Yhdyskuntalautakunta, kokous 15.1.2019

Pöytäkirja on tarkastamaton

§ 8 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaihe, asemakaava nro 8309

TRE:404/10.02.01/2018

Valmistelijan yhteystiedot

Projektiarkkitehti Minna Kiviluoto, puh. 040 801 6951, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 8.1.2018 päivätyn ja 7.1.2019 tarkistetun asemakaavan muutoksen nro 8309. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8309

TIIVISTELMÄ 

Kaava-alueen sijainti ja luonne
Pispala sijaitsee Näsi- ja Pyhäjärven välisellä harjulla noin kolmen kilometrin päässä länteen Tampereen keskustasta. Pispalan asemakaava uudistetaan kolmessa eri vaiheessa. II-vaiheen kaava-alue 8309 sijaitsee Ylä- ja Ala-Pispalan sekä Santalahden kaupunginosien alueella Pispalan valtatien molemmin puolin, kaava-alueeseen kuuluu myös vähäisiä alueita Hyhkyn ja Särkänniemen kaupunginosista. Valmisteluvaiheessa kaava-alueen 8309 rajausta tarkistettiin rajaamalla Ratakadun asuinkiinteistöt kaava-alueen ulkopuolelle, koska niiden kaupunkikuvallista ja toiminnallista tilannetta kahden melua tuottavan liikenneväylän välissä on tarkoituksenmukaista tarkastella vasta Santalahden rakentumisen edettyä. Kaava-alueen pinta-ala on noin 21 ha.

Pispala tunnetaan työväestön ilman valvontaa rakentamana puutaloalueena, jonka rakennuskanta on moninaista ja vaihtelevaa. Vaikka viimeaikaisen uudisrakentamisen myötä rakennuskanta on huomattavasti muuttunut, Pispalan rakennuksissa on edelleen ominaispiirteitä, jotka luovat Pispalan kaupunkikuvasta ainutlaatuisen. Pispala on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö eli RKY-alue.

II-vaiheen kaava-alueelle on tyypillistä I-vaiheen aluetta suurempi vaihtelu tonttien tiiviydessä sekä maastollisesti ja kaupunkikuvallisesti eriluonteiset osa-alueet. Tehokkaasti rakentuneiden rinnetonttien ohella alueen länsi- ja eteläosassa on puutarhamaisia väljiä korttelialueita. Kaava-alueen 8309 erityishaasteena on alueella olevien keskenään ristiriitaisten VAT-tavoitteiden yhteensovittaminen; pääradan aiheuttama melu ja tärinä kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla asuinalueella. Vilkasliikenteisen Pispalan valtatien rooli alueen palvelukeskittymänä mutta samalla läpiajoväylänä ja melulähteenä on myös haastava.

Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavan laatimisen tavoitteena on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Pispalan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen sekä alueen hallittu kehittyminen.

Tavoitteena on turvata vielä jäljellä olevan, historiallisesti merkittäväksi arvotetun rakennuskannan ja arvoaluekokonaisuuksien säilyminen sekä mahdollistaa täydennysrakentamisen sovittaminen alueen miljööseen lisäarvoa tuottavalla tavalla.

Pispalan valtakunnallisesta kulttuuriympäristöstä tulee säilyä alkuperäisiä rakennuksia, pihapiirejä ja rakennuskokonaisuuksia, vanhojen rakennusten ominaispiirteitä, kaupunkikuvaa, näkymiä sekä kaukomaisemaa, muinaismuistot, miljöössä merkittävät rakenteet: portaat ja pulterimuurit, alueelle tyypillistä kulttuurikasvillisuutta ja luontotyyppejä, virkistysmahdollisuuksia, sosiaalista ja kulttuurista monimuotoisuutta. Pispalan valtakunnallista kulttuuriympäristöä tulee kehittää niin, että rakentamisen määrä, sijoittelu ja tyyli sopeutuvat ympäristöön, uudet rakennukset tuovat miljöölle lisäarvoa, vanhoja rakennuksia laajennetaan Pispalan perinteen mukaisesti, alue säilyy asuntotyypeiltään monimuotoisena, palvelut säilyvät/uusia palveluita syntyy, yritystoiminta kehittyy, matkailua kehitetään alueelle sopivalla tavalla, ympäristöhaittoja hallitaan ja ehkäistään (mm. melu ja radon), pysäköintijärjestelyt soveltuvat miljööseen, julkinen ja kevyt liikenne sekä virkistysmahdollisuudet kehittyvät.

Kaavaprosessin vaiheet 
Kaavahanke tuli vireille 14.4.2009, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 14.4.- 5.5.2009. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 4.-25.2.2016 kaupunginvaltuuston hyväksyttyä I-vaiheen asemakaavat 8256 ja 8257 15.2.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 7 lausuntoa ja 21 mielipidettä. Lausunnot koskivat päärataa, johtorasitteita, kaavan suojelutavoitteita, muinaismuistoja, meluselvitystarvetta, luontoarvoja ja paineellista pohjavettä. Mielipiteiden sisältö koski kaavan tavoitteita, mielipiteiden huomioimista, rakennusoikeuden määrää, rakentamisen ohjausta, rakennussuojelua, maisemanhoitoa, liikennettä ja pysäköintiä.

Valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 11.1.-8.2.2018 ja siitä pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaisilta. Valmisteluaineistoa esiteltiin yleisötilaisuudessa 17.1.2018. Valmisteluaineistosta saatiin 7 lausuntoa ja 37 mielipidettä. Lausunnot koskivat pääosin täydennysrakentamisen määrää ja mitoitusta suhteessa kulttuuriympäristön arvoihin, liikennejärjestelyjä sekä liikennemeluun liittyviä toimenpiteitä. Mielipiteet koskivat pääosin Pispalan valtatien liikennettä, pysäköintiä ja Ahjolan aukion liikerakennusta sekä tonttikohtaisia kaavaratkaisuja.

Asemakaava
Asemakaavaehdotus on laadittu Pispalan asemakaavan uudistamisen I-vaiheen kaavaprosessin yhteydessä muodostetun, yhdyskuntalautakunnan 15.3.2011 hyväksymän kaavaperiaatteen pohjalta. Se on luonteeltaan suojelukaavan ja täydennyskaavan yhdistelmä, joka ei pysäytä miljöön muuttumista, mutta ohjaa muutoksen hallintaan. Kaavaprosessin keskeiset teemat ovat olleet kulttuuriympäristön suojelu, rakentamisen ohjaus ja rakennusoikeuden määrä. Kaavassa osoitetaan Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän rakennusinventoinnin pohjalta suojelumerkinnät arvokkaille rakennuksille, pihapiireille, arvoalueille ja rakenteille. Suojelumerkintöjä on ehdotusvaiheessa tarkistettu harkinnan mukaan. Rakennusinventoinnin ohella ovat vaikuttaneet kaupunkikuvalliset tavoitteet. Poikkeamat inventoinnin luokituksista perustellaan kaavaselostuksessa.

Koko aluetta koskeva yleismääräys huomioi alueen valtakunnallisen arvon. Arvokkaille osa-alueille osoitetaan arvoaluemerkintä sk-2 ja arvokkaille pihapiireille osoitetaan suojelumerkintä sk-piha.

Arvokkaille, perinteistä pispalalaista rakennuskantaa edustaville rakennuksille osoitettuja suojelumerkintöjä on kolmea tyyppiä (srp-1, srp-2 ja srp-3) sekä lisäksi muulle arvokkaalle rakennuskannalle merkinnät sr-7, sr-18, sr-51 sekä sr-53. Merkinnät srp-1, sr-7 ja sr-18 edellyttävät, että rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää, merkinnät srp-2 ja srp-3 mahdollistavat edellisiä suurempia muutoksia rakennuksiin. Merkinnät srp-1, srp-2, sr-51 ja sr-18 kieltävät rakennuksen purkamisen, srp-3 sallii sen pakottavasta syystä.

Kiinteät muinaisjäännökset on suojeltu arkeologisten inventointien osoittamien aluerajausten mukaisesti merkinnällä sm-4,  muu arkeologinen kulttuuriperintökohde merkinnällä s-tie ja muu kulttuuriperintökohde merkinnällä s-40. Piharakennuksista vain arvokkaimpaan I-luokkaan inventoiduille on osoitettu suojelumerkintöjä.

Kaava sisältää rakentamisen tapaa sääteleviä määräyksiä, lisäksi on laadittu rakentamistapaohje. Uudisrakentamista säädellään kaavaluonnoksissa rakennusaloin, kerrosluvuin ja massoittelumääräyksin. Mikäli suojeltu rakennus tuhoutuu tai puretaan, vanha rakennus määrittää lähtökohtaisesti korvaavan rakennuksen julkisivumateriaalin ja massoitteluperiaatteen.
Rakennusalakohtaiset massoittelumääräykset määrittävät uudisrakennuksen kerrosluvun.

Rakentamistapaohjeen keskeinen sisältö on tuotu määräyksinä kaavakartalle, koskien mm. rakennusten sijoittamista maastoon, mittasuhteita, julkisivumateriaaleja, aitaamista, autosäilytystä ja näkymien säilyttämistä. Erillinen rakentamistapaohje sisältää yleisohjeita rakennusten rakentamiseen, korjaamiseen ja laajentamiseen.

Tonttitehokkuuden yleisenä linjana on lähtökohtaisesti säilytetty nykyisen voimassa olevan asemakaavan tonttitehokkuus kullakin osa-alueella. Ehdotusvaiheessa on tonttitehokkuuden suhteen tehty viranomaispalautteen ja kaavoituksen harkinnan perusteella tontti- tai korttelikohtaisia muutoksia perustuen suojelutavoitteisiin, käyttötarkoitukseen ja kaupunkikuvallisiin syihin, koska alueella on useita tontteja, joille ei voida sijoittaa jäljellä olevaa rakennusoikeutta kaavan kulttuuriympäristön suojelun tavoitteita ohittamatta. Rakennusoikeudet alueen asuintonteilla vastaavat tonttitehokkuuksia e = 0,3–0,5. Rakennusoikeuden määrän säilyessä valtaosalla tonteista ennallaan ja koska suurella osalla pientalotonteista on rakennusoikeutta käyttämättä, on uusien pientalojen määrä muodostuvia tontteja huomattavasti suurempi. Kaava-alueelle muodostuu noin 45 uuden asuinrakennuksen rakennuspaikkaa. Ehdotusvaiheessa on tarkistettu kaavaratkaisuja liittyen mm. täydennysrakentamisen määrään ja sijaintiin, käyttötarkoitus- ja suojelumerkintöihin, pysäköintialueisiin, asuintonttien ja virkistysalueiden melu- ja tärinäsuojaukseen, ilmanlaatuun sekä pilaantuneeseen maaperään. Muinaisjäännösrajausten laajuutta on tarkennettu arkeologisten lisäselvitysten pohjalta. Rakentamistapaohjetta ja selostusta on täydennetty.

Asemakaavan keskeiset vaikutukset

Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan
Rakennusten suojelumääräykset turvaavat vielä jäljellä olevan, merkittäväksi arvotetun rakennuskannan, kaupunkikuvan ja miljöön säilymistä. Arvoaluekokonaisuuksien säilymistä turvaa suojelumerkintä sk-2, joka edellyttää uudisrakentamisen sopeuttamista aluekokonaisuuden kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa tukien. Kaavassa osoitettu rakennusoikeus on pääosin kohtuullisesti sovitettavissa tonteille rakentamistapamääräysten ja -ohjeen avulla niin, että alueen ominaispiirteet ja miljöö säilyvät. Vaikutukset kaukomaisemaan jäävät vähäisiksi, koska rakentamistehokkuus pääpiirteissään säilyy tai pienenee ja täydennysrakentaminen ohjataan kaavassa pienipiirteiseen suuntaan. Vaikutukset lähimaisemaan ja katunäkymiin ovat vähäisiä, mikäli vanhojen rakennusten laajentaminen, korottaminen sekä uudisrakentaminen tehdään kaavan ja rakentamistapaohjeiden suositusten mukaisesti. Pispalalle ominaiseen rakennetun ja vihreän vuorotteluun voi täydennysrakentamisella olla haitallisia vaikutuksia (täysikasvuisen puuston kaataminen, pihakasvillisuuden häviäminen) toisaalta puuston kaataminen saattaa avata näkymiä naapurustolle.

Vaikutukset asuinympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen
Melutilanne asuintonteilla paranee, kun raide- ja autoliikenteen melulle altistuvalle alueen osalle voidaan uusien rakennusten sijoittelun avulla muodostaa hiljaisia ulko-oleskelutiloja. Ratamelueste parantaa huomattavasti asuintonttien melutilannetta Koukkarinkadun ja pääradan välisellä alueella. Melukaide Pispalan valtatien varressa parantaa melutilannetta Haulitehtaan korttelissa.

Kaava parantaa nykyisiä virkistysmahdollisuuksia ja niiden kehittämistä meluesteellä suojattavan Pöllimetsän alueella. Tämä edellyttää alueella toimivan rengasliikkeen poistumista alueelta.

Asemakaavalla ei ole merkittäviä yritysvaikutuksia

Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pirkanmaan Ely-keskukselta, Pirkanmaan liitolta ja Väylävirastolta.

Kiinteistötoimen kommentti: Ei huomauttamista

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Mikko Nurminen, Johtaja

Asemakaavaehdotus nro 8309 (päivätty 8.1.2018, tarkistettu 7.1.2019) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.

Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen, lakimies Heidi Ruonala, projektiarkkitehti Minna Kiviluoto ja kaavoitusarkkitehti Sari Pietilä olivat asiantuntijoina läsnä asian käsittelyn ajan.

Tiedoksi

Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto, Väylävirasto, Mikko Nurminen

Liitteet


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)

 

Käsitellyt asiat