Yhdyskuntalautakunta, kokous 17.3.2020

§ 63 Läntisen keskustan liikenteellinen yleissuunnitelma 

TRE:129/02.07.01/2019

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Seimelä Timo, Liikenneinsinööri, Timo.Seimela@tampere.fi

Perustelut

Lähtökohdat

Läntisen keskustan liikenteellinen yleissuunnitelma on laadittu Läntisen keskustan visiotyön liikenteelliseksi lähtökohdaksi ja se toimii myös tarkempien yleis- ja katusuunnitelmien lähtökohtana. Liikenteellistä yleissuunnitelmaa on tarkoitus tarvittaessa päivittää Läntisen keskustan visiotyön valmistuttua.

Yleissuunnitelman laadinnan lähtökohtana ovat toimineet aikaisemmin hyväksytyt keskustan kehittämiseen liittyvät suunnitelmat, kuten Keskustan liikenneverkkosuunnitelma, Keskustan strateginen osayleiskaava, kaupunkistrategia, Viiden tähden keskustan kehittämisohjelma 2018-2030 sekä muut keskusta-alueen liikenteelliset suunnitelmat ja selvitykset. Liikenneverkkosuunnitelman mukaisesti keskustan liikenneverkkoa kehitetään seuraavien periaatteiden mukaisesti:

  • Keskustaan saavutaan sujuvasti kaikilla kulkumuodoilla.
  • Ydinkeskustaa kehitetään jalankulun ehdoilla hitaan liikkumisen alueena.
  • Pyöräilyn pääreittien laatutasoa ja jatkuvuutta parannetaan ja kävely ja pyöräily erotetaan omille väylilleen.
  • Hämeenkatua ja Hatanpään valtatietä kehitetään joukkoliikenteen pääkatuina ja niitä täydennetään keskustakehän linjoilla.
  • Autoliikenne ohjataan keskustakehän kautta keskitettyihin pysäköintilaitoksiin.
  • Tammerkosken rantoja kehitetään.

 

Vuorovaikutus

Työn aikana järjestettiin kolme työpajaa. 24.1.2019 pidettiin työpaja luottamushenkilöille ja viranhaltijoille (16 osallistujaa). 5.2.2019 pidettiin työpaja yrittäjille (24 osallistujaa) ja 12.2.2019 pidettiin työpaja sidosryhmille (13 osallistujaa). Työpajoissa esiin nousseiden keskeisimpien asioiden ja aiempien keskustan kehittämiseen liittyvien suunnitelmien pohjalta muodostettiin tavoitteet läntisen keskustan liikenteelliselle kehittämiselle. Yleisötilaisuus pidettiin syksyllä 2019. Tilaisuuteen osallistui 43 henkilöä ja se esitettiin suorana videolähetyksenä Aamulehden nettisivuilla. Lisäksi suunnitelman tuloksista järjestettiin verkossa kaikille avoin palautekysely, johon saatiin 111 vastausta. Yleissuunnitelmaprosessia ja käytyä vuoropuhelua sekä tavoitteita esiteltiin syksyllä 2019 yhdyskuntalautakunnalle. Joulukuussa yhdyskuntalautakunnalle esiteltiin yleissuunnitelmaa.

Suunnitteluperiaatteet

Nykytilanneanalyysin pohjalta määriteltiin eri kulkumuodoille, huollolle ja pysäköinnille tavoitteet. Tavoitteiden toteuttamiseksi määriteltiin keskusta-alueelle 11 periaatetta suunnittelun lähtökohdaksi.

  1. Keskustan katuja suunnitellaan jalankulun ehdoilla.
  2. Hitaan liikkumisen alueella liikenneympäristöä kehitetään 20 km/h nopeustason mukaisesti.
  3. Katujen estevaikutusta pienennetään ja mahdollistetaan kadun ylitys myös liittymien ulkopuolella.
  4. Keskustan kävely- ja kävelypainotteisia katuja lisätään.
  5. Kaksisuuntainen pyöräily mahdollistetaan keskustan yksisuuntaisilla kaduilla.
  6. Pyöräilyn pääväylien laatutasoa parannetaan ja muilla kaduilla pyöräily tapahtuu ajoradalla. Keskusta-alueella kävely ja pyöräily erotetaan omille väylilleen.
  7. Pitkäaikainen pysäköinti ohjataan keskitettyihin pysäköintilaitoksiin ja kadunvarsipysäköinti varataan lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin.
  8. Kiinteistöjen pysäköintialueita pyritään saamaan tehokkaampaan käyttöön mm. vuorottaispysäköinnin avulla.
  9. Huolto- ja jakeluliikenteelle osoitetaan lastauspaikkoja kadunvarsipaikoille.
  10. Huolto- ja jakeluliikenteelle otetaan käyttöön aikarajoitukset, kuten on tehty Hämeenkadulla.
  11. Katutilassa mahdollistetaan erilaiset ratkaisut kesällä ja talvella.

 

Läntisen keskustan liikenteellinen yleissuunnitelma 2030

Jalankulku

Läntisen keskustan katutiloja suunnitellessa huomioidaan ensisijaisesti jalankulkijoiden tarpeet, sillä kävelijän kokemus on hitaan liikkumisen alueen laatumittari; esteettiset, esteettömät, turvalliset, sujuvat ja virikkeelliset kävelyreitit keskusta-alueella luovat kaupungin keskustasta kokemuksen, joka kannustaa saapumaan ja viettämään aikaa keskustassa.

Pyöräliikenne

Pyöräilystä tehdään entistä sujuvampaa. Pyöräily erotellaan jalankulusta tori- ja kävelykatuja lukuunottamatta. Pääreiteillä pyöräily erotellaan lähtökohtaisesti myös moottoriajoneuvoliikenteestä, mutta muualla hitaan liikkumisen alueella pyöräilijän paikka on ajoradalla muun ajoneuvoliikenteen seassa. Lähtökohtana on, että valo-ohjaamattomissa liittymissä pyöräilyn pääreitit ovat etuajo-oikeutettuja autoliikenteeseen nähden. Etuajo-oikeutta korostetaan liittymäalueilla ajoradan korotuksin, liikennemerkein sekä kaistamerkinnöillä.

Autoliikenne

Läntisen keskustan autoliikenneverkko säilyy periaatteiltaan nykyisen kaltaisena. Hämeenpuisto, Satakunnankatu ja Tampereen valtatie muodostavat keskustakehän, jota pitkin kuljetaan eri keskustan osien välillä ja jolta ajetaan keskustan pysäköintilaitoksiin. Hämeenkatua käyttävät vain joukko- ja huoltoliikenne sekä taksit. Aleksis Kiven kadun kortteliosuus Hallituskadulta Laukontorille muutetaan kävelykaduiksi, jolla on huoltoajo ja kiinteistöille ajo sallittu. Muut suunnittelualueen kadut ovat hitaan liikkumisen korttelikatuja, jotka palvelevat kiinteistöjen asuin-, huolto- ja asiakasliikennettä.

Läntisen keskustan autoliikenteen katuverkon kehittäminen jakautuu kahteen eri vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa katuverkkoa voidaan kehittää sellaisilla toimenpiteillä, jotka ovat mahdollisia ennen Kunkun parkin toteuttamista. Näitä ovat mm. kävelyalueiden maltillinen laajentaminen, pyöräliikenneverkon kehittäminen ja ajoratojen kaventamiset. Toisessa vaiheessa, kun maanalainen pysäköintilaitos Kunkun parkki on toteutettu, voidaan keskustakehän sisäpuolista katutilaa kehittää yhä enenevissä määrin kävelylle ja oleskelulle. Tällöin voidaan kadunvarsipysäköintiin varattuja alueita muuttaa merkittävämmin toiseen käyttöön, sillä korvaavat pysäköintipaikat ovat käytettävissä Kunkun parkissa.

Pysäköintijärjestelmä

Läntisen keskustan maanalaisten pysäköintilaitosten verkostoa kehitetään ja samalla kadunvarsipysäköintikapasiteettia vähennetään. Kadunvarsipysäköintiä ohjataan pysäköintilaitoksiin myös hinnoittelulla: pysäköintilaitosten hinnoittelu pyritään pitämään edullisempana kuin kadunvarsipysäköinti kaikkina vuorokauden aikoina. Kadunvarsipysäköinnin kiertoa ja tehokkuutta lisätään siirtämällä pysäköinnin painopistettä lyhytaikaista asiointipysäköintiä palvelevaksi.

Huoltoliikenne

Huoltoliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan suunnittelualueella. Tavoitteena on, että keskustan katukehän sisäpuolisella alueella on jokaisessa korttelissa lähtökohtaisesti vähintään yksi huoltoliikenteen lastaus-/purkupaikka, mikä vähentää jalkakäytäville pysäköintitarvetta. Paikka voi olla esimerkiksi normaali pysäköintipaikka, joka on osoitettu aikarajoituksella huoltoliikenteen käyttöön. Jalankulkuväylän tasoon toteutetut kadunvarsipaikat helpottavat tavaroiden kuljetusta kohteeseen. Kunkun parkin suunnittelussa tavoitellaan huoltoajon mahdollistavaa mitoitusta siten, että osa länsikeskustan jakelu- ja keräilyliikenteestä voitaisiin hoitaa maan alla.

Joukkoliikenne

Hämeenkatu on joukkoliikenteen pääkatu, jota pitkin kulkee keskustan raitiotieliikenne sekä osa linja-autovuoroista. Linja-autojen kulkua Hämeenkadulla vähennetään siirtämällä paikallisliikenteen vuoroja keskustakehälle sekä suunnittelemalla joukkoliikennelinjasto linja-auto/raitiotie/lähijuna -liityntälinjoihin tukeutuen. Paikallisliikenteen reitit huomioidaan tarkemmin katujen jatkosuunnittelussa, jonka yhteydessä määritellään pysäkkien tarkempi sijoittuminen sekä mahdolliset joukkoliikenne-etuudet. Esimerkiksi Hämeenpuistossa reunimmaiset kaistat voivat olla osalla matkaa joukkoliikennekaistoja.

Rantareitit ja Tammerkosken sillat

Tammerkosken rantojen virkistyskäytön parantaminen ja rantareittien kehittäminen Näsijärveltä Pyhäjärvelle Tammerkosken rantoja myötäillen on yksi Viiden tähden keskusta -kehitysohjelman tärkeistä painopistealueista. Rantojen käyttöä on tehostettu viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi mm. Laukonsillan, Palatsinsillan, Vuolteentorin, Ratinanrannan ja viimeisimpänä Vapriikinraitin rakentamisella. Hämeensillan uusimisen yhteydessä valmistuu Kirkkopuiston ja Mokkapuiston välille kävely-yhteys Hämeenkadun ali. Tammerkoski antaa kaupungille oman identiteettinsä, mutta toisaalta luo suuren estevaikutuksen jakamalla keskustan kahtia. Mitä enemmän kosken yli kulkee siltoja ja mitä leveämpiä ne ovat, sitä yhtenäisempi Tampereen keskusta on. Tammerkosken estevaikutusta onkin tarve pienentää toteuttamalla uusia siltoja ja parantamalla nykyisiä siltayhteyksiä sekä rannansuuntaisia reittejä.

Katukohtaiset suunnitelmat

Suunnittelualueen kaduista, silloista ja aukioista on laadittu alustavat yleissuunnitelmat jatkosuunnittelun lähtökohdiksi.

Liikkumisen pidemmän aikavälin visio

Jalankulku

Pintapysäköinnin vähenemisen myötä kävelylle, oleskeluun ja esimerkiksi ulkomyyntiin on varattavissa kadulta nykyistä enemmän tilaa. Keskusta-asutuksen kasvaessa julkisessa tilassa oleskellaan nykyistä enemmän, jolloin myös viihtyvyydellä ja laatutekijöillä on nykyistä suurempi merkitys. Katutiloista tavoitellaan nykyistä vihreämpiä ja monikäyttöisempiä. Valtaväestön ikääntyessä esteetön liikkumisympäristö korostuu.

Pyöräliikenne

Pyöräilyn merkityksen oletetaan kasvavan myös tulevaisuudessa. Tampereen pyöräliikenteen tulevaisuuskuvassa (2019) korostuvat yksisuuntaiset pyöräliikenneratkaisut, ajoratapyöräily vähäliikenteisillä kaduilla sekä kaksisuuntaisen pyöräliikenteen mahdollistaminen yksisuuntaisilla kaduilla (vastavirtapyöräily). Edellä mainitut tavoitteet on mahdollista toteuttaa jo ensimmäisessä vaiheessa useimmille läntisen keskustan kaduista. Toisaalta yhtenäisten ja loogisten pyöräilyolosuhteiden saavuttaminen koko keskustan alueella edellyttää monin paikoin liikennejärjestelyjä lähes kaikille kaduille ja on näin ollen pitkä prosessi. Pyöräpysäköinnin tarve keskustassa kasvaa pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kasvaessa. Poistuvia autopysäköintipaikkoja voidaan hyödyntää pyöräpysäköintiin. Yhteiskäyttöpyörät lisäävät keskustassa liikkumisen joustavuutta ja edellyttävät samalla myös tilavarauksia keskeisille paikoille pysäköinnin osalta.

Autoliikenne

Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelmassa esitettiin vuonna 2013 periaate autoilun ohjaamisesta keskustakehälle ja kehän sisäpuolen jakamiseksi neljään lohkoon siten, että lohkoista toiseen pääsee moottoriajoneuvolla vain kulkemalla kehän kautta. Maanalaisen pysäköintiverkoston valmistuessa ja kehän sisäpuolisen autoliikenteen vähentyessä periaate voidaan toteuttaa suunnitelmassa kuvatulla tavalla. Etenkin keskusta-alueella asuville erilaiset liikkumisen uudet palvelukonseptit yleistyvät.

Pysäköinti

Tampereen ydinkeskustan pysäköinnin kehittämisen yleissuunnitelman (TYPYKE, 2019) mukaan pysäköinnin keskittämisellä maan alle on mahdollista poistaa keskustakehän sisäpuoliselta alueelta tulevaisuudessa noin 50 % kadunvarsipaikoista sekä jopa noin 70 % nykyisistä pintapysäköintialueista. Maanalaisen pysäköintiverkoston toteutuessa olemassa olevien maanpäällisten pysäköintilaitosten tarjonta jää suurelta osin päällekkäiseksi maanalaisen pysäköinnin kanssa. Tämä johtanee pidemmällä aikavälillä nykyisten maanpäällisten pysäköintilaitosten korvautumisen muilla toiminnoilla. Pintapysäköinnin väheneminen ja maanpäällisten pysäköintilaitosten poistuminen vähentävät tarvetta liikkua autolla keskustan kehän sisäpuolella. Liikenteen väheneminen vuorostaan mahdollistaa katutilan kehittämisen entistä viihtyisämmäksi ja toiminnoiltaan monipuolisemmaksi.

Joukkoliikenne

Keskustan joukkoliikenne perustuu tulevaisuudessa yhä enemmän raitiotiejärjestelmään bussiliikenteen täydentäessä raitiotietä keskustakehällä.

Huoltoliikenne

Huoltoliikenne ja kauppa muuttavat muotoaan. Kaupan puolella yhä useampi kuluttaja tilaa tuotteet ja elintarvikkeet suoraan kotiinsa verkon kautta. Läntisen keskustan osalta tuleva maanalainen pysäköintiverkosto mahdollistaa entistä häiriöttömämmän huollon mahdollisesti alakautta sekä toimittajille että keskustassa liikkuville.

Vaiheistus

Läntisen keskustan katuverkkoa parannetaan pitkällä aikajänteellä. Kunkun parkin valmistumisella on merkittävä vaikutus toimenpiteiden vaiheistumiseen. Kunkun parkin pysäköintilaitoksen toteuttaminen tuo keskustaan merkittävän määrän uusia pysäköintipaikkoja. Pysäköintilaitoksen keskeisimmällä vaikutusalueella olevien katujen kadunvarsipysäköintiä on mahdollisuus vähentää huomattavasti. Kunkun parkin rakentaminen vaikuttaa paitsi katutiloihin, myös keskustan kiinteistöihin. Keskustan täydennysrakentaminen helpottuu, sillä uudesta maankäytöstä johtuva velvoitepysäköintipaikkojen lisärakentaminen voidaan osoittaa keskitetysti Kunkun parkkiin. Pysäköinnin järjestäminen ei tällöin aiheuta rajoitteita tontin rakennusten suunnittelulle, mikä saattaa jollain tonteilla olla täydennysrakentamisen edellytys.

Läntisen keskustan liikenteen ja katutilojen kehittäminen on jaettu tässä yhteydessä kolmeen perättäiseen vaiheeseen. Vaiheiden I ja II on oletettu toteutuvan ennen Kunkun parkin valmistumista (arviolta vuosina 2020-2030). Vaihe III toteutetaan vasta Kunkun parkin valmistumisen yhteydessä tai sen jälkeen (arviolta 2030-).

Vaikutukset

Suunnitelman toteuttaminen vaikuttaa Läntisen keskustan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, asumisen houkuttelevuuteen ja viihtyisyyteen, kiinteistöjen kehittämiseen ja täydennysrakentamiseen sekä saavutettavuuteen eri kulkumuodoilla. Aukioiden ja torien kehittyminen edesauttaa uusien toimintojen ja tapahtumien järjestämistä ja siten keskustan houkuttelevuuden kasvattamista. Vaikutusten arviointia syvennetään Läntisen keskustan visiotyössä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Läntisen keskustan liikenteellinen yleissuunnitelma hyväksytään tarkempien yleis- ja katusuunnitelmien sekä Läntisen keskustan visiotyön lähtökohdaksi.

Liikenteellistä yleissuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa visiotyön valmistuttua.

Päätös

Asia jätettiin pöydälle.

Kokouskäsittely

Timo Seimelä ja Ari Vandell olivat paikalla asiantuntijoina ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn jälkeen ennen päätöksentekoa.

Antti Järvelä poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

Ossi Aho ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun seuraavin perusteluin: Suunnitelma on erinomainen ja varmasti toimiva keski- ja eteläeuroopassa. Suunnittelussa on sivuutettu tosiasiat, Tampereen maantieteellinen sijainti ja vuodenajat.
Aikaisemmin on linjattu, että keskustaan pitää päästä kaikilla kulkumuodoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että myös autoilla. Kuinka saavutettavuus palvelee keskikaupungin yritystoimintaa, jos yksityisautoilua hankaloitetaan määrätietoisesti, se jää epäselväksi.
Kadunvarsipysäköintipaikat säilytettävä ja siellä, missä on mahdollista lisättävä lyhytaikaisen asioinnin ja ostosten teon helpottamiseksi. Aleksis Kiven katu välillä Hallituskatu – Satamakatu säilytettävä autoliikenteelle.
Ennen uusia linjauksia, ei ole kohtuuton vaatimus edellyttää, että odotetaan ratikan liikennöinnin tuomia vaikutuksia, olemassa olevien kävelykatujen käyttöasetta ja kokemuksia ja sitä kautta, mitkä ovat vaikutukset keskustan yrittäjien liiketoimintaan.
Tätä edellyttää myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaatimukset sekä kaupungin ja kaupunkilaisten etu. Keskustan yrittäjien osalta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät toteudu, kun keinotekoisesti luodaan esteitä asiakasvirroille ja pyritään liikennejärjestelyillä vaikuttamaan niiden suuntautumiseen.

Koska ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi.

Asian käsittelyä jatkettiin.

Aleksi Jäntti ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Matti Järvinen ja Matti Höyssä kannattivat ehdotusta.

Lautakunta päätti yksimielisesti, että asia jätetään pöydälle.

Valmistelija

  • Seimelä Timo, Liikenneinsinööri

Valmistelijan yhteystiedot

Liikenneinsinööri Timo Seimelä, puh 040 758 2104, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Asia jätettiin pöydälle 3.3.2020.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa:

Läntisen keskustan liikenteellinen yleissuunnitelma hyväksytään tarkempien yleis- ja katusuunnitelmien sekä Läntisen keskustan visiotyön lähtökohdaksi.

Liikenteellistä yleissuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa visiotyön valmistuttua.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Eriävä mielipide

  • Ossi Aho ja Matti Höyssä ilmoittivat eriävät mielipiteet.

Kokouskäsittely

Matti Höyssä ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Antti Salonen kannatti Höyssän ehdotusta. Koska oli tehty kannatettu palautusehdotus, asiasta oli äänestettävä.

Puheenjohtajan äänestysesitys:

Asian käsittelyn jatkaminen = JAA

Höyssän palautusehdotus = EI

Äänestysesitys hyväksyttiin.

Äänestyksen tulos:

JAA = 9 ääntä (Kaisa Vatanen, Reeta Ahonen, Amu Urhonen, Erik Lydén, Matti Järvinen, Sonja Harmaala, Katja Karintaus, Ilpo Sirniö, Aleksi Jäntti)

EI = 3 ääntä (Matti Höyssä, Antti Salonen, Ulla Kampman)

Tyhjää 1 ääni (Ossi Aho)

Asian käsittelyn jatkaminen voitti äänin 9 - 3, 1 tyhjä.

Asian käsittelyä jatkettiin.

Ossi Aho ehdotti, että päätösehdotus hylätään. Matti Höyssä kannatti Ahon hylkäysehdotusta. Koska oli tehty kannatettu hylkäysehdotus, asiasta oli äänestettävä.

Puheenjohtajan äänestysesitys:

Esittelijän päätösehdotus = JAA

Ahon hylkäysehdotus = EI

Äänestysesitys hyväksyttiin.

Äänestyksen tulos:

JAA = 10 ääntä (Ilpo Sirniö, Kaisa Vatanen, Reeta Ahonen, Erik Lydén, Sonja Harmaala, Katja Karintaus, Aleksi Jäntti, Amu Urhonen, Matti Järvinen, Ulla Kampman)

EI = 3 ääntä (Matti Höyssä, Antti Salonen, Ossi Aho)

Esittelijän päätösehdotus tuli hyväksytyksi äänin 10 - 3.

Tiedoksi

Timo Seimelä, Minna Seppänen, Marjut Ahponen, Iina Laakkonen, Lauri Vesanen/Ramboll

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)