Yhdyskuntalautakunta, kokous 15.1.2019

Pöytäkirja on tarkastamaton

§ 15 Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Linnainmaa, Alanikkilänkatu 28. Asemakaava nro 8696

TRE:5972/10.02.01/2017

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut 9.8.2018 päivätyn ja 19.11.2018 tarkistetun asemakaavamuutoksen nro 8696. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8696

Dno: TRE: 5972/10.02.01/2017

Kaavan laatija
Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Anna Hakula.

Asemakaavamuutoksella jaetaan 2271 m2:n suuruinen alue, joka käsittää maarekisterikiinteistön 1:54 ja osan maarekisterikiinteistöä 1:93. Muodostuvat tontit osoitetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AO).

Tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 320 k-m2. Rakennusoikeus lisääntyy 260 k-m2.

Asemakaava-alueen sijainti ja luonne
Suunnittelualue sijaitsee itä-Tampereella noin 7 km päässä keskustasta, Linnainmaan kaupunginosassa, osoitteessa Alanikkilänkatu 28.  Maarekisterikiinteistöllä 1:54 sijaitsee vuonna 1949 valmistunut kolmen asunnon asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 220 m2. Lisäksi alueella sijaitsee kolme talousrakennusta. Maarekisterikiinteistön 1:93 osa on vanhaa tiepohjaa. Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuskanta koostuu pääosin pien- ja rivitaloista. Suunnittelualueella on voimassa 14.11.1956 vahvistettu ensimmäinen asemakaava nro 675.

Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on jakaa maakiinteistörekisteri 1:54 kahdeksi tontiksi, mahdollistaa nykyisen rakennuksen korvaaminen uudisrakennuksella kuitenkin tukien sen säilymismahdollisuutta, lisätä rakennusoikeutta ja mahdollistaa maavaihtokauppa kaupungin ja maarekisterikiinteistö 1:54 omistajan välillä.

Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja sen suhde lähiympäristöön.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto olivat nähtävillä 9.8.–30.8.2018. Asemakaavan valmisteluaineistosta saatiin kuusi viranomaisten lausuntoa ja kolme mielipidettä.
1. Hulevesisuunnittelu: Kaavaluonnoksessa esitetty asemakaavamääräys on huleveden osalta OK.
2. Pirkanmaan maakuntamuseo: Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavan luonnoksessa esitetty ratkaisu on kulttuuriympäristön arvojen osalta mahdollinen. Arkeologisen kulttuuriperinnön arvojen osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Mikäli hanke etenee kaavaluonnoksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti, kaavaehdotuksesta ei ole välttämätöntä pyytää maakuntamuseon lausuntoa.
3. Tukes: Tukesilla ei ole huomauttamista esitetyistä kaavamuutoksista.
4. Pirkanmaan ELY-keskus: Asemakaava ei kuulu ELY-keskuksen MRL 18.2 § mukaisen valvontatehtävän piiriin. ELY-keskuksella ei ole tarvetta lausua kaavahankkeesta.
5. Ympäristönsuojelu: Ympäristönsuojelulla ei ole kommentoitavaa asemakaavoitukseen liittyvään aineistoon
6. Tampereen Sähköverkko Oy: Tiedoksi, että tulevan tontin 25 sähkön liittymisjohto jää tontin 26 puolelle ajoyhteysrasitteen alueelle. Asia ei edellytä toimenpiteitä.
1. Mielipide: Suunnitteilla oleville molemmille tonteille tulisi rakentaa yksi yhden perheen omakotitalo, jolloin viihtyisä omakotialue säilyisi sen alkuperäisessä muodossa. Pienkerrostalojen pelätään vievän lähitonteilta kotirauhan.
2. Mielipide: Alue on rauhallinen asuinympäristö, jonne ei sovi pienkerrostalo tai paritalo. Toivon, että talojen ikkunat suurimmaksi osaksi sijoittuisivat Leinolankadulta poispäin. Liikenteen raju muuttuminen aiheuttaa haittaa. Suunnittelualue sijaitsee kalliolla ja mahdollisen louhinnan aiheuttamat mahdolliset vauriot tulee louhijan korvata. Tontille sopii kaksi 1,5 kerroksista omakotitaloa, kunhan ne eivät nouse kovin korkealle.
3. Mielipide: Kallion louhinta, isojen puiden kaataminen ym. tulevat aiheuttamaan asumishaittaa meille melun, pölyn, tärinän ym. vuoksi. Kahden omakotitalon rakentaminen toisi meille vähiten haittaa, koska kallion louhiminen ym. olisi vähäisempää.

Saatujen palautteiden ja käytyjen keskustelujen perusteella päätettiin tarkistaa pääkäyttötarkoitusta ja rakennusaloja. Luonnoksessa esitetty pääkäyttötarkoitus oli A-27: Asuinrakennusten korttelialue erillisiä enintään kolmiasuntoisia asuinrakennuksia varten. Kunkin rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa saa olla enintään kaksi asuntoa. Se muutetaan ehdotuksessa määräykseksi AO eli Erillispientalojen korttelialue. Lisäksi auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusalaa rajattiin uudelleen niin, että molemmille rakennuksille on mahdollista rakentaa kahden auton autotalli.

Kiinteistötoimella ei huomauttamista. Vaihtokirja alueista tehdään kaavan vahvistuttua.

Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaavaa voidaan lähteä toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Mikko Nurminen, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Asemakaavaehdotus nro 8696 (päivätty 9.8.2018, tarkistettu 19.11.2018) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelijan yhteystiedot

Kaavoitusarkkitehti Anna Hakula, puh. 044 486 3494, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 9.8.2018 (tark. 19.11.2019)  päivätyn asemakaavamuutoksen nro 8696. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8696
Dno: TRE: 5972/10.02.01/2017

Kaavan laatija
Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Anna Hakula

Asemakaavamuutoksella jaetaan 2271 m2:n suuruinen alue, joka käsittää maarekisterikiinteistön 1:54, osan maarekisterikiinteistöä 1:92, sekä kiinteistön n:o 7:0. Muodostuvat tontit osoitetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AO). Tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 520 k-m2. Rakennusoikeus lisääntyy 260 k-m2.

Asemakaava-alueen sijainti ja luonne
Suunnittelualue sijaitsee itä-Tampereella noin 7 km päässä keskustasta, Linnainmaan kaupunginosassa, osoitteessa Alanikkilänkatu 28.  Maanrekisterikiinteistöllä 1:54 sijaitsee vuonna 1949 valmistunut kolmen asunnon asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 220 m2. Lisäksi alueella sijaitsee kolme talousrakennusta. Maarekisterikiinteistön 1:93 osa on vanhaa tiepohjaa. Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuskanta koostuu pääosin pien- ja rivitaloista. Suunnittelualueella on voimassa 14.11.1956 vahvistettu ensimmäinen asemakaava nro 675.

Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on jakaa maakiinteistörekisteri 1:54 kahdeksi tontiksi, mahdollistaa nykyisen rakennuksen korvaaminen uudisrakennuksella kuitenkin tukien sen säilymismahdollisuutta, lisätä rakennusoikeutta ja mahdollistaa maavaihtokauppa kaupungin ja maarekisterikiinteistö 1:54 omistajan välillä.
Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja sen suhde lähiympäristöön.

Kaavaehdotus oli nähtävillä 29.11.–13.12.2018 välisen ajan ja siitä jätettiin yksi muistutus, muttei yhtään lausuntoa.

Muistutus 1: Yksi mielipiteen jättäjä halusi toistaa aikaisempaa lausumaansa, eli muodostuville tonteille tulisi antaa rakennusoikeus yhteen yhden perheen rakennukseen per tontti, jotta alue pysyy rauhallisena. Lisäksi rakentamisen vaatima kallion louhinta vaikuttaa lähiympäristöön ja se on tehtävä vastuullisesti.

Kaavaehdotuksessa molemmille muodostuville tonteille on annettu rakennusoikeutta 220 m2 pientalon rakentamiseen. Tämä on omakotitalon suuruusluokka ja todennäköisin toteutus on juurikin muistuttajan kuvaama yhden perheen talo molemmilla muodostuvilla tonteilla, eli kaksi omakotitaloa. Kaavaa on ehdotusvaiheessa tarkistettu myös siltä osin, että kallion louhintaa voitaisiin minimoida. Kuitenkin louhinta on rakennusvaiheessa tehtävä ratkaisu, jota ei määritellä asemakaavassa. 

Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaavaa voidaan lähteä toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman.

Kiinteistötoimella ei ole huomauttamista.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Mikko Nurminen, Johtaja

Asemakaavaehdotus nro 8696 (päivätty 9.8.2018, tarkistettu 19.11.2018) hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

hakija, Pirkanmaan Ely-keskus, muistuttaja, Tarja Jalo

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
 
Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisen ja kunnan jäsenen tietoon tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on asetettu nähtäville, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Käsitellyt asiat