Yhdyskuntalautakunta, kokous 15.1.2019

Pöytäkirja on tarkastamaton

§ 18 Poikkeamislupahakemus kiinteistölle Tasanteenraitti 22, Tasanne, asemakaavan suojelumääräyksestä poikkeaminen

TRE:7238/10.03.01/2018

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla asemakaavan suojelumääräyksestä.

Kiinteistöllä sijaitsee todennäköisesti 1950-luvulla rakennettu hirsisauna, joka halutaan purkaa. Rakennus on vuosien saatossa mennyt niin huonoon kuntoon, että sen korjaaminen ei enää ole tarkoituksenmukaista. Asemakaavassa saunarakennukselle on annettu suojelumääräys.

Hakijan selvitys:
”Puretaan erittäin huonokuntoinen, luhistumassa oleva saunarakennus, joka on suojeltu kaavassa. Rakennus sijaitsee syrjässä näkymättämissä kulkuväyliltä ja sen käyttöä on mahdotonta valvoa. Näin ollen se aiheuttaa vaaratilanteita sinne meneville erittäin huonolla kunnollaan. Rakennuksen katto on luhistumispisteessä.

Rakennuksella kaavamerkintä:
Maisemakokonaisuuden kannalta tärkeä ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen maisemallista tai rakennustaiteellista arvoa.

Rakennuksesta on tehty kuntoselvitys:
Rakennuksen perustukset, takaseinä, vesikatto ja yläpohja ovat erittäin huonossa kunnossa. Katolla on romahtamisvaara.”

Naapurit on kuultu kaupungin toimesta. Naapureilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Pirkanmaan ELY-keskus totesi, että se ei anna hakemuksesta lausuntoa. Kommenttinaan ELY-keskus ilmoitti, että ELY-keskuksen käsityksen mukaan rakennuksen vaurioiden korjaaminen edellyttää lähes uudisrakentamiseen verrattavia toimia, joten purkamiselle on siten olemassa riittävät perusteet.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan mm.:
”Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että saunarakennuksen vakavat vauriot johtuvat ensisijassa rakennuksen hoidon laiminlyönnistä. Koska kyse on suojellusta rakennuksesta, tämä osoittaa erityistä piittaamattomuutta siitä, mitä Maankäyttö­ ja rakennuslain 166 § määrää rakennuksen kunnossapidosta. Tilanteen vakavuutta lisää se, että rakennuksen omistaja on Tampereen kaupunki. Valitettavasti saunarakennus on kuitenkin vaurioitunut niin pahoin, että sen vaatimat kunnostustoimet merkitsisivät samalla rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osittaista tuhoamista. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta saunarakennuksen purkamista”

Poikkeaminen 1: Suojelumääräys
Asemakaavassa purettavaksi aiotulle saunarakennukselle on annettu määräys, jonka mukaan rakennus on maisemakokonaisuuden kannalta tärkeä ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen maisemallista tai rakennustaiteellista arvoa.

Asemakaavoitus:
Purettavaksi aiotusta rakennuksesta on laadittu kuntoselvitys, jossa todetaan mm.:
”Rakennuksen perustukset, takaseinä, vesikatto ja yläpohja ovat erittäin huonossa kunnossa. Vesikaton todellinen kunto ja puurakenteiden uusintatarve selviää vain poistamalla viherkatto ja sen alla oleva kermi. Katon purkutyöt on tehtävä erityistä varovaisuutta noudattaen, sillä katolla on romahtamisvaara. Todennäköisesti vähimmäiskorjaustarve on vesikatteen aluslaudoituksen ja kermin uusiminen sekä romahtaneelta osalta kattokannattajien uusiminen. Sisäpuolisen vesivuodon perusteella voidaan olettaa, että myös muulta osalta rakennusta on uusittava vähintään yksittäisiä kattokannattajia ja koolauslautoja. Yläpohjan olkitäytteessä on hyvin todennäköisesti merkittäviä sisäilman laatuun vaikuttavia mikrobivaurioita ja ovat sen vuoksi suositeltavaa poistaa. Ennen vesikaton purkutöitä rakennus on tuettava niin, ettei se romahda heikkojen perustusten vuoksi.

Rakennuksen hirsirunko on oletettavasti vielä melko hyväkuntoinen ja se olisi mahdollista korjata vaihtamalla vaurioituneet hirret takaseinän kohdalla sekä muissa tarvittavissa kohdissa. Uusien hirsien asentaminen ahtaaseen tilaan on mahdotonta tai ainakin erittäin hankalaa. Sen sijaan rakennuksen perustukset ja alapohja ovat erittäin huonokuntoisia eikä olemassa olevia perustuksia pystytä todennäköisesti käyttämään muuten kuin takan ja hormin kohdalla. Puurakenteinen terassi on jo osittain romahtanut ja muilta osin se on erittäin huonokuntoinen ja notkahtanut. Kaikki terassirakenteet tolpituksineen on uusittava kauttaaltaan.

Järviveden ja jään vaikutus olisi huomioitava uusissa rakenteissa. Jyrkän rinteen ja järven välissä on erittäin vähän tilaa työskennellä ja tehdä tarvittavia maatöitä uusia perustuksia varten. Rakennuksen takaseinustalla sade- ja sulamisvedet valuvat kallionpintaa pitkin ja katto sekä varastokoppirakenteet estävät tai hidastavat merkittävästi rakenteiden kuivumista, jolloin uudet kosteusvauriot ovat hyvin todennäköisiä. Rakennuksen korjaaminen ei ole suositeltavaa eikä teknistaloudellisesti kannattavaa, ellei maanpintaa muotoilla uudelleen siten, että rakennukseen kohdistuva kosteusrasitus pienenee.

Rakennus on niin heikkokuntoinen, että säilytettäviä rakennusosia vain osa hirsirungosta, osa kattokannattajista sekä ovia ja ikkunoita ja mahdollisesti takka. Hirsirungon uusintatarve on noin 30 %. Mikäli rakennus halutaan säilyttää, on se mahdollista toteuttaa irrottamalla kaikki säilytettävät rakennusosat sekä numeroimalla ja kuvantamalla kaikki hirret. Ennen kirjaus- ja purkutöitä rakennus on tuettava tilapäisesti niin, ettei sortumavaaraa ole. Rakennus on mahdollista koota toiselle paikalle uusien perustuksien varaan, jolloin myös alapohja on mahdollista uusia kokonaan. Suositeltavinta on siis koota rakennus uudelleen avarammalle ja luonnostaan kuivemmalle paikalle. Tässäkin tapauksessa on huomioitava, että jäljelle jäävät hirret on puhdistettava erityistä huolellisuutta ja ammattitaitoa noudattaen, jotta hirsissä olevat mikrobiepäpuhtaudet saadaan puhdistettua. Myös tällöin rakennukseen voi jäädä hajuhaittoja sekä hiukkasmaisia epäpuhtauksia.”

Rakennuksen vaurioiden korjaaminen edellyttää lähes uudisrakentamiseen verrattavia toimia, jolloin sen alkuperäisyysaste jää varsin vähäiseksi. Rakennuksen purkaminen on siten puollettavissa.

Poikkeaminen asemakaavan suojelumääräyksestä ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Mikko Nurminen, Johtaja

Myönnetään kiinteistölle 837-583-3-185 lupa saada poiketa asemakaavan suojelumääräyksestä rantasaunan purkamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Tasanteen  kaupunginosassa, osoitteessa Tasanteenraitti 22.

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Hakija, Pirkanmaan ELY-keskus

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Valitusoikeus on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Käsitellyt asiat