa on saavutettu. Perhehoidon lisäämistä pitää niin lasten edun kuin kustannusedun vuoksi edelleen tavoitella.

Lastensuojelulain aikarajoja on pystytty noudattamaan vuosia jatkuneen lainvastaisen tilanteen jälkeen. Palvelutarpeen arviointi aloitetaan keskimäärin kahden arkipäivän kuluessa (lain mukaan vähintään seitsemän) ja arviointi valmistuu kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta.

Sosiaalihuoltolain muutokseen on reagoitu asianmukaisesti. Lapsiperheiden sosiaalityön palveluja on tarjolla ehkäisevästi ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen organisaatiomuutoksessa kymmenen erillistä yksikköä on sovitettu kolmeen kokonaisuuteen: perhepalvelut, lastensuojelun avopalvelut ja lastensuojelun sijaishuoltopalvelut.

Lastensuojelun kokonaiskustannukset alle 20-vuotiasta lasta kohden olivat Tampereella vuonna 2015 kuusikkokuntien keskiarvoa korkeammat. Lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet vuosina 2011–2015 vähemmän kuin kuusikkokunnissa keskimäärin. Hyvä suunta näyttää olevan kääntymässä, sillä vuonna 2016 kiireelliset sijoitukset lisääntyivät ja etenkin näihin liittyvät hoitovuorokaudet. Ehkäiseviin palveluihin panostaminen ei vielä näy tai kyseessä on satunnainen ilmiö.

Kaikki lakisääteiset asiakassuunnitelmat eivät ole ajan tasalla. Vuoden 2016 lopussa kirjalliset asiakassuunnitelmat puuttuivat tai niitä ei ole päivitetty 450 asiakkaalta, mikä on viidesosa asiakkaista. Asiakassuunnitelmat tulee saattaa ajan tasalle, sillä asiakkaan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että häntä koskevat suunnitelmat on dokumentoitu.

Sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeudet ovat edelleen ajankohtaisia. Sijaisten vaihtuvuus on suurta. Vuoden aikana lastensuojelussa ehti olla 40 eri henkilöä sijaisena. Sen lisäksi, että tämä ei ole asiakkaan etu, uuden työntekijän perehdyttäminen vie paljon vakinaisten työntekijöiden työaikaa ja lisää osaltaan työn kuormittavuutta."

Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin:
Miten lakisääteiset asiakassuunnitelmat saadaan ajan tasalle? Miten lastensuojelutyössä työsuhteiden pysyvyyttä voidaan edistää?

Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon:

"Lastensuojelun sosiaalityössä aloittaa 1.9.2017 kolme uutta johtavaa sosiaalityöntekijää ja tiimirakennetta muokataan. Muutoksen tavoitteena on saada lisää tukea ja ohjausta sosiaalityöntekijöille lähiesimiehen taholta. Myös dokumentointityön seuranta ja ohjaus lisääntyy. Johtavan sosiaalityöntekijän tulee olla tietoinen vastuualueensa keskeneräisistä asiakassuunnitelmista ja yhdessä kollegoiden ja esimiehen kanssa kehittää ja johtaa työtä siten, että dokumentointi on ajantasaista ja laadukasta.

Tampere on mukana Kansa-koulu-hankkeessa, joka on sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke. Hankkeessa edistetään määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa ja kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimuksia valtakunnassa yhtenäisesti. Tarjoamalla koulutusta riittävästi lisäämme sosiaalityöntekijöiden dokumentointiosaamista ja samalla edellytämme, että kaikki sosiaalityöntekijät osallistuvat koulutukseen.

Työnantajamaineen tulee olla hyvä sosiaalityöntekijöiden saamiseksi organisaatioon. Ison organisaation työsuhde-edut, työnohjaus, lakimiehen tuki ja mahdollisuus kouluttautua tulee taata. Sitoutumista organisaatioon voisi lisätä kehittämällä esimerkiksi sitoutumisesta palkitsevia bonusjärjestelmiä."

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään lausuntoa mielenterveys- ja päihdepalveluista, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti:

”Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmäärä on kasvanut, kynnys hoitoon hakeutumisesta madaltunut ja palveluihin pääsy helpottunut. Palvelujen painopiste on siirretty avopainotteiseksi kalliimman sairaalahoidon vähentämiseksi. Erikoissairaanhoidon kustannukset eivät ole vähentyneet samassa suhteessa kuin avohoitoa on lisätty. Kaivannon sairaalan sulkeminen ei ole tuonut toivottua säästöä.

Asiakkaista 45 % on alle 30-vuotiaita. Nuorten osuus asiakkaista on huolestuttavan suuri.

Psykiatrien saatavuus on vaikea valtakunnallinen ongelma. Psykiatrien rekrytoimiseksi on tärkeää miettiä entistä tehokkaampia keinoja.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden vaikuttavuus perustuu Käypä hoito -suositusten noudattamiseen hoidossa. Olisi suositeltavaa, että mielenterveys- ja päihdepalvelut kehittäisivät mahdollisuuksien mukaan myös muita mittareita vaikuttavuuden arviointiin. Esimerkiksi sidosryhmätyytyväisyyden mittaaminen voisi olla menetelmä, jonka avulla saataisiin lisää tietoa toiminnan kehittämiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen.”

Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin:
Miten psykiatrien rekrytointia aiotaan tehostaa? Miten mielenterveys- ja päihdepalvelujen vaikuttavuuden arviointia kehitetään?

Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon:

"Psykiatripula on valtakunnallinen haaste. Tampereella haasteeseen yritetään vastata olemalla läsnä valtakunnallisissa verkostoissa, mm. lääkäripäivillä, käyttämällä rekrytointilisiä, tarjoamalla miellyttävän työyhteisön, jossa saa muilta kollegoilta tukea sekä tekemällä yhteistyötä oppilaitosten ja lääketieteen kandidaattien kanssa.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen vaikuttavuuden arviointia kehitetään. Huumehoidon hankinta tehtiin vaikuttavuusperusteisesti. Mittareina käytetään asiakkaiden pysymistä hoidossa, hoidossa etenemistä, asiakasmääriä, erikoissairaanhoidon kustannusten kehitystä sekä julkisuuskuvaa. Palveluntuottajia palkitaan hyvistä tuloksista ja asetetaan sanktioita, jos tavoitteet alittuvat.

Kotiin annettavissa tuetun asumisen palveluissa palveluntuottajilta edellytetään käytettäväksi toimintakyky- tai elämänlaatumittaria. Käytössä on tällä hetkellä kuusi erilaista mittaria, joiden käytettävyyttä arvioidaan palveluntuottajien ja yliopiston kanssa. Tavoitteena on löytää yhtenäiset mittarit, joilla voidaan mitata asiakkaiden kuntoutumista.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kilpailutuksessa käytettiin kuntoutumislupausta.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on suunnitteilla myös sidosryhmäkysely. Lisäksi on käytössä kokemusasiantuntijoita ja asiakasraati."

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Taru Kuosmanen, Johtaja

Annetaan lausuntona perusteluosassa oleva selvitys.

Päätös

Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen tarkastusasiakirjaksi.

Valtuusto käsitteli vuoden 2016 arviointikertomusta 15.5.2017. Valtuusto velvoitti kaupunginhallituksen ja lautakunnat ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta ja raportoimaan näistä valtuustolle. Lautakunnille osoitetut lausuntopyynnöt tulee käsitellä elokuun lautakunnissa, minkä jälkeen lausunnot siirtyvät strategia- ja kehittämisyksikön valmisteltaviksi. Lopullinen yhteenveto lausunnoista käsitellään valtuustossa lokakuussa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään lausuntoa kaupungin taloudesta, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti:

”Tampereen kaupungin menojen ja tulojen tasapainoa ei ole saavutettu. Tilikauden tulos jäi tavoitteesta 5,2 milj. euroa. Tulos oli 21,3 milj. euroa alijäämäinen, kun valtuuston vuositavoite oli 16,1 milj. euroa alijäämäinen. Tilikauden tulokset ovat olleet koko 2010-luvun alijäämäisiä lukuun ottamatta yhtä vuotta. Alijäämäisten tulosten odotetaan jatkuvan, sillä myös vuoden 2017 talousarviossa tulos on lähes 19 milj. alijäämäinen. Tampereen tulos on heikoin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin.

Kaupunki on investoinut voimakkaasti viime vuosina. Vuositavoite oli, että investointien tulorahoitusprosentti on 33 %. Tämä saavutettiin, luku oli 33,7 %. Tampereen tunnusluku on alhaisin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, ja konsernin osalta se on toiseksi heikoin.

Tampereella on suuriin kaupunkeihin verrattuna vähiten lainaa asukasta kohden ja toiseksi vähiten konsernin osalta.

Tampereen kaupungin talous 2010-luvulla on ollut alijäämäinen lukuun ottamatta vuotta 2013. Investointitaso on ollut korkea, mutta investointien tulorahoitusprosentti on jäänyt matalaksi. Talousarvion menot on ylitetty vuosittain, vaikka talousarvion laatimisvaiheessa pyritään menojen vähentämiseen. Kaupungin ja konsernin lainamäärä on edelleen vuoden 2016 lopussa maltillinen, mutta se on kasvanut voimakkaasti vuonna 2016.

Kaupunginhallituksen on seurattava talousarvion toteutumista ja reagoitava ylityksiin tilikauden aikana. Kaupunginhallituksen on myös selvitettävä ja esitettävä kaupunginvaltuustolle kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut.”

Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin:

Miten kaupungin talousarvion toteutumista seurataan jatkossa tarkemmin ja miten voidaan estää ylitysten syntymistä tilikauden aikana? Mitkä ovat talouden tasapainottamiseen liittyvät ratkaisut?

Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon:

"Hyvinvoinnin palvelualueella toiminnan ja talouden toteutumista seurataan systemaattisesti. Talouden toteumatiedot ja tilinpäätösennusteet sekä analyysit käsitellään palvelualueen, -ryhmien ja -yksiköiden johtoryhmissä kuukausittain sekä lautakunnissa kolme kertaa vuodessa. Raportoinnin laatua on parannettu ottamalla käyttöön kuukausittaiset suoriteperusteiset jaksotukset ja kiinnittämällä erityistä huomiota ennusteiden realistisuuteen.

Hyvinvoinnin palvelualueen talousarviossa on sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta merkittäviä ylitysuhkia, jotka on havaittu raportoinnin yhteydessä jo alkuvuonna. Talouden seurannassa ei ole ollut ongelmia. Sen sijaan talousarvion laadintavaiheessa olisi erityisen tärkeää mitoittaa toiminta ja taloudelliset resurssit realistiselle tasolle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarvion ylitysuhat ovat niin merkittäviä, että tarvittavien sopeuttamistoimenpiteiden tekeminen kesken vuotta on haasteellista. Tasapainottamisesitysten tekemiseen on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomioita sekä talousarvion laadintavaiheessa että raportoinnin yhteydessä. Lautakuntien tulisi ottaa vastuu toiminnan sopeuttamista koskevien päätösten tekemisestä.

Talouden tasapainottamiseksi jatketaan palvelurakenteiden uudistamista mm. ikäihmisten palveluissa, lasten ja nuorten palveluissa sekä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Lähtökohtana rakenteellisissa muutoksissa on painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. On tärkeää resurssoida peruspalvelut riittävästi, jolloin ei kasvateta vaan vähennetään ongelmia ja kulupaineita ja jolloin talouden tasapainottamiselle pidemmällä aikavälillä on paremmat edellytykset. Tuottavuutta parannetaan mm. digitalisaatiota hyödyntämällä ja parantamalla työhyvinvointia. Toimintayksiköiden on noudatettava tiukkaa menokuria ja pidättäydyttävä kaupungin nettomenoja lisäävistä esityksistä. Lautakunnan on kriittisesti arvioitava nykyisiä toimintojaan ja tehtävä tarvittavia esityksiä toiminnan sopeuttamiseksi käytettävissä olevaan talousarvioon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöstömenojen vähentämiseen vapautuvia vakansseja ja eläköitymistä hyväksikäyttäen."

Sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään myös lausuntoa lastensuojelusta, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti:

”Valtuustokauden tavoite perhehoidon osuuden lisäämisestä sijaishuollossa on saavutettu. Perhehoidon lisäämistä pitää niin lasten edun kuin kustannusedun vuoksi edelleen tavoitella.

Lastensuojelulain aikarajoja on pystytty noudattamaan vuosia jatkuneen lainvastaisen tilanteen jälkeen. Palvelutarpeen arviointi aloitetaan keskimäärin kahden arkipäivän kuluessa (lain mukaan vähintään seitsemän) ja arviointi valmistuu kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta.

Sosiaalihuoltolain muutokseen on reagoitu asianmukaisesti. Lapsiperheiden sosiaalityön palveluja on tarjolla ehkäisevästi ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen organisaatiomuutoksessa kymmenen erillistä yksikköä on sovitettu kolmeen kokonaisuuteen: perhepalvelut, lastensuojelun avopalvelut ja lastensuojelun sijaishuoltopalvelut.

Lastensuojelun kokonaiskustannukset alle 20-vuotiasta lasta kohden olivat Tampereella vuonna 2015 kuusikkokuntien keskiarvoa korkeammat. Lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet vuosina 2011–2015 vähemmän kuin kuusikkokunnissa keskimäärin. Hyvä suunta näyttää olevan kääntymässä, sillä vuonna 2016 kiireelliset sijoitukset lisääntyivät ja etenkin näihin liittyvät hoitovuorokaudet. Ehkäiseviin palveluihin panostaminen ei vielä näy tai kyseessä on satunnainen ilmiö.

Kaikki lakisääteiset asiakassuunnitelmat eivät ole ajan tasalla. Vuoden 2016 lopussa kirjalliset asiakassuunnitelmat puuttuivat tai niitä ei ole päivitetty 450 asiakkaalta, mikä on viidesosa asiakkaista. Asiakassuunnitelmat tulee saattaa ajan tasalle, sillä asiakkaan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että häntä koskevat suunnitelmat on dokumentoitu.

Sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeudet ovat edelleen ajankohtaisia. Sijaisten vaihtuvuus on suurta. Vuoden aikana lastensuojelussa ehti olla 40 eri henkilöä sijaisena. Sen lisäksi, että tämä ei ole asiakkaan etu, uuden työntekijän perehdyttäminen vie paljon vakinaisten työntekijöiden työaikaa ja lisää osaltaan työn kuormittavuutta."

Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin:
Miten lakisääteiset asiakassuunnitelmat saadaan ajan tasalle? Miten lastensuojelutyössä työsuhteiden pysyvyyttä voidaan edistää?

Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon:

"Lastensuojelun sosiaalityössä aloittaa 1.9.2017 kolme uutta johtavaa sosiaalityöntekijää ja tiimirakennetta muokataan. Muutoksen tavoitteena on saada lisää tukea ja ohjausta sosiaalityöntekijöille lähiesimiehen taholta. Myös dokumentointityön seuranta ja ohjaus lisääntyy. Johtavan sosiaalityöntekijän tulee olla tietoinen vastuualueensa keskeneräisistä asiakassuunnitelmista ja yhdessä kollegoiden ja esimiehen kanssa kehittää ja johtaa työtä siten, että dokumentointi on ajantasaista ja laadukasta.

Tampere on mukana Kansa-koulu-hankkeessa, joka on sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke. Hankkeessa edistetään määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa ja kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimuksia valtakunnassa yhtenäisesti. Tarjoamalla koulutusta riittävästi lisäämme sosiaalityöntekijöiden dokumentointiosaamista ja samalla edellytämme, että kaikki sosiaalityöntekijät osallistuvat koulutukseen.

Työnantajamaineen tulee olla hyvä sosiaalityöntekijöiden saamiseksi organisaatioon. Ison organisaation työsuhde-edut, työnohjaus, lakimiehen tuki ja mahdollisuus kouluttautua tulee taata. Sitoutumista organisaatioon voisi lisätä kehittämällä esimerkiksi sitoutumisesta palkitsevia bonusjärjestelmiä."

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään lausuntoa mielenterveys- ja päihdepalveluista, jota tarkastuslautakunta arvioi seuraavasti:

”Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmäärä on kasvanut, kynnys hoitoon hakeutumisesta madaltunut ja palveluihin pääsy helpottunut. Palvelujen painopiste on siirretty avopainotteiseksi kalliimman sairaalahoidon vähentämiseksi. Erikoissairaanhoidon kustannukset eivät ole vähentyneet samassa suhteessa kuin avohoitoa on lisätty. Kaivannon sairaalan sulkeminen ei ole tuonut toivottua säästöä.

Asiakkaista 45 % on alle 30-vuotiaita. Nuorten osuus asiakkaista on huolestuttavan suuri.

Psykiatrien saatavuus on vaikea valtakunnallinen ongelma. Psykiatrien rekrytoimiseksi on tärkeää miettiä entistä tehokkaampia keinoja.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden vaikuttavuus perustuu Käypä hoito -suositusten noudattamiseen hoidossa. Olisi suositeltavaa, että mielenterveys- ja päihdepalvelut kehittäisivät mahdollisuuksien mukaan myös muita mittareita vaikuttavuuden arviointiin. Esimerkiksi sidosryhmätyytyväisyyden mittaaminen voisi olla menetelmä, jonka avulla saataisiin lisää tietoa toiminnan kehittämiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen.”

Tarkennuksia kommentoitaviin kohtiin:
Miten psykiatrien rekrytointia aiotaan tehostaa? Miten mielenterveys- ja päihdepalvelujen vaikuttavuuden arviointia kehitetään?

Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon:

"Psykiatripula on valtakunnallinen haaste. Tampereella haasteeseen yritetään vastata olemalla läsnä valtakunnallisissa verkostoissa, mm. lääkäripäivillä, käyttämällä rekrytointilisiä, tarjoamalla miellyttävän työyhteisön, jossa saa muilta kollegoilta tukea sekä tekemällä yhteistyötä oppilaitosten ja lääketieteen kandidaattien kanssa.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen vaikuttavuuden arviointia kehitetään. Huumehoidon hankinta tehtiin vaikuttavuusperusteisesti. Mittareina käytetään asiakkaiden pysymistä hoidossa, hoidossa etenemistä, asiakasmääriä, erikoissairaanhoidon kustannusten kehitystä sekä julkisuuskuvaa. Palveluntuottajia palkitaan hyvistä tuloksista ja asetetaan sanktioita, jos tavoitteet alittuvat.

Kotiin annettavissa tuetun asumisen palveluissa palveluntuottajilta edellytetään käytettäväksi toimintakyky- tai elämänlaatumittaria. Käytössä on tällä hetkellä kuusi erilaista mittaria, joiden käytettävyyttä arvioidaan palveluntuottajien ja yliopiston kanssa. Tavoitteena on löytää yhtenäiset mittarit, joilla voidaan mitata asiakkaiden kuntoutumista.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kilpailutuksessa käytettiin kuntoutumislupausta.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on suunnitteilla myös sidosryhmäkysely. Lisäksi on käytössä kokemusasiantuntijoita ja asiakasraati."

Kokouskäsittely

Ulla-Leena Alppi teki seuraavan muutosehdotuksen: lautakunnan antaman lausunnon kolmannen kappaleen kolmanneksi lauseeksi lisätään "On tärkeää resurssoida peruspalvelut riittävästi, jolloin ei kasvateta vaan vähennetään ongelmia ja kulupaineita ja jolloin talouden tasapainottamiselle pidemmällä aikavälillä on paremmat edellytykset."

Jani Moisio kannatti muutosesitystä.

Puheenjohtaja totesi näin muutetun päätösehdotuksen olevan asian käsittelyn pohjana.

Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Tiedoksi

Tietojohtamispalvelut

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)