Yhdyskuntalautakunta, kokous 15.1.2019

Pöytäkirja on tarkastamaton

§ 14 Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Takahuhti, Kuusimäenkatu 9, asemakaava nro 8728

TRE:2387/10.02.01/2018

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Kaupunkiympäristön suunnittelu on valmistellut 21.6.2018 päivätyn ja 8.10.2018 tarkistetun asemakaavamuutosehdotuksen nro 8728. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan.
Diaarinumero: TRE: 2387/10.02.01/2018.

Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa.

Suunnittelualueen sijainti ja luonne

Suunnittelualue sijaitsee Itä-Tampereella noin 4,5 km päässä keskustasta, Takahuhdin kaupunginosassa, osoitteessa Kuusimäenkatu 9. Asekaavamuutoskohde käsittää korttelin nro 4962 tontin nro 8, jonka pinta-ala on 1653 m² ja sillä sijaitsee vuonna 1967 valmistunut asuinrakennus.

Suunnittelualue sijaitsee Kantakaupungin yleiskaavan 2040 (kartan 3) osoittaman 1. arvoluokan jälleenrakennuskauden pientaloalueen länsilaidalla. Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuskanta koostuu jälleenrakennuskauden, 1960- ja 70-luvun sekä 2000-luvun pientaloista. Noin 200 m alueen eteläpuolella sijaitsee pieni kerrostalo-alue.

Suunnittelukohteen lähistöllä on kaksi päiväkotia: Irjalan päiväkoti ja Huikkaan päiväkoti. Takahuhdin kouluun (luokat 1.-9.) on matkaa noin kilometri. Lähin joukkoliikennepysäkki sijaitsee lähistöllä Kuusimäenkadulla. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon.

Asemakaavan tavoitteet

Asemakaavamuutoksella on tarkoitus jakaa Takahuhdissa sijaitseva 1653 m² suuruinen pientalotontti (4962-8) kahdeksi pientalotontiksi (tontti nro 19 n. 665 m² ja tontti nro 20 n. 988 m²). Asemakaavassa uudet tontit osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tontille nro 19 osoitetaan kerrosluvuksi Iu2/3, ja rakennusoikeudeksi 175 k-m². Tontille nro 20 osoitetaan kerrosluvuksi Iu2/3, ja rakennusoikeudeksi 250 k-m².
Tavoitteena on ohjata kaava-alueen uudisrakentamista niin, että se sulautuu mahdollisimman luontevasti arvokkaan ja hyvin säilyneen jälleenrakennuskauden pientaloalueen kokonaisilmeeseen.

Kaavaprosessin vaiheet

Asemakaavanmuutoksen kohteena olevan tontin omistajat jättivät 14.3.2018 päivätyn asemakaavan muutoshakemuksen. Hakemuksessa esitetään tontin 837-9-469-8 jakamista kahdeksi pientalotontiksi. Asemakaavanmuutos kuulutettiin vireille 21.6.2018 asemakaavanumerolla 8728. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto asetettiin nähtäville 21.6.—9.8.2018 väliseksi ajaksi.

Valmisteluaineistosta ei saatu mielipiteitä yksityishenkilöiltä. Aineistosta saatiin kaksi kommenttia viranomaisilta. Kommentit saatiin Tampereen kaupungin Viheralueet ja hulevedet -yksiköltä ja Pirkanmaan maakuntamuseolta.

Viheralueet ja hulevedet yksikön kommentti ei edellytä muutoksia kaava-aineistoon.

Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla Kuusimäenkatu 9 tontin jakamista.

Maakuntamuseo toteaa kommentissaan, että asemakaavanmuutoksen kohteena oleva kiinteistö kuuluu Tampereen yhtenäisten jälleenrakennuskauden pientaloalueiden selvityksen mukaan lrjalan makasiinin ja päiväkodin ympäristön 1-luokan arvoalueeseen, joka edustaa hyvin säilynyttä jälleenrakennuskauden aluetta, jolla alueen alkuperäiset arvot ovat lähes säilyneet. Vastaavien alueiden arvojen laskuun ovat vaikuttaneet merkittävimmin rakennusten purkaminen sekä tonttien jakaminen, joka muuttaa tontin rakennusten sijoittelua, tuhoaa korttelien sisälle jäävät puutarha-alueet sekä tuo alueelle sen luonteelle vierasta rakennuskantaa. Asemakaavanmuutoksen kohteena olevan tontin jakaminen olisi mahdollista toteuttaa vain kirveenvarsitonttina, jolloin uusi asuinrakennus sijoittuisi tontin takaosaan. Ratkaisu on maakuntamuseon näkemyksen mukaan jälleenrakennuskaudelle vieras ja vastoin Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa, jonka mukaan alueen ympäristön erityispiirteet tulee säilyttää.

Maakuntamuseo toteaa, että kaavan aluetarkastelu tulisi ulottaa koko arvoalueelle, ei vain kaava-alueen lähitonteille, jotta muutoksen luonne ja vaikutus koko arvoalueeseen tulisi huomioiduksi.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että lrjalan makasiinin ympäristön korkeimpaan luokkaan arvotetun kokonaisuuden arvojen vaalimiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja arvoalueiden sisälle sijoittuviin heikommin säilyneisiin tai aluekokonaisuuteen heikommin sopeutuviin kohteisiin tulee mahdollisia muutoksia suunniteltaessa suhtautua arvojen palauttamiseen pyrkivällä asenteella.

Asemakaavoituksen vastineet ja toimenpiteet

Kaavaselostukseen on lisätty kommenttien tiivistelmät ja niihin vastineet.

Maakuntamuseon näkemyksestä poiketen asemakaavoitus katsoo, että tontin jakaminen on kaupungin tontinjakoperiaatteiden mukaisesti mahdollista.

Asemakaavaselostusta on täydennetty merkittävästi maakuntamuseon kommentin perusteella. Selostukseen on lisätty luku aluetarkastelusta, joka kattaa koko lrjalan makasiinin ja päiväkodin ympäristön arvoalueen. Aluetarkastelu pohjautuu vuonna 2016 Kantakaupungin yleiskaavaa 2040 varten tehtyyn selvitykseen ”Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvitys; Jälleenrakennuskausi” sekä asemakaavaa varten tehtyihin karttatarkasteluihin ja maastokäynteihin.

Kommentin sekä maakuntamuseon, hakijan ja asemakaavoituksen kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella on päädytty jakamaan kiinteistön rakennusoikeus tasaisemmin muodostuvien kahden uuden tontin välille, laskemaan sallittua kerroslukua valmisteluaineiston mukaisesta täydestä kahdesta kerroksesta yhteen ja kahteen kolmasosaan ja määrittämään tarkemmin asuinrakennusten julkisivujen korkeudet sekä kattokulmat. Näillä muutoksilla on pyritty siihen, että kaavan mukainen uudisrakentaminen olisi muodoltaan ja massaltaan mahdollisimman yhtenevää arvoalueen perinteisen rakennuskannan kanssa ja samalla huomioiden hakijan tavoitteet.

Maankäyttösopimus
Kaavan vähäisen koon ja rakennusmäärän johdosta alueelle ei laadita yhteistyö- eikä maankäyttösopimusta.

Lausuntopyynnöt
Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Mikko Nurminen, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Asemakaavaehdotus nro 8728 (päivätty 21.6.2018, tarkistettu 8.10.2018) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelijan yhteystiedot

Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, puh 044 486 3497, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön suunnittelu on valmistellut 21.9.2018 päivätyn ja 8.10.2018 tarkistetun asemakaavamuutosehdotuksen nro 8728. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteessa https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8728
Diaarinumero: TRE: 2387/10.02.01/2018 .
Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa.

1653 m² suuruisen pientalotontti (4962-8) jaetaan kahdeksi pientalotontiksi (665 m² ja 988 m²) Takahuhdin - Pappilan 1. arvoluokan jälleenrakentamiskauden pientaloalueen laidalla. Tontilla sijaitsee Kuusimäenkadun varrella v. 1967 valmistunut yksikerroksinen asuinpientalo. Asemakaavassa uudet tontit osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tontille nro 20 osoitetaan kerrosluvuksi Iu2/3, ja rakennusoikeudeksi 250 k-m². Tontille nro 19 osoitetaan kerrosluvuksi Iu2/3, ja rakennusoikeudeksi 175 k-m².

Yhdyskuntalautakunta asetti kaavaehdotuksen nähtäville 1.-15.11.2018 väliselle ajalle. Kaavaehdotuksesta ei saatu muistutuksia.

Ehdotuksesta saatiin yksi viranomaislausunto. Lausunnossaan Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että asemakaava mahdollistaa uuden asuinrakennuksen sijoittumisen tontin sisäosaan, joka on jälleenrakennuskauden kiinteistölle ja arvoalueelle vieras, alueen kulttuurihistoriallisia arvoja heikentävä ratkaisu. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että asemakaavaehdotus ei huomioi riittävällä tavalla lrjalan makasiinin ja päiväkodin ympäristön arvoalueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Tältä osin asemakaavaehdotus ei ole Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n (asemakaavan sisältövaatimukset) mukainen siltä osin, kun laissa todetaan että "rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää". Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla asemakaavaehdotuksen hyväksymistä.

Kaavaselostuksessa olevassa asemakaavoituksen vastineessa todetaan, että tontin jakaminen on kaupungin tontinjakoperiaatteiden mukaisesti mahdollista. Näkemys perustuu alueelle tehtyyn tontinjakoa koskevaan aluetarkasteluun, joka kattaa koko lrjalan makasiinin ja päiväkodin ympäristön arvoalueen. Tarkastelu löytyy kaavaselostuksen luvusta 1.2 Aluetarkastelu. Tarkastelun perusteella tontin jakaminen kaavaehdotuksen mukaisella tavalla ei aiheuta kohtuutonta haittaa arvoalueen säilymiselle eikä ole sellainen ennakkotapaus, joka johtaa vähitellen koko arvoalueen arvojen häviämiseen.

Kaavaehdotukseen ei ole tehty YLA:n edellisen käsittelyn jälkeen muutoksia. Kaavaselostusta on täydennetty päivämäärien ja kaavaehdotuksen vuorovaikutuksen osalta.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Mikko Nurminen, Johtaja

Asemakaavaehdotus nro 8728 (päivätty 21.9.2018, tarkistettu 8.10.2018) hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

hakija, Pirkanmaan Ely-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, Tarja Jalo

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
 
Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisen ja kunnan jäsenen tietoon tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on asetettu nähtäville, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Käsitellyt asiat