Yhdyskuntalautakunta, kokous 11.2.2020

§ 37 Oikaisuvaatimus rakennuttamisjohtajan päätökseen tärinävaurioista Leinolankadulta 

TRE:8434/03.07.01/2018

Valmistelija

  • Leppänen Petri, Rakennuttajainsinööri

Valmistelijan yhteystiedot

Rakennuttajainsinööri Petri Leppänen, puh. 050 305 1402 ja lakimies Kim Pråhl, puh. 040 639 7578, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Tampereen kaupungin rakennuttamisjohtaja on päätöksellään 9.10.2019 § 187 hylännyt vahingonkärsijän vahingonkorvausvaatimuksen.

Vahingonkärsijä on vaatinut Tampereen kaupunkia korvaamaan hänelle vahingonkorvausta, yhteensä 5.200,00 euroa. Vaatimus on perustunut siihen, että vahingonkärsijän omistamassa asunnossa on aiheutunut katutyömaasta johtuva tärinävahinko. Vahingonkärsijän vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hänen omistamansa asunnon seinä- ja lattiapintoihin on aiheutunut vahinkoa esimerkiksi halkeilun muodossa. Vahingonkärsijä on kertonut vaatimuksessaan, että 27.2.2018 ovat tietyöt kovan pakkasjakson aikana maan ollessa roudassa aiheuttaneet vahingon. Vahingonkärsijä on kuvannut kyseistä tärinää niin voimakkaaksi, että taulu on tippunut seinältä ja pesuhuoneen katon reunapaneeli tippunut katosta.

Asiassa saadun selvityksen ja tärinäkonsultin lausunnon perusteella Tampereen kaupunki on katsonut, että vahingonkärsijälle aiheutuneen vahingon ja alueella suoritetun katutyön välillä ei ole ollut ympäristövahinkolain edellyttämää syy-yhteyttä. Tämän johdosta vahingonkorvausvaatimus on hylätty.

Oikaisuvaatimus

Vahingonkärsijä on vaatinut oikaisua rakennuttamisjohtajan päätökseen 9.10.2019 § 187. Oikaisuvaatimus on toimitettu kaupungille määräajassa 10.10.2019.

Oikaisuvaatimuksessaan vahingonkärsijä ilmoittaa, ettei voi hyväksyä kaupungin päätöstä asiassa. Vahingonkärsijä ilmoittaa, että asunnossa on tehty kuntotarkastus joulukuussa 2017, eikä kuntotarkastuksessa ei ole mainintaa seinien halkeilusta.

Vahingonkärsijä ilmoittaa, että tapahtumapäivänä lasit ja pullot ovat kilisseet kaapeissa voimakkaasti niin, ettei peilistä ole tärinän vuoksi ”nähnyt mitään”. Vahingonkärsijän mukaan naapuri on käynyt kertomassa työmiehille tärinästä ja naapuri on käynyt sanomassa tärinästä vain yhtenä päivänä, jolloin on myös ollut nimenomainen tärinäongelma käsillä.

Lisäksi vahingonkärsijä ilmoittaa, että taulu seinältä ja lista pesuhuoneen katosta ovat pudonneet nimenomaan vahinkopäivänä ja että lista on ollut katossa lähes 40 vuotta jona aikana se ei luultavimmin ole koskaan pudonnut. Vahingonkärsijä myös esittää oikaisuvaatimuksessaan ihmetyksensä sitä kohtaan, että tärinämittarit on poistettu juuri tapahtumaa edeltävänä päivänä ja nostaa esiin mahdollisuuden sille, että juurikin tämän takia on käytetty rajumpia otteita esimerkiksi työn etenemisen edistämiseksi. Tärinää ei oikaisuvaatimuksen mukaan ole aiheutunut suuremmin kyseisen työmaan aikana, lukuun ottamatta vahinkopäivää.

Oikeudellinen arviointi

Ympäristövahinkolain 1 §:n 1 momentin mukaan ympäristövahinkona korvataan tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtuva vahinko, joka on ympäristössä aiheutunut tärinästä.

Edelleen lain 3 §:n mukaan ympäristövahinko korvataan tämän lain mukaan, jos voidaan osoittaa, että 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on todennäköinen. Syy-yhteyden todennäköisyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin.

Ympäristövahinkolain 5 §:n mukaan esinevahingon korvaamisessa noudatetaan vahingonkorvauslain 5 luvun säännöksiä.

Oikeudellisesti arvioituna vahingonkärsijän ilmoitus vahingosta ja tärinämittaukset ovat toisiinsa nähden ristiriidassa. Kuten asian aikaisemmassa käsittelyvaiheessa on todettu, tärinämittauksia ei ole esitettävissä koskien 27.2.2018, koska tärinämittaus on siirtynyt työn edistymisen mukaisesti eteenpäin kadulla. Tärinälausunnossa kuitenkin todetaan, että ”tiivistystyötä on tehty lähimmillään noin 40 - 50 m:n päässä vaurioepäilyn kohteesta, joten ohjearvon ylittyminen ei teoreettisesti ole mahdollista”.

Oikaisuvaatimuksen hylkääminen

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä joko laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella. Rakennuttamisjohtaja on ollut toimivaltainen tekemään päätöksen asiassa, asian käsittelyssä ei ole menetelty virheellisesti, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Vahingonkärsijä ei ole esittänyt oikaisuvaatimuksessaan sellaista uutta selvitystä, jolla olisi merkittävää vaikutusta vahingonkorvausvelvollisuutta koskevassa harkinnassa. Edellä mainitulla perusteella oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Henkilötietoja sisältävä teksti

Salassapidettävät tiedot poistettu.

Tiedoksi

Asianosainen, Milko Tietäväinen, Kim Pråhl, Kimmo Myllynen, Petri Leppänen, Tarja Onjukka

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

 Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

 Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa  (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.