Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto, kokous 5.12.2017

Pöytäkirja on tarkastettu
Lataa  Kuuntele 

§ 171 Kintulammin virkistys- ja retkeilyalueen rauhoittaminen luonnonsuojelulailla

TRE:1776/11.01.03/2014

Valmistelijan yhteystiedot

ympäristötarkastaja Jaana Lappeteläinen, p. 040 8063 448, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, p. 040 1241 626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikössä on valmisteltu Kintulammin virkistys- ja retkeilyalueen perustamista luonnonsuojelualueeksi. Rauhoitettavaksi esitettävä, kokonaisuudessaan Tampereen kaupungin omistama, 544,5 hehtaarin suuruinen alue on tällä hetkellä virkistys- ja retkeilyaluetta. Kintulammin alue rajautuu 61 hehtaarin suuruiseen Vattulan luonnonsuojelualueeseen. Kintulammin alueen rauhoittamisen jälkeen suojelualueen kokonaispinta-ala on 603,5 hehtaaria, jolloin alue on Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen jälkeen Pirkanmaan kolmanneksi suurin luonnonsuojelualue ja maakunnan suurin yksityinen luonnonsuojelualue. Suojelun tavoitteena on suojella alueen monipuolista luontoa. Kintulammin alue esitetään rauhoitettavaksi osana ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriöiden Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaa. Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Tampereen yhdistys ry ovat esittäneet 7.10.2017 saapuneessa aloitteessaan, että Tampereen kaupunki osallistusi kampanjaan rauhoittamalla esimerkiksi Kintulammin ja Makkarajärvi–Viitastenperän alueet.

Suojelualueelle on valmisteltu karttarajaus ja rauhoitusmääräykset. Vattulan jo suojelluille alueille jäävät voimaan niitä koskevat rauhoitusmääräykset. Tampereen kaupungin valtuuston hyväksymässä Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa 2012–2020 alue on esitetty rauhoitettavaksi 554,9 hehtaarin suuruisena. Alue on pienentynyt kymmenisen hehtaaria lähinna sen vuoksi, että ehdotettavaan rajaukseen ei sisälly aiemmasta poiketen alueeseen rajautuvia vesistöjä. Alueen sisällä olevat vesistöt, kuten Kintulammi ja Kaukaloinen ovat luonnonsuojelurajauksen sisällä; vesistöjen pinta-ala muodostettavasta Kintulammin alueesta on noin 14 hehtaaria. Rajaus on tehty kiinteistörajoihin ja vesistöihin rajautuessaan pääsääntöisesti vesirajaan. Pulesjärventie on rajattu luonnonsuojelualueen ulkopuolelle. Rajauksen sisälle jäävät puolestaan aluetta pohjois-eteläsuunnassa halkova voimajohtolinja, Telia Finland Oy:lle vuokrattu mastoalue sekä tilakeskuksen hallinnoimat Kortejärven ja Kintulammin majat pihapiireineen sekä Tampereen evankelisluterialiselle seurakunnalle vuokrattu alue. Kintulammin alue on Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 esitetty suojelualueena (S).

Kintulammin alueen yleisimpiä kasvupaikkatyyppejä ovat tuore, kuivahko ja kuiva kangas. Kintulammista tekee erityisen se, että se on Pirkanmaan oloissa poikkeuksellisen laaja ja yhtenäinen varttuneiden ja vanhojen metsien alue. Alueen metsistä 75 % on varttunutta ja yli 80-vuotta vanhaa metsää on 140 hehtaaria. Osa alueesta on entistä kruununpuistoa ja alueella on siksi yhteensä kymmeniä erittäin järeitä, kilpikaarnaisia aihkeja, joista vanhimmat lienevät jopa 400-vuotiaita. EU:n luontodirektiivin liitteen IVb lajeista alueella esiintyy viitasammakkoa ja liito-oravaa. Rauhoitetuista kasveista alueella kasvaa valkolehdokkia ja alueellisesti uhanlaisista herttakaksikkoa, sammalista vastuulajia pallopäärahkasammalta ja jäkälistä silmällä pidettävät raidankeuhkojäkälää ja samettikesijäkälää. Metsän luonnontilaisuutta (vanhaa metsää) ilmentäviä tai muuten harvalukuisia kääväkäslajeja löytyi Kintulammilta 14 lajia, joista kääpiä kymmenen. Linnuista alueella pesii alueellisesti vaarantunut mehiläishaukka ja silmällä pidettävät metso ja pikkusieppo.

Hoito- ja käyttösuunnitelma on luonnosvaiheessa ja se valmistelaan loppuun yhdessä intressiryhmien kanssa vuoden 2018 aikana ja vahvistetaan erikseen Pirkanmaan ELY-keskuksessa. Hoidon ja käytön tavoitteena on säilyttää ja lisätä luonnon monimuotoisuutta ja ohjata virkistyskäyttö sille sopiville alueille ja rakenteille sekä lisätä alueen käyttäjien tietoisuutta luonnosta ja sen suojelun merkityksestä. Ekokumppanit Oy on Tampereen kaupungin liikuntapalveluiden investointirahoituksella rakentanut vuoden 2017 aikana alueelle retkeilyä palvelevia rakenteita: laavuja, tulipaikkoja ja reittejä pitkospuineen. Retkeilyreitistöjä kehitetään ja ylläpidetään sekä laavujen ja tulipaikkojen puuhuollosta pidetään huolta. Alueen luonto saa kehittyä pääosin luonnontilassa, lukuun ottamatta hoito- ja käyttösuunnitelmakaudelle esitettyjä luonnonhoito- ja ennallistamistoimia. Luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi ja alueen puustorakenteen monipuolistamiseksi yhteen tasaikäiseen männikköön on suunniteltu tulevalle hoito- ja käyttösuunnitelmakaudelle muutaman hehtaarin ennallistamispolttoalue. Alueen soita on ojitettu 1940-50 -lukujen taitteesta lähtien. Hoito- ja käyttösuunnitelmakaudella ennallistetaan alueen sisällä olevia, suhteellisen pienialaisia ja helposti ennallistettavia räme- ja korpisoita. Luonnonhoidolla pyritään turvaamaan alueella olevan vähäisen haapapuun jatkumo. Luonnonhoito- ja ennallistamistöiden kustannuksista vastaa kiinteistötoimi ja työt toteutetaan yhteistyössä ympäristönsuojeluyksikön kanssa. Ympäristöjärjestöt ovat mukana ennallistamis- ja hoitotöissä talkoovoimin. Seurannasta vastaa ympäristönsuojeluyksikkö. Luonnonhoidosta ja ennallistamisesta vuosille 2018-2028 aiheutuvat kustannukset ovat 19 000 euroa ja seurannasta 6 000 euroa.

Alueen rauhoittamista ja hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksessa esitettyjä hoito- ja ennallistamistoimia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä kiinteistötoimen kanssa. Luonnonsuojelualueen rajauksesta, rauhoitusmääräyksistä ja hoidon ja käytön periaatteista on pidetty lisäksi kaupungin maankäytön suunnittelun, liikuntapalveluiden ja kiinteistötoimen kanssa palavereja 13.3.2014 ja 24.2.2017. Rauhoittamista on esitelty tunnistetuille osallistahoille järjestetyssä yleisötilaisuudessa 18.3.2014 ja rajauksesta, rauhoitusmääräyksistä ja hoito- ja käyttösuunnitelmasta on keskusteltu kokoustettu luonnonsuojelujärjestöjen edustajien kanssa kokouksessa 8.11.2017. Kommenttipyynnöt rajauksesta, rauhoitusmääräyksistä ja hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksesta on lisäksi lähetetty Fingrid Oy:lle, Tampereen evankelisluterilaiselle seurakunnalle, Telia Finland Oy:lle ja Tampereen tilakeskukselle. Kokouksissa ja sen jälkeen osallistahot ovat saaneet esittää kommenttinsa rajauksesta, rauhoitusmääräyksistä ja hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksesta. Tampereen kaupungin kiinteistötoimelta ei erikseen pyydetty lausuntoa, sillä rajaus- ja rauhoitusmääräysehdotukset on valmisteltu yhteistyössä. Fingrid Oyj on korostanut, että aluetta halkovan voimalinjan kunnostamisen ja uusimisen tulee olla mahdollista. Tampereen evankelisluterilainen seurakunta, Telia Finland Oy ja Tilakeskus eivät esittäneet kommentteja rajauksesta tai rauhoitusmääräyksistä. Saatu palaute on huomioitu valmistelussa. Valmistelun aikana rajausta on muutettu mm. siten, että Kortejärven itärannalla sijaitsevat kaavaan merkityt rakennuspaikat on rajattu alueen ulkopuolelle. Alueella sijaitsevien rakennusten, rakennelmien ja kunnallisteknisten laitteiden käyttö, ylläpito ja uusiminen on huomioitu rauhoitusmääräyksissä. Hirvieläinten metsästäminen on sallittua kulloinkin voimassaolevien Tampereen kaupungin kiinteistötoimen myöntämien metsästysoikeuksien mukaisesti. Alueen käyttöpaineen mahdollisesti kasvaessa ja ihmisten liikkumisen lisääntyessä metsästyksen rajoittamista alueella voidaan joutua harkitsemaan.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Pasi Halme, Katupäällikkö

Esitetään kaupunginhallituksen päätettäväksi:

Kintulammin virkistys- ja retkeilyalueelle haetaan Pirkanmaan ELY-keskuksen rauhoituspäätös liitteen 2 mukaisilla rauhoitusmääräyksillä liitteen 1 mukaiselle 544,5 hehtaarin alueelle luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla Tampereen kaupungin luontolahjana satavuotiaalle Suomelle.

Päätös

Esitetään kaupunginhallituksen päätettäväksi:

Kintulammin virkistys- ja retkeilyalueelle haetaan Pirkanmaan ELY-keskuksen rauhoituspäätös 5.12.2017 täydennetyn liitteen 2 mukaisilla rauhoitusmääräyksillä liitteen 1 mukaiselle 544,5 hehtaarin alueelle luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla Tampereen kaupungin luontolahjana satavuotiaalle Suomelle.

Kokouskäsittely

Kalle Hyötynen ehdotti, että liitteesen 2, kohtaan II Sallittuihin toimenpiteisiin täydennetään villisian metsästys. Matti Järvinen ja Matti Höyssä kannattivat Hyötysen ehdotusta. Jaosto hyväksyi lisäyksen yksimielisesti.

Päätösehdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että liitteeseen 2, kohtaan II Sallittuihin toimenpiteisiin lisättiin villisian metsästys.

Tiedoksi

kaupunginhallitus, Pirkanmaan ELY-keskus, Mikko Nurminen, Kaisu Anttonen, Pasi Halme, Anne Tuominen, Anna-Maria Niilo-Rämä, Mikko Heinonen, SLL:n Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry., SLL:n Pirkanmaan Tampereen yhdistys ry, Jaana Lappeteläinen

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)